Sote-uudistuksen toteuduttua vuoden vaihteessa kunnissa työskentelee noin 217 000 henkilöä. Nämä työntekijät ja viranhaltijat tekevät töitä
paremman arjen puolesta joka päivä. Iso osa tästä porukasta työskentelee asiantuntijatehtävissä eli aivotyössä.
Toisin kuin aivotyössä, monissa muissa tehtävissä on tarjolla fyysisiä suojavarusteita, joilla pidetään huoli turvallisuudesta työtä tehtäessä. Aivotyössä ei ole tarjolla kypäriä tai suojakenkiä, jotka suojelisivat asiantuntijaa psykososiaaliselta kuormitukselta. Miten suojata asiantuntijatyötä tekeviä?
Mielekästä mutta kuormittavaa työtä
Keva tutkii joka toinen vuosi julkisen sektorin työssä jaksamista. Vuonna 2020 (Keva 2021) 78 % kunta-alalla työskentelevistä koki henkisen työkykynsä hyväksi. Toisaalta 61 % oli joko täysin tai melko eri mieltä väittämästä “Työni ei ole henkisesti raskasta”. Hallinto- ja toimistotyötä tekevien parissa luku oli yhteensä 48 %.
Samalla kun henkinen työkyky koetaan hyväksi ja yhdeksän kymmenestä kunta-alalla työskentelevästä pitää työtään tärkeänä ja merkityksellisenä, on syytä huomata, miten suuri osa kokee työnsä henkisesti kuormittavaksi.
Tutkimuksen mukaan liialliselta kuormitukselta kunta-alan asiantuntijoita suojaavat kokemus työyhteisön ja esihenkilön tuesta sekä hyvä ilmapiiri työyhteisössä.
Kuormituksen syyt tunnistettava
Psykososiaalisella kuormituksella tarkoitetaan kuormitusta, joka aiheutuu esimerkiksi työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvistä asioista. Kuormitukseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. työtehtävät, niiden mitoitus ja suunnittelu sekä työympäristö ja -yhteisö. Esimerkiksi työmäärä voidaan kokea liian kuormittavaksi, mikäli sitä ei ole mitoitettu oikein tai työtehtävien hallinta on puutteellista.
Sopivasti mitoitettu kuormitus työssä auttaa työntekijää jaksamaan ja parantaa suoriutumista työssä. Mikäli kuormitus kasvaa liialliseksi, voi se vaikuttaa negatiivisesti työhyvinvointiin.
Fyysisen kuormituksen valvominen on konkreettisempaa kuin henkisen jaksamisen turvaaminen, sillä kypärä ei suojaa psyykkiseltä kuormitukselta. Psyykkistä työturvallisuutta voi kuitenkin edistää mm. kartoittamalla työkykyriskejä.
Tärkeänä askeleena on tunnistaa, millaiset asiat aiheuttavat psykososiaalista kuormitusta työssä. Esimerkiksi asiakkaiden kohtaaminen vaatii paljon tunnetyötä muun työsuorituksen lisäksi. Toisilla taas iso työmäärä tai hälyisä ympäristö saattavat aiheuttaa kuormitusta. Siksi ergonomiakysymyksissä on syytä huomioida fyysisen työasennon lisäksi kognitiivinen ergonomia, eli miten työympäristö itsessään vaikuttaa työssä jaksamiseen.
Terveystarkastukset lakisääteisiksi?
Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työntekijöiden ja viranhaltijoiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan on siis huolehdittava siitä, että kuormitustekijät eivät vaaranna työntekijän fyysistä tai henkistä terveyttä.
Lainsäädännön olisi kuitenkin syytä huomioida psyykkisen jaksamisen turvaaminen sekä riskien minimoiminen aiempaa paremmin.
Lakiin voitaisiin kirjata esimerkiksi lakisääteiset, ennakoivat työterveystarkastukset, joiden tarkoituksena on kartoittaa psykososiaalisia työkykyriskejä ja ennaltaehkäistä niiden syntymistä. Voisivatko siis työterveystarkastukset olla se ”suojavaruste”, joka suojelee asiantuntijatyötä tekeviä?
Ei vain yksilön ongelma!
Mielenterveysongelmat eivät ole vain yksilön ongelmia – ne ovat meidän ongelmamme. Lisääntyneet työmarkkinakustannukset, sairauspoissaolot sekä työkyvyttömyyseläkkeet ovat jo nyt kalliita yhteiskunnalle. Suunta ei tule muuttumaan, ellei asialle tehdä jotain.
Viimeistään nyt on niin esihenkilöiden, meidän työmarkkinajärjestöjen kuin myös päättäjien aika herätä tähän tikittävään aikapommiin, jotta voimme varmistaa sen, että kaikilla sektoreilla on jatkossakin osaavaa ja hyvinvoivaa työvoimaa. Mielenterveyspalveluihin tulee panostaa ja mielenterveyden edistämisen tulee olla keskeisessä roolissa työlainsäädäntöä uudistaessa.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Akavalaisten liittojen Kuntatiimi -tiedotteessa 3/2022.
Lähteet:
Keva, L. Pekkarinen (2021): Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2020
Työsuojelu.fi: Psyykososiaalinen kuormitus