Uuden oppiminen ei pääty tutkinnon valmistumiseen vaan on myös olennainen osa työelämää: työtehtävien hoitamiseen tarvitaan yhä uusia taitoja. Jatkuva oppiminen on nyt paljon esillä, mutta sen organisointi on kuitenkin retuperällä.
Suuri osa työntekijöistä ei tiedä, onko työnantajalla mitään suunnitelmaa jatkuvan oppimisen suhteen. Tuoreen selvityksemme vastaajista vain puolet kertoi, että heidän tietonsa mukaan omalla työpaikalla on osaamisen kehittämisen suunnitelma.
”Osaamisen muutostrendien seuraaminen ei voi olla vain yksilön tai työntekijän tehtävä eikä pelkästään työpaikan lakisääteisten henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien varassa. Osaamisen kehittämisen pitää olla laadukasta ja yhdessä tehtyä”, erityisasiantuntija Mika Parkkari Suomen Ekonomeista sanoo.
”Tarvitaan uusi palveluyksikkö”
Parkkarin mukaan iso yhteiskunnallinen kysymys on, miten laadukas jatkuvan oppimisen järjestelmä organisoidaan. Hänestä siihen täytyy luoda malli, jossa on rooli sekä yhteiskunnalla, työnantajalla että yksilöllä.
”Tarvitsemme Suomeen jatkuvan oppimisen palveluyksikön. Vain näin voimme varmistaa, että suomalaisten osaamistaso säilyy tai lisääntyy, kun vaatimukset osaamiselle kasvavat kiihtyvään tahtiin.”
Tulevaisuuden työelämätaitoja tutkinut futuristi ja tietokirjailija Perttu Pölönen uskoo monien kokevan, että uuden oppiminen ja jatkuva kehittyminen jää pitkälti omille harteille.
”Se voi tuntua raskaalta. Jos työpaikalla on osaamisen kehittämiseen tukea ja mahdollisuus käydä läpi koulutustarpeita, käyttäkää hyvät ihmiset sitä hyväksenne. Oppiminen on kaikki kaikessa siinä, että pysyy relevanttina osaajana.”
Näitä asioita kauppatieteilijän pitää oppia nyt
Kauppatieteiden maisterit tunnistivat Ekonomien osaamistarpeet ja tulevaisuuden työelämä -selvityksessä paljon asioita, joihin heidän juuri nyt pitää osata tai opetella. Tärkeimmiksi yleistaidoiksi he nostivat ongelmanratkaisutaidot, kokonaisuuksien hallitsemisen ja oman työn johtamisen, johon liittyy vahvasti itseohjautuvuus.
Perttu Pölönen näkee, että itseohjautuvuus ei ole pelkästään myönteinen suuntaus, koska samalla siirretään esimiehen työtä ja taakkaa alemmalle tasolle. Paineet yksin pärjäämiseen lisäävät myös vaaraa uupumiseen, josta on jo paljon merkkejä.
”Mutta toki itsensä johtamiseen sisältyy paljon hyvää. Sopeutumiskyky on valttia aina ja etenkin nopeasti muuttuvassa maailmassa, samoin oppimismyönteinen asenne. Sitä saatetaan jopa alkaa painottaa rekrytoinneissa enemmän kuin kovaa osaamista.”
Kyvyn reagoida muutoksiin näkivät tärkeänä myös osaamistarveselvitykseen vastanneet. Työhön liittyvistä taidoista he nostivat kärkeen lisäksi johtamis- ja valmennustaidot. Tärkeänä pidetään myös asiakaspalvelutaitoja ja asiakasymmärrystä.
Pölönen uskoo, että kaikki nämä ovat keskeisiä taitoja ja kestävät myös aikaa: esimerkiksi asiakkaiden ymmärtämistä tullaan tarvitsemaan aina.
”Jollain koodikielellä voi olla elinkaari, mutta nämä taidot pysyvät relevantteina. Siksi on helppo sanoa, että niitä myös kannattaa kehittää.”
Pehmeät arvot nousussa
Kauppatieteilijöiltä kysyttiin myös, millaisia ominaisuuksia ihanteellisella työntekijällä tulisi olla. Vastauksissa korostuivat pehmeät arvot kuten empaattisuus sekä yhteistyö- ja kommunikointitaidot.
Miksi tällainen osaaminen nähdään nyt arvokkaana? Onko sen merkitys jostain syystä kasvanut?
Perttu Pölönen uskoo, että vastaus löytyy teknologian kehityksestä.
”Nyt on menty kovaa eteenpäin teknologiahuuruissa, mutta se ei ole tehnyt elämästä pelkästään parempaa. Mitä teknologisemmaksi työmme ja yhteiskuntamme muuttuu, vastapainoksi sen pitäisi muuttua myös inhimillisemmäksi.”
Pölönen arvelee, että korjausliikkeenä aletaan painottaa pehmeitä arvoja, puhua myötätunnosta ja empatiasta.
”Excelillä on vaikea näyttää, paljonko hyötyä esimerkiksi työntekijöiden huumorintaju organisaatiolle tuottaa. Sillä on silti arvonsa, vaikka se ei yksiselitteisesti näy mittareissa ja tilastoissa.”
Kysely osoitti, että sukupolvien välillä on eroa siinä, miten tärkeänä hyvää kohtelua ja ihmissuhdetaitoja työssä pidetään. Varsinkin nuoremmat sukupolvet haluavat tehdä merkityksellistä työtä työpaikoissa, joissa on kannustava ilmapiiri. Siksi he myös nostavat vanhempia herkemmin esiin epäkohtia ja muutosta vaativia asioita. Nuoremmat myös vierastavat vanhempia enemmän johtamista, johon ei sisälly dialogia ja molemminpuolista arvostuksen osoittamista.
Näiden taitojen merkitys nousee tulevaisuudessa
Millaisia taitoja tulevaisuudessa tarvitaan selvästi nykyistä enemmän? Sellaisiksi kauppatieteilijät arvioivat esimerkiksi tekoälypohjaisten ja digitaalisten ratkaisujen ymmärtämisen ja niiden hyödyntämisen.
Jotta uusia mahdollisuuksia osaisi arvioida kriittisesti, Pölösen mukaan pitää myös ymmärtää paremmin teknologiaa ja sen tarjoamia hyötyjä.
”Pitää osata haastaa, tuleeko jostain parempi ja onko sillä meille arvoa. Kaikkea mitä voi tehdä ei välttämättä kannata tehdä. Asioita ei pidä muuttaa vain siksi, että pitäisi koko ajan muuttua.”
Entä kauempana, vaikkapa kymmenen vuoden päästä? Mitä silloin pitää osata vielä selvästi nykyistä enemmän?
Ekonomien arviot kertovat maailman muuttumisesta: tarvitaan tiedonhallintaa, tiedon luotettavuuden arviointia, epävarmuuden sietämistä ja kokonaisuuksien ymmärrystä.
Futuristi Pölönen ei ihmettele vastauksia. Tiedon määrä ja saatavuus on jo nyt kasvanut räjähdysmäisesti. Tiedon soveltamisen taito ei kuitenkaan ole.
”Vain ammattilainen osaa soveltaa tietoa.”
”Jokainen voi googlata vaivansa tai etsiä kirjanpidon perusteet, mutta vain ammattilainen osaa soveltaa tietoa. Mitä suuremman informaatiotulvan keskellä olemme, sitä tärkeämmäksi tulee taito soveltaa. Ihmistä tarvitaan täydentämään konetta.”
Pölösen mielestä jatkuvaan kehittymiseen auttavat motivaatio ja uteliaisuus. Niitä puolestaan voi lisätä se, että altistaa itsensä rohkeasti uudelle.
”Samalla on tärkeää tajuta, että kaikessa ei voi olla ekspertti. Oppimisen pitäisi olla voimauttava, ei pakonomainen asia. Varsinkin vanhemmat työntekijät ovat tulleet pitkän matkan siinä, mitä kaikkea he ovat ehtineet oppia. Hattu pois päästä, se vaatii paljon.”
Teksti: Arja Kuittinen
Kuva: perttupolonen.com
Perttu Pölönen on mukana Suomen Ekonomien tänä keväänä alkavalla Työradio-podcastin uudella kaudella.
Ekonomien osaamistarpeet ja tulevaisuuden työelämä -selvitys toteutettiin hyödyntämällä kirjallisuutta, uraseuranta-aineistoja sekä viime syksynä verkkokyselyllä ja haastatteluilla koottua uutta aineistoa. Kyselyyn vastasi 162 henkilöä ja haastatteluihin osallistui kuusi ekonomia. Selvityksen toteutti Suomen Ekonomeille Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus.
Lue myös:
Mentorointi on loistava keino kehittää omaa osaamistaan joko aktorin tai mentorin roolissa
Onnistu työnhaussa – osallistu Ekonomien verkkovalmennuksiin