Suomen Ekonomien kyselyssä selvisi, että palkkojen avoimuus jakaa vahvasti mielipiteitä. Vaikka iso osa vastaajista kannattikin avoimuutta, moni toi myös tiukasti esille, että palkka on hyvin henkilökohtainen asia, verrattavissa jopa terveystietoihin. Kyselyyn vastasi 300 Suomen Ekonomien jäsentä.

Erityisasiantuntija Kosti Hyyppä yllättyi vastaajien valmiudesta avoimiin palkkatietoihin.

”Palkka-avoimuuden ei tarvitse tarkoittaa julkisia palkkoja. Suomessa ollaan avoimuudessa vielä aivan alkumetreillä, joten ensin pitäisi saada ihan perusasiat kuntoon”, Hyyppä muistuttaa.

Perusasioilla hän tarkoittaa, että työpaikoilla pitäisi olla yhteinen käsitys siitä, miten palkat muodostuvat ja miten palkkakehitykseen voi vaikuttaa.

”Ihmiset ymmärtävät hyvin, että vaativuudeltaan eri tasoisista tehtävistä maksetaan eri tavalla. Samoin hyväksytään, että hyvin tehdystä työstä saa hyvää palkkaa. Eli palkkaerot ymmärretään, kun palkkauksen perusteet ovat kunnossa, ne ovat läpinäkyviä ja kaikkien työntekijöiden tiedossa”.

Ekonomien kyselyssä ilmeni, että palkan perusteita ei tunneta kovin hyvin. 45 prosenttia ilmoitti, ettei tiedä täsmälleen, mihin oma palkka perustuu. Lisäksi lähes joka neljäs ei tiennyt, onko työpaikalla käytössä palkkausjärjestelmä.

Tämä kertoo Hyypän mukaan siitä, että palkasta puhutaan edelleen liian vähän.

Palkkausjärjestelmät edistävät palkkatasa-arvoa

Avoimien vastauksien perusteella kyselyyn vastanneet kannattavat palkkausjärjestelmiä ja esimerkiksi tehtäväkohtaista palkka-avoimuutta. 78 prosenttia uskoi palkkauksen paremman läpinäkyvyyden parantavan palkkojen oikeudenmukaisuutta ja palkkatasa-arvoa.

Käsitystä palkkausjärjestelmien toimivuudesta palkkatasa-arvon edistäjänä vahvistaa Suomen Ekonomien palkkatutkimus, jonka mukaan sukupuolten välinen selittymätön palkkaero mies- ja naisekonomien välillä on kadonnut valtion työpaikoissa.

”Valtiolla on käytössä palkkausjärjestelmät ja palkka-avoimuus on yleisesti hyväksytty tosiasia. Näillä on ollut selvästi myönteinen vaikutus palkkatasa-arvon toteutumiseen. Yksityisellä sektorilla selittymätön palkkaero on edelleen noin 12 prosenttia ekonomien keskuudessa, eikä se ole tutkimuksiemme mukaan muuttunut kahdessakymmenessä vuodessa”, Hyyppä kertoo.

Palkkausjärjestelmien ja palkkatasa-arvon tarkoituksena ei kuitenkaan ole palkkojen tasapäistäminen.

“Palkkaerot ovat hyväksyttäviä, mutta ne eivät saa perustua sukupuoleen tai naamakertoimeen”.

Lainsäädännölliset toimet ovat tarpeen

Suomen Ekonomien tavoitteena on, että työpaikoille saataisiin lisää välineitä, joilla työntekijät ja myös henkilöstön edustajat, kuten luottamusmiehet, voisivat paremmin arvioida, onko palkka oikealla tasolla.

”Hallitusohjelmassa on hyvät kirjaukset palkka-avoimuuden edistämisestä. Odotuksemme ovat korkealla niiden toteuttamisen suhteen. Ekonomien kannalta lainsäädännölliset toimet ovat erityisen tärkeitä, sillä puolet jäsenistämme on työehtosopimusten ulkopuolella”, Hyyppä toteaa.

Lisätietoja:

Hyyppä Kosti
Erityisasiantuntija, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka
p. +358503516177
Yksityinen sektori: ICT-ala, viestinvälitys ja logistiikka, palvelutoimialat, Finnvera ja Hansel


Lue lisää: 

7 keinoa, joilla työnantaja ja työntekijä voivat edistää oikeudenmukaista palkkausta

Tiedätkö oikeasti, mistä sinulle maksetaan palkkaa? Näin voit vaikuttaa palkkasi suuruuteen