Työelämän tasa-arvon kannalta kotihoidontuki on järkyttävä järjestelmä. Suomi on vanha tasa-arvon mallimaa, mutta vuonna 2021 olemme työelämän osalta kaukana tasa-arvon malliesimerkistä. Kotihoidontuki on tähän yksi keskeinen syyllinen.
Kotihoidontuen puolustajien perusargumentit ovat joustavuus, perheiden valinnanvapaus ja käytön yleisyys. Hyviä asioita kaikki, mutta tarkoittaako kotihoidontukeen kajoaminen automaattisesti niiden katoamista?
Kotihoidontuki on jälleen kerran noussut keskusteluun. Valitettavasti keskiössä on taas se, eikä perhevapaajärjestelmä kokonaisuutena. Kaikessa muussa olisi paljon kehitettävää, esimerkiksi joustavuudessa ja vapaiden jakautumisessa vanhempien kesken – ei kotihoidontuessa.
Turhien kilpailukieltojen rajoittaminen on viimeistä silausta vaille valmis. Hallituksen esitys asiasta on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Vaikuttamistyössä olen oppinut sen, että mikään ei ole niin varma kuin epävarma. Mutta voiko mikään puolue tai kukaan kansanedustaja oikeasti olla tätä uudistusta vastaan?
Porin kylterien puheenjohtaja Niklas Pippola kritisoi ylipitkiksi venyviä kesätyöläisten rekrytointiprosesseja ja kehottaa työnantajia ilmoittamaan karsiutuneille ehdokkaille heti.
Tuore Vastavalmistuneiden palaute -kyselymme antoi jälleen mielenkiintoista tietoa siitä, mitä vastavalmistuneet kauppatieteiden maisterit ajattelevat koulutuksestaan.
Asettaako yhteiskunta turhan kovat paineet onnistumiselle ja menestykselle? Kuka on täydellinen? Mitä oikeastaan on menestys ja miten siihen päästään? Kuka määrittelee menestyksen? Menestyksen, riittämisen ja täydellisyyden tavoittelussa on paljon pohdittavaa. Ei ihme, että aivot ja sitä kautta tekijät väsyvät.
Nuorten uupumus on nousujohteinen trendi paitsi kansainvälisesti, myös meillä Suomessa. Vaaranmerkit ovat yleisiä opiskelijoilla tai juuri työelämässä aloittaneilla. Merkit voivat olla keskenään erilaisia, vaikka perimmäinen syy on uupumuksessa tai ahdistuksessa.
Ekonomeja työskentelee yhteiskunnallisesti merkittävissä pesteissä aina avustavista tehtävistä johtotasolle saakka. Ekonomien asiantuntijuutta arvostetaan ja tarvitaan, mutta miten käy, jos jo kylterit voivat huonosti?
Kulunut vuosi on ollut monille meistä poikkeuksellisen raskas. Koronakriisi on vaikuttanut toimeentuloon, työntekoon ja myös mielen hyvinvointiin.
Mielenterveyspoolin hankepäällikkö Turkka Sinisalo on kokenut järjestötyön ja opintojen yhdistämisen hyvät ja huonot puolet. Joskus intohimo ja näyttämisen halu voivat johtaa uupumiseen, Sinisalo kirjoittaa.
Viimeisen kahden vuoden aikana useat kauppatieteellisen alan opiskelijajärjestöt, niin sanotut kylteriyhdistykset, ovat lanseeranneet omannäköisiä mielenterveyshankkeita. Vaikka toimenpiteet hieman vaihtelevat kaupungista toiseen, ovat tavoitteet olleet linjassa toistensa kanssa.
Ekonomien viestintäpäällikkö Ida Levänen muistelee, mitä tapahtuu, kun heterogeeninen työporukka koostuu pelkästään pari-kolmekymppisistä.
Paikallisen sopimisen kanssa on poljettu paikallaan jo vuosia, vaikka ratkaisun avaimet ovat käytännössä aivan käden ulottuvilla. Muutama vuosi sitten avainta jo käännettiin, mutta Suomen Yrittäjät töppäsivät ja lukko jäi avaamatta. Paikallisen sopimisen piti olla yksi budjettiriihen keskeisistä uudistuksista, mutta asia siirtyi valitettavasti jälleen hamaan tulevaisuuteen.
Meillä on yhdessä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen kanssa käynnissä ekonomien osaamistarpeiden kartoitukseen tähtäävä tutkimushanke, jonka tulosten avulla voimme vaikuttaa jatkuvan oppimisen mahdollisuuksiin ekonomien työuran kannalta. Vastaa kyselyyn, ja turvataan yhdessä Suomen menestyksen kulmakivi – osaaminen.
Pari viikkoa koronakriisin alkamisen jälkeen kysyin eräältä tuttavaltani, onko hän pelkästään työttömyyskassan vai myös oman alansa ammattiliiton jäsen. Hän – korkeakoulutettu kolmekymppinen – ei osannut sanoa. Mistä se kertoo?
Keskustelu ilmastonmuutoksen ympärillä on vilkastunut viime vuosina ja hyvä niin. Myös kauppatieteiden taholta siihen löytyy kiinnostavia näkökulmia.
Tunne palkkauksen oikeudenmukaisuudesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa palkkaansa motivoi ja kannustaa henkilöstöä. Palkkausjärjestelmä on siihen ratkaisu.
Osaamisen kehittämisen ylistystä on netti pullollaan, ja LinkedIn suorastaan natisee ihmisten hehkutusta oppimiskokemuksistaan. Oppimisen mahdollisuuksia piisaa, mutta mihin ammattilaisen kannattaisi rajallinen aikansa käyttää?
Tänään (23.4.2020) vietetään opiskelijoiden mielenterveyspäivää. Tänä vuonna päivän ympärille rakentuvan vuosittain vaihtuvan kampanjan teemana on ystävyys.
Maanantaina julkaistiin Nuorisobarometri 2019, jonka teemana oli työ ja yrittäjyys. Yhtenä tärkeimpänä havaintona esiin nousi se, että nuoret kokevat työn merkitykselliseksi. Mitä ihmettä tämä tarkoittaa käytännössä?
Hämmästyttävän harva kylteri on työttömyyskassan jäsen, vaikka kassaan voi hyvin liittyä jo opiskeluaikana.
Kaveriporukan Napolin-matka peruuntui, mutta samalla muistui mieliin yhteisöllisyyden perimmäinen tarkoitus.
Menettääkö coach nyt uskottavuutensa, jos pysyy yltiöoptimistisesti teesissään, että kaikki järjestyy tavalla tai toisella, kysyy uravalmentaja Tiina Myöhänen-Astikainen.
Asiantuntijasta johtajan rooliin siirtyminen herätti valtavasti innostusta mutta myös epävarmuuksia, joita oli ryhdyttävä purkamaan.
Organisaatioissa on käynnissä päätöksenteon uusjako, minkä ansiosta asiantuntijoiden täytyy osata johtaa itseään ja muita. Johtajuustaitojen kasvattaminen kannattaa aloittaa heti. Muutama hyväksi havaittu menetelmä auttaa ketä tahansa.
Ihmiset tuijottavat kadulla älyluurejaan eivätkä noteeraa toisiaan. Ei ihme, että älylaitteitaan käyttävät leimataan epäsosiaalisiksi ja eristäytyviksi. Ruutujen takana on kuitenkin toisia ihmisiä ja oma sosiaalinen maailmansa.
Kiinnostaako ansiokehitys? Jos kiinnostaa, niin kannattaa olla kiinnostunut myös työehtosopimuksista.
Suomen Ekonomit julkaisi uusimmat tiedot jäsenten palkkakehityksestä tänään. Palkkatutkimus kertoo, että ekonomien palkat polkevat suurelta osin paikoillaan. Siksi myöskään ostovoima ei ole toivotulla tavalla kehittynyt. Miten tämä liittyy koulutuspolitiikkaan ja vaikkapa kauppatieteiden koulutusmääriin?
Perhevapaajärjestelmän uudistuksessa on selvästi lähdetty siitä, että kukaan ei merkittävästi menetä etuuksia verrattuna nykytilanteeseen….
Koulutus- ja osaamistason nostoon ja uudenlaiseen jatkuvan oppimisen tarjontaan tarvitaan kaikkia korkeakouluja. Myös KARVIn tuore arviointi patistaa niitä entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa?
Vuosikymmenen alun kunniaksi Helsingin Sanomat julkaisi jutun otsikolla Mukavuus ennen kaikkea (HS, 1.1.2020). Valitettavasti juttu on maksumuurin takana, mutta lyhykäisyydessään sisällössä paneuduttiin siihen, miten yhteistyökykyiset eli mukavat ihmiset tulevat pärjäämään työelämässä parhaiten. Hierarkian ja hirviöpomojen sijaan yhteistyökyky ja ystävällisyys on uusi trendi. Ja hyvä niin.
Ylempien toimihenkilöiden lakot teknologiateollisuudessa ja suunnittelu- ja konsulttialalla ovat tältä erää ohi. Ylityö- ja vapaa-ajalla matkustamisen kiellot päättyvät nyt perjantaina 20.12. eli joulun yli mennään ilman työtaistelutoimia.
Uudessa joustotyössä osan töistä saa tehdä varsin vapaasti missä ja milloin vain. Kuinka kätevää! Joustotyö tuokin monen asiantuntijan elämään vaikutusmahdollisuuksia ja vapautta. Mutta vapaudessa piilee myös vaara, jos työajan seuraaminen unohtuu.
Suomi on jäänyt jälkeen keskeisistä verrokkimaista kansalaisten koulutustasossa. Työmarkkinoilla on tällä hetkellä koko maassa kasvua haittaavaa osaaja- ja osaamispulaa.
Kapitalismi on rikki -keskustelu käy nyt vilkkaana, koska talousvaikuttajien ja liiketoimintaosaajien arvot ovat tutkitusti pehmentyneet. Hyvä niin. Äärilaidat voidaan kuitenkin jättää omaan arvoonsa, sillä muutama asia pysyy.
Yllätyn kerrasta toiseen, kuinka ihmiset haluavat auttaa ja antaa aikaansa. Jakaa asiantuntemustaan. Ratkaista ongelmia. Jos vain uskaltaa kysyä.
Isien osuus käytetyistä perhevapaista on kasvanut hiljalleen, mutta tahti on tuskastuttavan hidas. Työelämän tasa-arvon kannalta tämä on ongelma. On selvää, että isät eivät ala laajasti käyttää pidempiä perhevapaita ilman järjestelmän perusteellista remonttia.
Uusi työaikalaki, joka astuu voimaan 2020 alusta, on hyvä esimerkki paikallisen sopimisen edistämisestä. Työelämä on muuttunut valtavasti 2000-luvulla ja perinteinen ”kasista neljään”-toimistotyöaika ei enää ole arkipäivää.
