Meillä on yhdessä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen kanssa käynnissä ekonomien osaamistarpeiden kartoitukseen tähtäävä tutkimushanke, jonka tulosten avulla voimme vaikuttaa jatkuvan oppimisen mahdollisuuksiin ekonomien työuran kannalta. Vastaa kyselyyn, ja turvataan yhdessä Suomen menestyksen kulmakivi – osaaminen.
Jan Ropponen teki tutkimuksen siitä, miten myyjät voittavat yli 100 000 euron sopimuksia. Hän kertoo kirjoituksessaan, mihin korkealle tähtäävän myyjän kannattaa panostaa tänä syksynä.
Poikkeuksellisesta ajasta huolimatta järjestörattaat pyörivät. Suomen Ekonomien uuden liittohallituksen haku on käynnissä. Allekirjoittanut on jättämässä puheenjohtajan tehtävän sääntömääräisten kausien tullessa täyteen. Mielessä on haikeutta, mutta aikansa kutakin. Vaihtuvuus on hyvästä sekä tekijälle että järjestölle.
Pari viikkoa koronakriisin alkamisen jälkeen kysyin eräältä tuttavaltani, onko hän pelkästään työttömyyskassan vai myös oman alansa ammattiliiton jäsen. Hän – korkeakoulutettu kolmekymppinen – ei osannut sanoa. Mistä se kertoo?
Yleisestä työttömyysvakuutuksesta ja nykyisen ansioturvajärjestelmän väitetystä epäoikeudenmukaisuudesta käydään keskustelua. Mitkä olisivat muutoksen vaikutukset keskituloisille?
”Toimiminen Suomen Ekonomien hallituksessa on antanut syvällistä ymmärrystä yhteiskuntamme keskeisistä haasteista sekä mahdollisuuksia olla osana ratkaisuja”, kirjoittaa hallituksen opiskelijaedustaja Eero Vehka-aho.
Keskustelu ilmastonmuutoksen ympärillä on vilkastunut viime vuosina ja hyvä niin. Myös kauppatieteiden taholta siihen löytyy kiinnostavia näkökulmia.
Tunne palkkauksen oikeudenmukaisuudesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa palkkaansa motivoi ja kannustaa henkilöstöä. Palkkausjärjestelmä on siihen ratkaisu.
Osaamisen kehittämisen ylistystä on netti pullollaan, ja LinkedIn suorastaan natisee ihmisten hehkutusta oppimiskokemuksistaan. Oppimisen mahdollisuuksia piisaa, mutta mihin ammattilaisen kannattaisi rajallinen aikansa käyttää?
Tänään (23.4.2020) vietetään opiskelijoiden mielenterveyspäivää. Tänä vuonna päivän ympärille rakentuvan vuosittain vaihtuvan kampanjan teemana on ystävyys.
Maanantaina julkaistiin Nuorisobarometri 2019, jonka teemana oli työ ja yrittäjyys. Yhtenä tärkeimpänä havaintona esiin nousi se, että nuoret kokevat työn merkitykselliseksi. Mitä ihmettä tämä tarkoittaa käytännössä?
Hämmästyttävän harva kylteri on työttömyyskassan jäsen, vaikka kassaan voi hyvin liittyä jo opiskeluaikana.
Koronavirus kellisti työllisyyden hyvän kehityksen dramaattisen nopeasti, ja työttömyysturvahakemusten määrä on kasvussa. Suomen Ekonomien jäsenet kuuluvat KOKO-työttömyyskassaan, jossa hakemusten käsittelytilanne on ollut edelleen hyvä.
Kaveriporukan Napolin-matka peruuntui, mutta samalla muistui mieliin yhteisöllisyyden perimmäinen tarkoitus.
Korkeakoulujen yhteishaku on parhaillaan menossa. Jos pohdit kauppakorkeaan hakemista, älä missään nimessä anna stereotypioiden rajoittaa sinua. Perkaan tässä kirjoituksessa koulutusalavalintojen taustoja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
Menettääkö coach nyt uskottavuutensa, jos pysyy yltiöoptimistisesti teesissään, että kaikki järjestyy tavalla tai toisella, kysyy uravalmentaja Tiina Myöhänen-Astikainen.
Asiantuntijasta johtajan rooliin siirtyminen herätti valtavasti innostusta mutta myös epävarmuuksia, joita oli ryhdyttävä purkamaan.
Organisaatioissa on käynnissä päätöksenteon uusjako, minkä ansiosta asiantuntijoiden täytyy osata johtaa itseään ja muita. Johtajuustaitojen kasvattaminen kannattaa aloittaa heti. Muutama hyväksi havaittu menetelmä auttaa ketä tahansa.
Ihmiset tuijottavat kadulla älyluurejaan eivätkä noteeraa toisiaan. Ei ihme, että älylaitteitaan käyttävät leimataan epäsosiaalisiksi ja eristäytyviksi. Ruutujen takana on kuitenkin toisia ihmisiä ja oma sosiaalinen maailmansa.
Kiinnostaako ansiokehitys? Jos kiinnostaa, niin kannattaa olla kiinnostunut myös työehtosopimuksista.
Julkisuudessa on keskusteltu paljon siitä, miten tekoälyt ja robotit mullistavat työelämän. Kaikkien mielestä murros on syvä, mutta kukaan ei osaa varmuudella ennakoida, millaiset työmarkkinat Suomessa on 2030-luvulla.
Suomen Ekonomit julkaisi uusimmat tiedot jäsenten palkkakehityksestä tänään. Palkkatutkimus kertoo, että ekonomien palkat polkevat suurelta osin paikoillaan. Siksi myöskään ostovoima ei ole toivotulla tavalla kehittynyt. Miten tämä liittyy koulutuspolitiikkaan ja vaikkapa kauppatieteiden koulutusmääriin?
Tutkintotodistukset eivät enää riitä osaamisen todentamiseen. Tarvitaan hienojakoisempia, jatkuvasti ylläpidettäviä osaamisen osoittamisen välineitä.
Perhevapaajärjestelmän uudistuksessa on selvästi lähdetty siitä, että kukaan ei merkittävästi menetä etuuksia verrattuna nykytilanteeseen….
Koulutus- ja osaamistason nostoon ja uudenlaiseen jatkuvan oppimisen tarjontaan tarvitaan kaikkia korkeakouluja. Myös KARVIn tuore arviointi patistaa niitä entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa?
Vuosikymmenen alun kunniaksi Helsingin Sanomat julkaisi jutun otsikolla Mukavuus ennen kaikkea (HS, 1.1.2020). Valitettavasti juttu on maksumuurin takana, mutta lyhykäisyydessään sisällössä paneuduttiin siihen, miten yhteistyökykyiset eli mukavat ihmiset tulevat pärjäämään työelämässä parhaiten. Hierarkian ja hirviöpomojen sijaan yhteistyökyky ja ystävällisyys on uusi trendi. Ja hyvä niin.
Ylempien toimihenkilöiden lakot teknologiateollisuudessa ja suunnittelu- ja konsulttialalla ovat tältä erää ohi. Ylityö- ja vapaa-ajalla matkustamisen kiellot päättyvät nyt perjantaina 20.12. eli joulun yli mennään ilman työtaistelutoimia.
Uudessa joustotyössä osan töistä saa tehdä varsin vapaasti missä ja milloin vain. Kuinka kätevää! Joustotyö tuokin monen asiantuntijan elämään vaikutusmahdollisuuksia ja vapautta. Mutta vapaudessa piilee myös vaara, jos työajan seuraaminen unohtuu.
Osallistuin lokakuussa keskustelutilaisuuteen, jossa puhuttiin rahasta ja ennen kaikkea siitä, miten rahasta ja sen käytöstä puhutaan. Siellä pohdimme, mikä nykyisessä keskustelussa mättää ja mitä sen parantamiseksi pitäisi tehdä.
2000-luvun alussa löysin itseni aloittelemasta kauppatieteiden opintoja Itä-Suomessa. Valtaosa uusista kyltereistä oli kotoisin susirajan tuntumasta. Olin heidän joukossaan stadin slangia puhuva kummajainen.
Suomi on jäänyt jälkeen keskeisistä verrokkimaista kansalaisten koulutustasossa. Työmarkkinoilla on tällä hetkellä koko maassa kasvua haittaavaa osaaja- ja osaamispulaa.
Kapitalismi on rikki -keskustelu käy nyt vilkkaana, koska talousvaikuttajien ja liiketoimintaosaajien arvot ovat tutkitusti pehmentyneet. Hyvä niin. Äärilaidat voidaan kuitenkin jättää omaan arvoonsa, sillä muutama asia pysyy.
Yllätyn kerrasta toiseen, kuinka ihmiset haluavat auttaa ja antaa aikaansa. Jakaa asiantuntemustaan. Ratkaista ongelmia. Jos vain uskaltaa kysyä.
Isien osuus käytetyistä perhevapaista on kasvanut hiljalleen, mutta tahti on tuskastuttavan hidas. Työelämän tasa-arvon kannalta tämä on ongelma. On selvää, että isät eivät ala laajasti käyttää pidempiä perhevapaita ilman järjestelmän perusteellista remonttia.
Uusi työaikalaki, joka astuu voimaan 2020 alusta, on hyvä esimerkki paikallisen sopimisen edistämisestä. Työelämä on muuttunut valtavasti 2000-luvulla ja perinteinen ”kasista neljään”-toimistotyöaika ei enää ole arkipäivää.
Hallitus sai viime viikolla valmiiksi ensi vuoden budjetin. Kuten odottaa saattoi, koulutuksen rahoitus eri asteilla kasvaa ensi vuodesta alkaen merkittävästi ja hyvä niin.
Kesä merkitsee monelle opiskelijalle kesätöitä. Oliko kesätöiden löytyminen sinulle haasteellista? Kilpailitko työpaikoista montaa osaavaa opiskelukaveriasi vastaan? Jäitkö jossakin työpaikassa täpärästi toiseksi? Näin saattaa käydä myös valmistuttuasi.
