Järjestimme viime viikolla Instagramissa jäsenillemme mahdollisuuden kysyä mitä vain palkkaan liittyvää. Saimme runsaasti kysymyksiä, joista poimimme muutaman tähän artikkeliin. Kysymyksiin vastasivat ura- ja työmarkkinatiimin asiantuntijat.

1. Kuuluuko palkan nousta joka vuosi vakituisessa työsuhteessa?

On vähän vaikea sanoa, mikä kuuluu ja mistä näkökulmasta. Työntekijän on hyvä varmistaa, että esimerkiksi työehtosopimuksen määrittelemät tai työnantajan palkkapolitiikan mukaiset yleiskorotukset tulevat omaan palkkaan. Lisäksi suosittelemme käymään palkkakeskustelun oman esihenkilön kanssa vuosittain, jotta palkka ei jämähdä paikalleen vain siksi, että siitä ei ole puhuttu.

Työntekijän näkökulmasta palkan siis ”kuuluu” nousta eli sen olisi hyvä nousta vuosittain. Lisäksi palkan tulisi nousta aina silloin, kun tehtävänkuva muuttuu, saat lisää vastuita tai vaihdat työpaikkaa. Työnantajan näkökulmasta “kuuluu” on vähän eri asia varsinkin, jos yritys ei ole työehtosopimuksen piirissä.

2. Paljonko alaisten lukumäärä (5 vs. 20) vaikuttaa palkkaan esihenkilötehtävässä? Vai vaikuttaako se lainkaan?

Alaisten lukumäärä ei välttämättä vaikuta suoraan palkkaan, mutta määrä voi tietenkin vaikuttaa tehtävän vaativuuteen ja vastuullisuuteen. Lisäksi palkkaan vaikuttaa esihenkilön oma asema organisaatiossa. Esimerkiksi johtotasolla suorien alaisten määrä voi olla pieni mutta kokonaisvastuu suuri, kun taas päälliköllä voi olla suuri määrä alaisia ja silti pienempi palkka.

3. Olen tilanteessa, jossa olen esittänyt palkkasuosituksia korkeamman palkkatoiveen, ja olin tyytyväinen saamaani korkeampaan tarjoukseen. Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen kuulin yritykseltä ohimennen, että olisin voinut pyytää enemmänkin palkkaa. Kannattaako tässä tilanteessa tehdä jotain vai tyytyä tähän sovittuun palkkaan ja kysyä tulevaisuudessa palkankorotusta?

Palkasta voi aina neuvotella uudelleen. Jos asia harmittaa paljon, voit ottaa asian puheeksi esihenkilösi kanssa vaikka saman tien. Harva työnantaja haluaa hyvän työntekijän kokevan epäoikeudenmukaisuutta, joten jos palkanmaksuvaraa on, pieni korotus saattaa hyvin olla mahdollinen.

Toinen vaihtoehto on aloittaa työt, osoittaa tekeväsi työsi hyvin ja keskustella asiasta muutaman kuukauden kuluttua uudelleen. Jos työsopimuksessasi on koeaika, viimeistään koeajan päätyttyä olet varmasti “näyttänyt kyntesi” ja on hyvä hetki keskustella työpanokseesi, osaamiseesi ja onnistumiseesi perustuvasta palkankorotuksesta.

4. Miten aloittaa keskustelu palkankorotuksesta työsuhteen aikana?

Ensinnäkin hienoa, että pidät huolta omasta palkkakehityksestäsi! Hyvä ensimmäinen askel on varata esihenkilösi kalenterista rauhallinen aika keskustelulle – sen voit tehdä vaikka jo tänään.

Mieti ennen keskustelua valmiiksi, mikä on toiveesi korotukselle ja perustelusi sille. Sivuiltamme löydät muistilistan palkkakeskusteluun.

5. Riippuvatko palkkasuositukset toimialasta? Mitä it-alalla palkka on verrattuna järjestöpuoleen?

Palkkasuositukset koskevat yksityisen sektorin tehtäviä, mutta tarkempaa toimialamäärittelyä niissä ei ole.

Palkkatasotutkimuksessamme näkyy, että it-alalla on tyypillisesti korkeammat palkat kuin järjestösektorilla, mutta toki tehtävälläkin on merkitystä. Palkkatutkasta voit tarkastella tarkemmin, mitä ekonomit ovat milläkin alalla tienanneet.

6. Minulla on tuplatutkinto DI ja KTM. Kuinka se tulisi huomioida palkassa ja palkankorotuksessa?

Palkkaan vaikuttavat ensisijaisesti tehtävän vaativuus ja vastuullisuus sekä osaaminen, kokemus ja onnistuminen tehtävässä. Jos tehtävässä on selvästi hyötyä molemmista koulutuksista, ehdottomasti korkeammasta palkasta kannattaa neuvotella ja käyttää koulutuksen hyötyä tehtäviin neuvotteluvalttina.

7. Mikä on ekonomien harjoittelupalkka suunnilleen?

Harjoittelupalkka määritellään yleensä työehtosopimuksessa, jos ala tai yritys on sellaisen piirissä. Aina näin ei kuitenkaan ole, esimerkiksi rahoitusalan työehtosopimus ei koske kesätyöntekijöitä. Muuten harjoitteluajan palkka voi määrittyä yrityksen omasta palkkapolitiikasta tai olla neuvoteltavissa ihan vapaasti. Trainee-ohjelmien palkkataso on usein Ekonomien vastavalmistuneiden suosituksen alapuolella noin 3 000 euron tienoilla.

Oletko törmännyt tilanteeseen, jossa palkkaus ei vastaa suosituksiamme? Tai oletko kohdannut työnantajan, joka hoitaa palkkausasiat erinomaisesti? Avasimme jäsensovellukseen kanavan, jossa voit ilmoittaa meille hyvistä tai huonoista palkkakokemuksista. Olemme yhteydessä työnantajiin, joiden palkkauskäytännöissä olisi parantamisen varaa.

8. Koskeeko vastavalmistuneiden suositukset vain 1–2 vuotta sitten valmistuneita vai mikä on se ”aika”, minkä sisällä on vastavalmistunut?

Vastavalmistuneiden suositukset koskevat ensimmäistä valmistumisen jälkeistä työtä. Kun työkokemusta on 1–2 vuotta, palkkoihin muodostuu niin paljon hajontaa, että yleistä suositusta olisi vaikea antaa. Tällöin palkkatasoja kannattaa tutkia Palkkatutkasta, jossa voi valita monia tehtävään ja organisaatioon liittyviä kriteerejä.

9. Mikä on vastavalmistuneen KTM:n palkkasuositus järjestöpuolelle? Sivuillanne suositus on vain yksityiselle puolelle.

Järjestöpuolen palkat ovat palkkatutkimuksemme mukaan yleisesti hiukan alempia kuin yksityisellä sektorilla. Järjestökentän sisällä hajonta on kuitenkin paljon suurempaa kuin sektoreiden välillä.

Kannattaa käydä Palkkatutkassa tutkailemassa, millaisia lukuja saat, kun käytät useita tarkentavia kriteereitä. Vaikka olisit valmistunut tämän vuoden puolella, voit valita valmistumisvuodeksi 2021.

10. Miten ateriaetu vaikuttaa palkkaan/palkkatoiveeseen?

Ateriaetua ei kannata ottaa ollenkaan huomioon omaa palkkatoivetta ilmoittaessa, sillä kyse on hyvin standardista edusta. Ateriaetu voidaan kuitenkin nostaa esille palkkaneuvotteluissa, sillä se on rahanarvoinen työsuhde-etu ja siten osa kokonaispalkitsemista.

Älä lähtökohtaisesti hinnoittele itseäsi ja omaa osaamistasi mahdollisten työsuhde-etujen mukaan. Kun kirjoitat palkkapyyntöä esimerkiksi työhakemukseen, et todennäköisesti tiedä tällaisia yksityiskohtia, joten voit ajatella pyynnön olevan kokonaispalkka, joka sisältää peruspalkan ja mahdolliset luontaisedut.

Lisää aiheesta:

Kuuntele Työradion Rahan takii -jakso, jossa ohjelmistotalo Sysartin toimitusjohtaja Petri Mäenpää ja Suomen Ekonomien erityisasiantuntija Riikka Sipilä pohtivat, onko palkka kaikkein motivoivin asia työssä ja millaista on nykyaikainen palkitseminen. Juontajina toimivat Riikka Mykkänen ja Perttu Pölönen.