Suomen Ekonomit kysyivät kauppatieteen opiskelijoilta eli kyltereiltä opintojen aikaisesta työharjoittelusta ja kokopäivätyöstä sekä niihin liittyvästä palkkauksesta.  

74 prosenttia vastaajista piti kokopäivätyöstä saamaansa palkkaa kohtuullisena suhteessa tekemäänsä työmäärään ja sen vaativuuteen. Neljäsosa oli sen sijaan tyytymätön palkkaansa. Kyltereistä 86 prosenttia ilmoitti olleensa kokopäivätyössä, esimerkiksi kesätyössä tai trainee-ohjelmassa. 

Ylivoimaisesti yleisin palkkahaitari kokopäivätyöstä oli 2 000–2 500 euroa kuukaudessa. Vastaajista 56 prosenttia kuului tähän ryhmään. 18 prosenttia ilmoitti palkkansa olleen 1 500–1 999 euroa ja suunnilleen yhtä moni yli 2 500 euroa kuukaudessa. Noin kymmenellä prosentilla kokopäivätyötä tehneistä kuukausipalkka jäi alle 1 500 euron.  

 

Kaavio

78 prosenttia koki, että oli saanut työstä sellaista hyötyä (jotain muuta kuin rahallista), että tekisi työn uudelleen. Hyödylliseksi koettiin työpaikasta saatu käytännön kokemus, uudet tiedot ja taidot sekä verkostot. Moni myös kertoi saaneensa työn ansiosta vakituisen työsuhteen.  

Työharjoittelussa pienemmät palkat 

Kyselyyn vastanneista noin puolet oli ollut työharjoittelussa, josta oli saanut opintopisteitä. 38 prosenttia heistä oli ansainnut 2 000–2 500 euroa kuukaudesta. 1 500–1 999 euroa ansainneita oli 23 prosenttia ja yli 2 500 euroa ansainneita 10 prosenttia. Kolmannes tienasi alle 1 500 euroa, 13 prosenttia peräti alle 500 euroa kuukaudessa.  

Harjoitteluajan palkkoihin oltiin tyytymättömämpiä kuin kokopäivätyön palkkaukseen. 64 prosenttia vastaajista piti korvausta kohtuullisena tehtyyn työmäärään nähden ja 36 prosenttia ei.  

Nimike ei määritä palkkaa, vaan työn vaativuus 

Suomen Ekonomien työmarkkinajohtajan Riku Salokanteleen mukaan tulokset olivat odotetut.  

”Suurin osa yrityksistä on ymmärtänyt aivan oikein tehtävien ja palkan välisen yhteyden. Kuitenkin välillä meille tulee opiskelijoilta alhaiseen palkkatasoon liittyviä ihmettelyjä, joten aavistus ongelmistakin oli olemassa. Ongelma ei onneksi ole kovin laaja, mutta kyllä nämä yksittäiset tapauksetkin on kitkettävä pois.”  

Jos opiskelijan tekemä työ on sellaista, että yritys tarvitsisi työn tekemiseen joka tapauksessa henkilön tai yritys saa työstä laskutettavaa tuloa, tekijälle kuuluu maksaa Salokanteleen mukaan vähintään kohtuullinen korvaus työn vaativuuden mukaisesti.  

”Nimike ei merkitse vaan se, mitä tekee. Opiskelijastatus tai työharjoittelu ei voi automaattisesti tarkoittaa huonoa palkkaa”, Salokannel muistuttaa.  

Jos kyseessä on oikeasti harjoittelu, jossa opiskelija esimerkiksi seuraa johdon työskentelyä, tutustuu yrityksen erilaisiin työtehtäviin ja tekee avustavia tehtäviä oppiakseen, silloin ymmärrettävästi palkkakin on pienempi.   

Ilmaisen työn teettäminen on väärin  

Avoimista vastauksista kävi ilmi, että palkattomia harjoittelupaikkojakin tarjotaan jonkin verran.  

Oulun yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan kylteriyhdyshenkilön Emilia Hoikkaniemen mukaan tämä on yleistä erityisesti niissä kaupungeissa, joissa harjoittelu on pakollinen osa opintoja. Vaikka harjoittelusta saakin opintopisteitä, täysin ilmaiseksi tekeminen tuntuu hänestä väärältä.   

”Kyllähän siitä tulee vähän sellainen hyväksikäytetty olo. Kuukausien harjoittelu on kuitenkin pakko tehdä, jos haluaa opintojen etenevän, ja yrityksissä tämä tiedetään. Ei siinä ole paljon varaa neuvotella”, Hoikkaniemi toteaa. 

Yleisesti ottaen Hoikkaniemen mielestä on hyvä, että opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua työelämään jo opintojen aikana. 

”Harjoittelujakson pitää kuitenkin olla valinnainen. Uskon, että moni opiskelija haluaa tehdä sen siitä huolimatta, sillä nuoret kaipaavat kokemusta työelämästä”. 

Lähes kaikki kyselyyn vastanneet kylterit olivat sitä mieltä, että kaikesta tehdystä työstä – myös harjoittelun yhteydessä tehdystä – tulisi saada kohtuullinen rahallinen korvaus.  

”Harjoittelijalle ei tarvitse maksaa ammattilaisen palkkaa, mutta myöskään harjoittelijan palkalla ei kuulu teettää ammattilaisen työtehtäviä”, kommentoi eräs vastaaja.  

Moni kertoi siitä, että pienet palkat vaikeuttavat opiskelijoiden taloudellista tilannetta. Hyvä palkka sen sijaan motivoi ja kannustaa tekemään parhaansa.  

Lisätietoja: 

Salokannel Riku
Työmarkkinajohtaja
p. +358407249566
Hoikkaniemi Emilia
Kylteriyhdyshenkilö / Oulun yliopisto
p. +358407407584