Kirjoittajina ovat Tekniikan Akateemisten osaamispolitiikan asiantuntija Tapio Heiskari ja Suomen Ekonomien koulutuspolitiikan erityisasiantuntija Mika Parkkari

Kuvituskuva

Väitämme, että aikansa voisi käyttää huonomminkin kuin teknologiaan perehtymällä. Jos kesällä ei malta vatvoa tietokoneen ääressä, esimerkiksi verkostoyliopisto FITech tarjoaa syksymmällä laajan kattauksen maksuttomia ICT-alan kursseja. 

Mikä siinä teknologiassa on niin ihmeellistä? 

Teknologiainvestointeihin pätevät samat periaatteet kuin mihin tahansa investointeihin. Ongelmat eivät ratkea tai kannattavuus parane vain sillä, että prosessia heitetään rahasäkillä tai teknologisella ratkaisulla. Jotta investointi varmasti kannattaa, sen pitää perustua liiketoiminnan ja prosessien tuntemiseen.

Teknologiaan investoivan tulee ymmärtää teknologiaa. Syvällistä yksityiskohtien ymmärrystä ei tarvita, mutta perusasiat ja kontekstit olisi hyvä hallita. Tällöin tulee valittua työkalu oikein – sopiva vasara edessä olevaa naulaa varten.  

Hyvä esimerkki huonosta teknisestä valinnasta ovat lehti-ilmoituksissa nähtävät, tolkuttoman pitkät linkit, joiden takaa löytyy vaikkapa työpaikkailmoitukseen liittyvä video. Linkkiä http://www.videopalvelu.fi/tosi-tarkea-juttu/t87afKIJa9345lafJf11XDiSDpjKGps0dgjkSrgGL on helppo seurata tietokoneella, mutta harva jaksaa naputella sitä selaimeen miettien, onko tuokin nyt nolla vai o-kirjain. Työkalu on siis ihan mainio, mutta ei toimi yhtä hyvin kaikissa ympäristöissä. 

Toinen olennainen juttu on oikeiden pelipaikkojen näkeminen. Teknologisen ymmärryksen avartuessa oppii näkemään mahdollisuuksia sielläkin, missä niitä ei ennen välttämättä huomannut. Kokenutkaan konsultti ei välttämättä näe kaikkea, koska ei tunne yrityksen toimintaa kuin omia taskujaan. 

Kolmas pointti on kommunikaatio. Eri alojen ammattilaiset eivät puhu täsmälleen samaa kieltä, ja samoin kuin kansainvälisissä ympyröissä, välillä tarvittaisiin kielenkääntäjän lisäksi kulttuuritulkkia. Tiedämme joukon epäonnistuneita ICT-hankintoja. Jos tilaaja ei ymmärrä tuottajan toiminnan luonnetta ja toisin päin, tuloksena voi olla silkkaa huttua, vaikka lähtökohdat olisivat timanttiset.

Laaja-alainen osaaminen on yksi perusopetussuunnitelman lähtökohdista, eikä liene mitään syytä olettaa, että monialaisuuden tarve vähenisi korkeakouluopintojen ja työelämässä vietettävien vuosien aikana. Muiden alojen perusasioiden tuntemus on kelle tahansa ammattilaiselle kilpailuvaltti. 

No miten sitten? 

Onneksi Suomessa on herätty edellä mainittuihin ongelmiin. Mahtava esimerkki on suomalaisten yliopistojen muodostama verkostoyliopisto FITech. Sen piiriin kuuluvan ICT-hankkeen tavoite on tuoda suomalaisten ulottuville uusin osaaminen tietotekniikasta ja oikeastaan kaikesta informaatioteknologiaan liittyvästä. 
 
FITech ICT -kurssit ovat auki kaikelle kansalle ja täysin ilmaisia. Sisältöjen suhteen tarjolla on alkeis- ja perustason asiaa, mutta myös aiempaa osaamista vaativia kursseja. Aiheet vaihtelevat tietoturvasta ja ohjelmoinnin perusteista koneoppimisen ja data-analytiikan nyansseihin. Laadusta vastaavat Suomen parhaat tekniikan alan yliopistot.  
 
Uusimpana tarjontana FITech julkaisi juuri FITech 101: Digi & Data -moocit. Moochan on suomeksi avoin massaverkkokurssi (Massive Open Online Course), jolla ei ole osallistujarajaa. Ensimmäisiä kursseja pilotoidaan kesällä, ja lisää on luvassa syksyllä. Suomen Ekonomien jäsenen kannalta erityisen mielenkiintoinen voisi olla Data ja tieto -kurssi, jolla opitaan tietokantojen ja datanhallinnan perusasioita.  
 
Ilmoittautuminen kursseille on alkanut jo kesäkuun alkupuolella, ja koko kurssivalikoima tarkkoine kuvauksineen löytyy FITechin nettisivuilta