Uutinen on tervetullut, sillä sääntelylle on totisesti tarvetta. Samalla se kertoo, että viestimme on kuultu.
Houkuttelukiellot yleistyivät jäsentemme työsopimuksissa sen jälkeen, kun kilpailukieltoihin liittyvää lainsäädäntöä tarkennettiin ja työnantajalle tuli velvollisuus maksaa korvausta kilpailukiellon sidonnaisuusajalta. Turhat kilpailukiellot poistuivat, mutta riesaksi tulivat houkuttelukiellot, joita työnantajat käyttävät varmuuden vuoksi salassapitovelvoitteen lisäkiristyksenä.
Houkuttelukieltosopimuksessa työntekijää kielletään työsuhteen päätyttyä houkuttelemasta entisiä kollegoita sekä työnantajan asiakkaita tai potentiaalisia asiakkaita uuteen firmaan. Kiellon kesto on usein pitkä, puolesta vuodesta vuoteen, ja sen tehosteena on lähes poikkeuksetta suuri sopimussakko.
Tämä rajoittaa merkittävästi esim. myyntityötä tekevien ekonomien mahdollisuutta vaihtaa työpaikkaa samalla toimialalla. Houkuttelukielto pätee myös silloin, jos haluaisi perustaa oman yrityksen.
Markkinatalous perustuu kuitenkin vapaaseen kilpailuun, työvoiman liikkuvuuteen ja uusien yritysten syntyyn. Jos yritys kaipaa salassapitosopimusta vahvempaa suojaa, kustannusten ja riskien ei pitäisi kaatua työntekijän kannettavaksi.
Onneksi ongelmaan on helppo ja jo toimivaksi todettu ratkaisu: houkuttelukielto pitää rinnastaa lainsäädännössä kilpailukieltoon. Tämä on ollut selkeä viestimme päättäjille. Näyttää siltä, että työministeri on valmis arvioimaan, voisiko sama ratkaisu toimia houkuttelukieltojen kohdalla.