Arveletko, että lahjasi tulisivat paremmin käyttöön muissa hommissa?

Kun työtä tehdään suuri osa elämästä, matkan varrelle voi osua kovia paikkoja. Työpaikka lähtee alta, koko ala järisee tai omat työt muuttuvat sellaisiksi, ettei niistä enää innostu.

Heikkojen talousnäkymien keskellä myös monet yritysmaailmassa toimivat ekonomit ovat alkaneet miettiä alanvaihtoa. Suomen Ekonomien uravalmentaja Marjut Hallavo kertoo, että hänen asiakkaistaan jopa joka kolmas tai neljäs miettii alanvaihtoa.

”Käymme paljon siihen liittyviä keskusteluja. Varsinkin työuran alkupäässä moni alkaa ensimmäisten pestiensä jälkeen miettiä, mitä oikeastaan haluaa. Mutta alanvaihtoa miettivät myös iäkkäämmät ekonomit.”

Työhön kaivataan yhä enemmän mielekkyyttä, ja sitä lähdetään monesti etsimään uramuutoksesta.

Hallavon mielestä uramuutokselle ei ole olemassa ”parasta ennen” -päivää, vaan muutoksen toteuttaminen on aina mahdollista.

Kriisi vaikuttaa kahteen suuntaan

Talouden näkymät ovat nyt koronakriisin vuoksi epävakaat. Eikö luulisi, että moni pitää nyt kiinni työpaikoistaan eikä suunnittele suuria muutoksia?

Marjut Hallavo myöntää, että näinkin on – epävakaina aikoina ihmiset miettivät liikkeitään perusteellisemmin ja turvallisuusnäkökulmat korostuvat.

Epävarmat ajat aiheuttavat toisaalta myös uuteen, jopa aivan uudelle alalle suuntautumista. Ajatus voi syntyä monesta syystä: jatkuvien yt-neuvottelujen aiheuttamasta pelosta ja epävarmuudesta, irtisanotuksi tulemisesta tai oman työn muuttumisesta sellaiseksi, jossa työmotivaatio on heikompi.

Marjut Hallavon mielestä omia tuntemuksia ja ajatuksia kannattaa kuunnella rehellisesti. Työhyvinvointi on tärkeää koko elämälle, ja sen puute voi pahimmillaan sairastuttaa tai vähintään tehdä onnettomaksi.

”Jos työnteko tökkii jatkuvasti, todennäköisesti on aika tehdä muutoksia”, Hallavo rohkaisee.

Ensimmäisenä on hyvä miettiä, minkä tekemisestä nauttii ja mitä työssä pitäisi olla toisin. Joskus omaa työtään voi tuunata ja saada siihen erilaisten lisävastuiden ja koulutuksen avulla lisää mielekkyyttä ja kivaa sisältöä.

”Voi myös kysyä esimerkiksi väliaikaisen tehtäväkierron mahdollisuutta. Tai jos mahdollista, ottaa virkavapaata jonkin muun tekemistä varten.”

Mikä on kaikkein tärkeintä?

Joskus muutoksen aikaansaaminen edellyttää kuitenkin isompaa askelta, työnantajan tai jopa tekemisen alan muuttamista. Uravalmentaja Marjut Hallavo aloittaisi ”plan B:n” miettimisen selvittämällä, mikä itselle on elämässä tärkeintä. Jos vaihtaisit alaa, pääsisitkö ehkä tekemään jotain, mitä arvostat enemmän? Tai jotain, jonka tunnet osaavasi paremmin?

”Selvitä itsellesi, mistä mielekäs työ sinulle koostuu. Jos unelmasi on selvillä, sitä kohti on helpompi suunnistaa ja se voi tarkoittaa useitakin urasiirtoja.”

Hallavo näkee, että ideaalitilanteessa töitä saa tehdä omalla vahvuusalueella ja itseä kiinnostavalla toimialalla. Silloin työ tuntuu myös merkitykselliseltä.

”Toki työssä pitää tulla uuden oppimisen mahdollisuuksia, mutta niidenkin pitäisi olla asioista, jotka itseä kiinnostavat.”

Realisti hänestä kannattaa silti olla: kaikkea ei kukaan voi työelämässä valita. Epämukavuusalueella joutuu vähintään vierailemaan, mutta siellä ei pitäisi joutua olemaan koko ajan.

Uuteen ammattiin vaihtaminen voi merkitä myös tulojen pysyvää pienenemistä.

Enemmän vaivaa, vähemmän rahaa

Alanvaihto vaatii myös vaivannäköä ja sen eteen on oltava valmis tekemään töitä. Uudelle alalle ja ammattiin vaihtaminen voi merkitä opiskelijaksi palaamista ja tulojen väliaikaista tai pysyvää pienenemistä.

Jälleen kyse on Marjut Hallavon mukaan arvoista. Hän kehottaa miettimään, miten suuri merkitys esimerkiksi rahalla on omissa prioriteeteissa. Oletko valmis tinkimään palkkatasosta tai jostain muusta, jotta pääset mielekkäämpään työhön? Voisitko tarvittaessa muuttaa pienempään asuntoon? Miten tärkeä oma elintaso on?

”Itseltä on hyvä kysyä, onko uramuutos niin tärkeä asia, että siihen on valmis palkan pienenemisestä huolimatta. Jos viisikymppisenä alkaa rakentaa itselleen uraa, joka edellyttää usean vuoden koulutuksen, taloudellista panostusta siihen ei saa ehkä työvuosinaan kuoletettua.”

Alanvaihtoa voi myös pohjustaa pienin askelin opiskelemalla työuran aikana asioita, joista on hyötyä nykyisellekin työnantajalle.

”Parhaassa tapauksessa se hyödyttää työnantajaa ja rakentaa pohjaa tulevaisuuden hommallesi. Mutta jos haluat, että asiat muuttuvat, jonkin täytyy muuttua. On tosi surullista, jos roikkuu epätyydyttävässä työssä vain rahan takia.”

Uhka vai mahdollisuus?

Usein elämä tarjoaa käänteitä, vaikka niitä ei edes hakisi. Työn menetyskin voi antaa tilaisuuden miettiä, mitä oikeasti haluaa.

Marjut Hallavo ajattelee, että normaali, kestokykyä omaava ihminen ei menetä vastoinkäymisistä toimintakykyään.

”Jo etukäteen voi miettiä, miten suhtautua siihen, jos omalle kohdalle tulisi tällainen käänne. Kun uskoo kykyihinsä ja siihen, että elämä kantaa, muutosta ei tarvitse nähdä uhkana.”

Hallavo rohkaisee näkemään edessä ylipäätään enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Muutoksessa on aina myös mahdollisuus oppia uutta ja sitä kautta saada kokemusta.

Alanvaihtoa harkitessa on hyvä muistaa, että vahvuuksiaan voi saada käyttöön myös muualla kuin työssä. Kaikkien elämän intohimojen ei tarvitse toteutua työssä. Jos tunnistaa vaikkapa hoitovietin itsessään, Hallavo ei silti kehota välttämättä lähtemään hoitoalalle. Sen sijaan voi mennä vaikka laulamaan vanhuksille tai päivystäjäksi Palvelevaan puhelimeen.

Harrastuksissa voi osittain testata, onko käsitys omista toiveista ja vahvuuksista oikea ja vahvistaa myös alanvaihdon päätöstä.

Mutta voiko kaiken vaivannäön, opintojen ja tulojen menetyksen jälkeenkään olla varma siitä, ettei alanvaihtoa katuisi?

Hallavo vastaa realistisesti.

”Eihän elämässä mikään ole varmaa. Alanvaihtoa suunnitellessa voi tehdä skenaarioita siitä, mitä sen myötä voi pahimmillaan tai parhaimmillaan tapahtua. Mutta kumpaa lopulta katuu enemmän: elämätöntä elämäänsä vai sitä, että teki rohkean muutoksen ja se johti johonkin, josta on haaveillut?”

Teksti: Arja Kuittinen

Kuva: kuviasuomesta.fi

Selvitä ajatuksiasi alanvaihdosta!

  • Aloita määrittelemällä kymmenen sinulle työssä tärkeintä asiaa. Laita ne tärkeysjärjestykseen.
  • Arvioi nykyistä työtäsi listaamisesi kymmenen asian suhteen. Anna jokaiselle asialle esimerkiksi arvosana 1-5 väliltä sen mukaan, miten tyytyväinen olet nykyiseen työhösi: 1 merkitsee, että et ole lainkaan tyytyväinen, 5 puolestaan hyvin tyytyväistä.
  • Tarkastele, miten hyvin sinulle tärkeimmät asiat toteutuvat tai eivät toteudu nykyisessä työssäsi. Näin tunnistat, mihin kaipaisit muutosta ja voit alkaa miettiä konkreettisia toimia tilanteen muuttamiseksi.
  • Voit myös löytää syitä, joiden vuoksi et ole valmis tekemään ammatillista elämänmuutosta juuri nyt. Voit tietoisesti päättää ja paremmin ymmärtää, miksi valitset entisessä pysymisen ja pyrkiä etsimään hyvää siitä. Ehkä voit tarkastella asiaa uudestaan vaikkapa viiden vuoden kuluttua.

Vinkit antoi uravalmentaja Marjut Hallavo.

Haluatko keskustella urasuunnitelmistasi? Varaa aika Suomen Ekonomien uravalmentajalle!

Palvelu kuuluu Suomen Ekonomien ekonomijäsenille ja KylteriPlus-lisäpalvelupaketin hankkineille. Voit tehdä ajanvarauksen joko verkosta osoitteesta https://ajanvaraus.ekonomit.fi/ tai sähköpostitse: ura@ekonomit.fi.