Suomen Ekonomit ja kaikki muutkin liitot ovat olemassa vain jäsentensä kautta. Olemme kovan haasteen edessä, koska nuoret eivät enää ole liittyneet jäseniksi samaan malliin kuin aiemmat sukupolvet. Kuitenkin vain yhdessä voimme oikeasti tehdä työelämästä parempaa.
Me liittojen viestijät emme aina taida muistaa, että puheemme tesseistä, yleissitovuudesta, vaikuttamisesta, paikallisesta sopimisesta, vuosilomista ja kilpailukielloista ovat melko käsittämättömiä aika monelle. Mahdollisesti myös käsittämättömän tylsiä.
Ammattiyhteisöt ovat ison, mutta toistaiseksi yllättävän vaietun ongelman edessä: nuoret eivät järjestäydy samaan malliin kuin aiemmat sukupolvet. Toisin sanoen nuoret eivät liity jäseniksi. Miksi puhumme järjestäytymisestä, kun sekin on termi, jonka sisältö täytyy tuntea, että sen voi käsittää?
Palvelut ovat tärkeitä, mutta arvot yhdistävät
Työelämään tulevat sukupolvet toivovat työn vastaavan omia arvojaan ja olevan merkityksellistä. Meidän tehtävämme on onnistua kertomaan, että meillä on Suomessa järjestelmä, jossa voimme joukkovoimalla tehdä työelämästä paljon parempaa kuin mikään, mitä saisimme aikaan ilman toisiamme. Että se joukkovoima on yhteinen. Oman työni merkityksellisyyden löydän siitä, että saan tehdä töitä esimerkiksi työelämän tasa-arvon, inklusiivisuuden ja oikeudenmukaisuuden edistämiseksi niin, että Suomen kilpailukyvystä pidetään huolta.
Nuoret myös arvostavat yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä asennetta enemmän kuin ketkään aiemmin. Meidän täytyy pystyä viestimään siitä, että koronakriisin alussa Suomen yritykset hyötyivät valtavasti niistä nopeista ratkaisuista, joita pysyttiin tekemään vain siksi, että meillä on tämä järjestelmä. Järjestelmä, jossa ammattiliitot ovat neuvottelemassa ykköspöydissä. Järjestelmä, jota ei ole ilman jäseniä. Ammattiliitoissa on ylivoimaisesti paras osaaminen työelämäkysymyksissä, ja siksi siellä ykköspöydissä ollaan. Pelottaa ajatella, miten koronakriisin akuutti hoito olisi onnistunut ilman tätä systeemiä.
Ammattiliitoissa on ylivoimaisesti paras osaaminen työelämäkysymyksissä, ja siksi siellä ykköspöydissä ollaan.
Kielenkäyttö on myös vallankäyttöä. Kun puhumme asioista niin, että vain pieni piiri ymmärtää, pidämme päätös- ja vaikutusvallan pienen piirin sisällä. Samalla pitkästytämme ja pelotamme karkuun kaikki muut. Haastan itseni ja jokaisen liittoviestijän tekemään enemmän sen hyväksi, että puhumme asioista ymmärrettävästi ja kiinnostavasti. Jos verottaja pystyy selkokieleen, mekin pystymme.
Lupaan, että pyrin Ekonomien viestintäpäällikkönä tekemään kaikkeni, jotta olet paremmin tietoinen siitä, mitä asioita ekonomiyhteisö ajaa ja millaisia henkilökohtaisia palveluita, etuja ja turvaa sinulle on joukkovoiman ansiosta tarjolla.
Jos sinulla on toiveita tai ajatuksia Ekonomien viestinnän parantamiseksi, ota epäröimättä yhteyttä tai viestittele vaikka Twitterissä.
Lue myös:
Yli puolet kyltereistä kärsii koronan vaikutuksista kesätöihin
Suomen Ekonomit reagoi opiskelijoiden ahdinkoon – kyltereille tarjolla uusi kesäverkkokurssi
Kesätyöpaikat jäävät jalkoihin lomautus- ja irtisanomispaineiden keskellä