Suomen paras bisneskirja etsinnässä − esiraati valmiina luku-urakkaan 

Esiraatilaisten mukaan hyvä bisneskirja kehittää omaa osaamista. Asioiden tarkastelu eri näkökulmista synnyttää oivalluksia ja kasvattaa omaa ymmärrystä maailmaa kohtaan.


Bisneskirja -palkintomme esiraatityöskentely herätti paljon kiinnostusta.

– Saimme hakemuksia lähes sata kappaletta. Tavoitteenamme oli koota raatiin monipuolinen kattaus osaamista ja edustusta erilaisista taloudentekijöistä, kilpailun projektipäällikkö Tanja Hankia kertoo.

Hakijoiden joukosta valittiin seuraavat 12 esiraatilaista:

  • Kimmo Aho
  • Teemu Jaatinen
  • Anna Koski
  • Minna Naumanen
  • Olli-Pekka Paasivirta
  • Tiia Penttinen
  • Annika Rönnblad
  • Jeremias Shadbolt
  • Anna Smolander
  • Arttu Taponen
  • Anja Uljas
  • Lotta Väänänen

Nyt valittu kilpailun esiraati lukee ja puntaroi kesän aikana kaikki mukaan ilmoitetut 39 kirjaa ja valikoi niistä kilpailun finalistit. Kriteereinä ovat muun muassa kirjan ajankohtaisuus, uutuusarvo, asiantuntemus, sovellettavuus käytännössä ja viestinnällisyys.

Finaaliin päässet kirjat ovat selvillä syksyllä, jonka jälkeen erillinen palkintoraati arvioi finalistit. Kirjallisuuspalkinto julkistetaan ja palkinnot jaetaan maaliskuussa 2025.

Tärkein syy lukea bisneskirjoja on…

Ennen luku-urakan aloittamista esiraatilaiset kertoivat, mikä on heidän mielestään tärkein syy lukea bisneskirjoja.

Yksi vastauksissa korostunut syy bisneskirjojen lukemiselle on oman ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen, oman ajattelun avartaminen ja uusien näkökulmien oivaltaminen.

Lisäksi esiraatilaiset näkivät bisneskirjoilla olevan myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Bisneskirjoja lukemalla saa käsityksen siitä, miten tietoa yhteiskunnassa tällä hetkellä käsitellään ja miten siitä puhutaan. Bisneskirjoja lukemalla voi myös paremmin ymmärtää organisaatioiden ja yhteiskunnan toimintaa ja niiden kehittämistä.

Huvin ja hyödyn yhdistymistä pidettiin myös tärkeänä. Esiraatilaisten mielestä bisneskirjat ovat muun muassa kustannustehokas ja rento tapa oppia lisää, ne tarjoavat monesti mukavia keskustelun avauksia ja ovat mielenkiintoisia ja viihdyttäviä.

Lue lisää Bisneskirja -palkinnosta

Lisätietoa Bisneskirja -palkinnosta löydät täältä ja kilpailun etenemistä voit seurata myös somekanavissamme #bisneskirjapalkinto. Loppuvuodesta voit ottaa osaa myös yleisöäänestykseen, josta tiedotamme tarkemmin syksyllä.

Bisnesantropologia voitti Bisneskirja-palkinnon

Mikko Leskelän kirjoittama Bisnesantropologia teki tuomareihin vaikutuksen monitieteisyydellään ja case-esimerkeillään.


Suomen Ekonomien järjestämän Bisneskirja-kilpailun voittajaksi nousi Mikko Leskelän kirjoittama Bisnesantropologia ja muut ihmistieteet strategiatyössä. Kirjan perusajatuksena on Leskelän oivallus siitä, miten yksipuolinen jokaisen tieteenalan näkökulma maailmaan on.  

– Kaikki maailman tutkimisen metodit ovat yksinään käytettyinä lähestulkoon hyödyttömiä, jos analyyttisellä ymmärryksellä tavoitellaan oikeasti kilpailuetua, Leskelä sanoo. 

Perinteisesti strategiatyötä on tehty teknis-taloudellisilla tieteillä eli niin sanotuilla kovilla tieteillä, jotka selittävät asioita, näyttävät suoraviivaisia syy-seuraussuhteita ja ovat helposti määrällistettävissä. Toisaalla taas on ihmistieteiden joukko, josta antropologia on Leskelän mielestä yksi pehmeimmistä.

Leskelä muistuttaa, että bisnes tapahtuu ihmisten kontekstissa. Kun yhdistetään bisneksen kysymykset ja ihmistieteiden tapa ymmärtää asioita, voidaan tehdä parempaa bisnesanalyysia.

Lego hyödynsi monitieteisyyttä analyysissaan

Bisnes ja antropologia eivät perinteisesti ole kuuluneet yhteen. Jotta kirjan ajatus aukeaa lukijoille, Leskelä käytti kirjassa runsaasti tosielämän case-esimerkkejä.

Yhtenä esimerkkinä on Legon tarina. 1990-luvulla tekemänsä data-analyysin perusteella Lego oletti, että lasten leikkimiseen käyttämä aika olisi vähenemässä ja lelujen myynnissä vahvistuisivat kategoriat, joissa leikkijä saisi välitöntä tyydytystä pitkäaikaisen ponnistelun sijaan. Tämä ei tukenut ajatusta Lego-palikoista, joiden rakentelu vaatii leikkijältä aikaa ja vaivannäköä. Johtopäätöksenä yhtiö uskoi, ettei se voisi mitenkään pärjätä markkinoilla jatkamalla saman perustuotteen tekemistä kuin aiemmin.

Tämän seurauksena Lego alkoi monistaa brändiään erilaisiin lelukategorioihin ja lasten viihdemuotoihin. Käytännössä Lego laittoi logonsa kaikkeen, minkä se oletti tulevaisuudessa saavan suosiota lasten keskuudessa. Lopputuloksena oli katastrofi, jossa liiketoiminta suistui Leskelän sanoin ensiksi luisuun ja myöhemmin suoranaiseen vapaapudotukseen.

Legon uudeksi toimitusjohtajaksi ja tilannetta korjaamaan nimitetty Jørgen Vig Knudstorp päätti laajentaa analyysia ymmärtääkseen, oliko Lego sittenkin käsittänyt väärin leikin roolin lasten elämässä. Niinpä Lego laittoi ryhmän antropologeja tekemään kenttätutkimusta siitä, millaista lasten leikki on. Tutkimusta tehtiin havainnoiden ja haastatellen kodeissa, kouluissa, leikkikentillä, kaveripiireissä ja perheissä.

Tutkimuksen ansiosta havaittiin, että tavoitteellinen ja kehittävä leikkiminen ei ollut kadonnut minnekään – toisin kuin data oli aiemmin kertonut. Niinpä Lego päätti palata takaisin perusasioihin ja on nyt maailman suurin ja erittäin kannattava leluyhtiö.

Case-esimerkit vakuuttivat tuomarit

Voittajan valinneen palkintoraadin tuomarit Mervi Airaksinen, Pasi Kuoppamäki ja Sami Sykkö kiittelivät Bisnesantropologia-kirjan tuovan uudenlaisen näkökulman strategiatyöhön. Kirja rikkoo rajoja tieteiden ja teorioiden välillä sekä muistuttaa siitä, etteivät luvut aina kerro kaikkea. Lukuisat case-esimerkit havainnollistavat tuomariston mukaan selkeästi, mitä lisäarvoa kyselyt, haastattelut ja havainnointi tuovat strategiatyöhön.

Yleisö oli palkintoraadin kanssa yhtä mieltä parhaasta bisneskirjasta: Bisnesantropologia sai melkein puolet kaikista annetuista yleisöäänistä. Perusteluissa kirjan kehuttiin ravistelevan bisnesmaailmaa ja olevan poikkeuksellinen teos Suomen kontekstissa. Tuhti tietopaketti koettiin helposti lähestyttäväksi, mielenkiintoisesti kirjoitetuksi ja riittävän syvälliseksi tarjoamaan ajattelemisen aihetta lukijalle.

Katso Mikko Leskelän haastattelu:

Bisnesantropologia ja muut finalistikirjat -30 %

Suomen Ekonomien jäsenenä saat 30 prosentin alennuksen Bisneskirja-kilpailun finalistikirjoista, kun ostat ne kustantajien verkkosivujen kautta ja käytät ostaessasi etukoodia. Saat etukoodit jäsensovellus eLoungen kautta. Koodit ovat voimassa 28.2.2023 asti.

Muut finalistikirjat ovat Paula Kilpisen Inhimillinen strategia, Hannu Saarijärven ja Pekka Puustisen Strategiana asiakaskokemus, Hannu-Matias Nurmen Toimitusjohtaja sekä Miikka Huhdan ja Visa Myllyntauksen Työnantajabrändi ja työntekijäkokemus.

Tutustu finalistikirjoihin.

“Lukupiiri on aivan hemmetin hieno konsepti”

Panu Luukan mukaan luulemme, että Twitterissä huuteleminen on yhteisöllinen kokemus. Oikeasti meiltä puuttuu tässä hetkessä synkronoitu asioiden tekeminen yhdessä, kun samat lehdet ja iltauutiset eivät kokoa meitä yhteen. Lukupiiri tarjoaa tähän ratkaisun.


Lukupiiri 2022 Suomen Ekonomit

Suomalaisen yrityskulttuurin kehittämisen kärkiasiantuntijasta Panu Luukasta tuli bisneskirjojen lukupiirien vetäjä yllättäen ja sattumalta. Kuten toisinaan menestystarinoissa, nytkin muutoksen käyttövoimana paloi perinteinen vitutus.

– Se, että bisneskirjakeskusteluissa toistuu aina samat Jack Welchin teokset ja Sun Tzun Sodankäynnin taito! Bisneskirjojen kenttä on valtavan laaja ja pitää sisällään juuri niitä silmiä avaavia juttuja, jotka ovat elintärkeitä suomalaiselle työ- ja liike-elämälle, Luukka puuskahtaa.

Yrityskulttuurimuotoilija ryhtyi lainaamaan asiakkailleen hyvinä pitämiään teoksia ja varoitti, että hän tulee myös soittamaan myöhemmin kysyäkseen niistä heränneistä ajatuksista. Kun hän soitti, vastaajat olivat iloisia. Miksi? Koska he saivat jakaa ajatuksiaan ja käsitellä äskettäin lukemaansa, Luukka vastaa.

– Lukupiiri on aivan hemmetin hieno konsepti. Luulemme, että Twitterissä huuteleminen on yhteisöllinen kokemus. Oikeasti meillä puuttuu tässä hetkessä synkronoitu asioiden tekeminen yhdessä, kun samat lehdet ja iltauutiset eivät kokoa meitä yhteen.

Nyt Luukan vetämät bisneskirjojen lukupiirit kokoavat kolmekymmentä yritysjohtajaa yhteen kahdeksan kertaa vuodessa kahdeksan kirjan äärelle. Menossa on yhdeksäs vuosi. Ryhmän vaihtuvuus on pientä, sillä mukaan pääsee suosittelun kautta ja silloin, kun joku lukupiiristä haluaa luopua paikastaan.

Yhden jäsenen organisaatio pakotti hänet jäämään pois, kun pakat menivät aina uusiksi. Luukan mukaan on totta, että lukupiirissä ei käydä vain hymistelemässä kirjojen äärellä, vaan lukupiirien jäsenten oivallukset muuttavat heidän organisaatioitaan.

Lukupiiri testaa omaa ymmärrystä

Lukupiirien jäsenet työskentelevät toimitusjohtajina ja johtoryhmissä. Lukupiiri antaa heille sopivan määrän painetta kirjojen lukemiseen tapaamisiin mennessä. Luukka alustaa keskustelua ainoastaan yhdellä kysymyksellä: millaisia ajatuksia kirja herätti?

– Tapaamiset testaavat omaa ymmärrystä ja varmistavat omia tulkintoja. Se on tärkeää, sillä näiden ihmisten päätökset muokkaavat suomalaista työelämää.

Luukka kuvailee, että kun tapaamistila täyttyy huippuälykkäistä ihmisistä, kukaan ei halua tulla paikalle huonosti valmistautuneena. Bisneskirjat eivät kuitenkaan ole olleet tapaamisten pääosa pitkään aikaan. Keskustelu voi lähteä liikkeelle erilaisista tulkinnoista, mutta se kääntyy pian esimerkiksi etätyöhön tai hoitajavajeeseen.

– Minulle ne ovat kuukauden energisoivimmat kaksi tuntia, kun ihmiset puhuvat innoissaan, syttyvät toisistaan ja haastavat toisiaan rakkaudellisesti. Lukupiireissä ihmiset vievät kirjan aivan uudelle tasolle.

Tapaamisissa saa olla rohkeasti eri mieltä

Panu Luukan vetämät lukupiirit kokoavat yhteen yritysjohtajia, jotka saavat tapaamisissa heittää julkiset roolit sivuun ja keskittyä siihen, että kirjat yhdistävät. Sama tapahtuu mainostoimisto TBWA:n omassa lukupiirissä.

Luova johtaja ja lukupiirin jäsen Heidi Taina sanoo, että TBWA:n lukupiiri on työhyvinvointia tukevaa toimintaa. Bisneskirjallisuus on päätetty pitää kirjavalikoiman ulkopuolella.

– Kirja on aina tutustumista uusiin maailmoihin ja toisen ihmisen nahkoihin menemistä, mikä tukee luovaa työtä tarinankerrontana, Taina pohtii.

Lukupiiri on Kirsin Book Clubin Kirsi Raninin vetämä. Ranin esittelee teokset, ja lukupiiri äänestää niistä seuraavan. Taina tunnustautuu urautuneeksi lukijaksi, jolle Raninin kuratointi tuo jatkuvasti eteen kirjoja, joihin hän ei muuten olisi koskaan tarttunut.

Jokaiseen tapaamiseen kuuluu vetäjän alustus teoksesta ja kirjailijasta. Vetäjä moderoi keskustelua, muttei tuputa puheenvuoroja. Introverteilla on tilaa osallistua keskusteluun omalla tempollaan.

– Olen itse tottunut olemaan työpaikallamme äänessä ja kertomaan omat mielipiteeni. Kirsi huolehtii, etteivät puhumaan tottuneet täytä tilaa omilla analyyseillaan.

Lukupiirin jäsenet ovat eri puolilta 160-henkistä työyhteisöä: seniori- ja junioriroolien asiantuntijoita, käsikirjoittajia ja designjohtajia. Taina kuvailee työpaikkaa hyvin hierarkiattomaksi. Hän ymmärtäisi silti hyvin, jos junioreita jännittäisi olla eri mieltä yrityksen partnereiden kanssa. Lukupiirissa ollaan kuitenkin rohkeasti eri mieltä.

Luovan johtajan yksi tehtävä on luoda suunnitteluun turvallinen ilmapiiri ja tukea yrityksen luovia ammattilaisia yltämään parhaimpaansa. Taina pohtii, että lukupiirin kaltainen ympäristö voisi periaatteessa saada myös johtajan empimään sanojaan.

– Olen toissa substanssijohtaja aika monelle ihmisille ja haluan olla siinä työssä helposti lähestyttävä. Lukupiiri on yksi keino päästää ihmiset tutustumaan minuun myös töiden ulkopuolella.

Lukupiiri auttaa pitämään kirjan opit mielessä

Suomen Ekonomien järjestämän Bisneskirja-kilpailun voittaja valitaan helmikuussa 2023. Finalistikirjojen ympärille järjestetään lukupiirit, joiden fasilitaattorina on bisneskirjakeskustelijaksi erityisesti LinkedInissä profiloitunut Juha Kangas.

Aikoinaan kauppatieteiden opintojen aikana lukeminen ei vielä maistunut Kankaalle. Sitten hän huomasi, että lukeminen onkin häntä itseään varten, ja lukemisesta keskustelemisesta tuli hänelle avaintapa ammatilliseen kasvuun.

– Ei kirjoja tarvitse lukea kuin tenttikirjoja. Erilaisista bisneskirjoista voi poimia siinä hetkessä tarvitsemiaan kiinnostavia avainoppeja. Jossain toisessa kohtaa toiset kohdat kirjoista voivat olla toimivampia.

Kangas kannustaa matalalla kynnyksellä ilmoittautumaan virtuaalisiin ja kaikille avoimiin Bisneskirja-lukupiireihin. Kirjoja ei tarvitse lukea kannesta kanteen ja opetella ulkoa.

– Lukupiirin ydin on siinä, että kirjan opit pysyvät mielessä, kun kirja on luettu ja siitä on keskusteltu. Lukupiiri on rento oppimisen hetki, jossa yhteinen keskustelu aiheesta johtaa parhaimmillaan kokonaan uuteen hyödylliseen ajatteluun kuullessamme myös muiden ajatuksia.

Sisäinen kirjasto muodostuu kirja kirjalta

Kankaan kanssa lukemisen ja lukupiirien hyödyistä keskustellessa käy selväksi, että hän on tositarkoituksella niiden puhemiehenä.

– Älykäs ihminen selviää lukematta, kunhan hieman tutustuu asioihin. Mutta älykkyyttä kestävämpää työelämässä on syvempi viisaus. Tietoinen oma ja yhteinen ajattelu. Se, joka asuu meidän kaikkien ihmisten välissä. Viisautta syntyy myös kokemusten jälkeisestä reflektiostamme. Näissä kaikissa lukeminen tuottaa valtavasti hyötyjä, Kangas sanoo.

Sen jälkeen kun Kangas innostui lukemisesta, hän on tuntenut eräänlaisen suuremman sisäisen kirjaston muodostuvan kirja kirjalta.

Teksti: Juha-Pekka Honkanen

Osallistu Bisneskirja-lukupiireihin

Lukupiiri 2022_suomen ekonomit

Osallistu Suomen Ekonomien järjestämiin lukupiireihin, joissa kuulet Bisneskirja-kilpailun finalistikirjojen teemoista kirjailijoiden esitteleminä ja pääset keskustelemaan kirjojen aihepiireistä muiden osallistujien kanssa. Virtuaaliset lukupiirit ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.

Lukupiirien kirjat ja aikataulu:



Bisneskirja-kilpailun finalistit on valittu – äänestä suosikkiasi ja ilmoittaudu lukupiireihin

Suomen Ekonomien järjestämän Bisneskirja-kilpailun finalistikirjat tarjoavat näköalapaikan työelämän ilmiöihin. Tärkeinä valintakriteereinä olivat kirjojen ajankohtaisuus, asiantuntemus ja sovellettavuus käytännössä.


Bisneskirja-kilpailussa etsitään erityisen laadukasta kauppa- ja taloustieteellistä alaa käsittelevää tai soveltavaa teosta, joka puhuttelee käsittelytavallaan laajoja kohderyhmiä. Kilpailun esiraati on valinnut 50 kilpailuun ilmoitetun teoksen joukosta viisi finalistikirjaa, joista yksi palkitaan 30 000 euron palkintosummalla helmikuussa 2023.

Finalisteiksi ylsivät Bisnesantropologia, Inhimillinen strategia, Strategiana asiakaskokemus, Toimitusjohtaja sekä Työnantajabrändi ja työntekijäkokemus.

Mikko Leskelä: Bisnesantropologia

Mikko Leskelän Bisnesantropologia-teoksen perusajatuksena on, että monimutkaista maailmaa ymmärtääkseen on sovellettava kaikkia niitä linssejä, joilla maailmaa tieteessä tutkitaan. Teosta kirjoittaessa Leskelälle valkeni, kuinka yksipuolinen kuva jokaisen tieteenalan näkökulma maailmaan on. Yliopistoissa ihmiset opetetaan uskomaan omaan tieteenalaansa, kun taas työelämä ja elämänkokemus auttavat oppimaan siitä pois.

  • Raadin perustelut valinnalle: Teos tarjoaa ajankohtaisen ja tervetulleen näkökulman strategian tekemisen perustaan. Koukuttavassa kirjassa on selkeä juoni, viittaukset tutkimuksiin ja hyvät case-esimerkit. 

Paula Kilpinen: Inhimillinen strategia

Paula Kilpisen Inhimillinen strategia -teoksen ajatuksena on, että strategia pitää inhimillistää, jotta ihmiset ymmärtävät sen. Lisäksi ihmiset pitää saada tuntemaan strategia omakseen ja sitoutumaan siihen. Kilpisen mukaan tämän päivän strategiat tarjoavat ihmisille kilpailun paradigmaa, vaikka ihmiset janoavat merkityksellisyyttä, oppimista ja osallisuutta.

  • Raadin perustelut valinnalle: Teoksen punaisena lankana on ihmisnäkökulma vastuullisessa strategiassa ja sen johtamisessa. Kirja on selkeä, helposti luettava ja käytännönläheinen. Kappaleiden lopussa on koottuna tärkeimmät pääpointit, minkä lisäksi mukana on itseopiskelua tukevia kysymyksiä lukijalle.

Hannu Saarijärvi ja Pekka Puustinen: Strategiana asiakaskokemus

Hannu Saarijärven ja Pekka Puustisen Strategiana asiakaskokemus -teos vastaa kysymyksiin, mitä asiakaskokemus konkreettisesti tarkoittaa ja miten se voidaan ottaa osaksi sekä strategista suunnittelua että jokapäiväistä tekemistä. Kirjailijat muistuttavat, että asiakaskokemus on noussut kehittämisen painopisteeksi monenlaisissa organisaatioissa niiden koosta, toimialasta ja toiminnan luonteesta riippumatta.

  • Raadin perustelut valinnalle: Teos on monikäyttöinen, asiantunteva ja selkeä. Siinä on hyviä käytännön malleja ja vinkkejä. Kirja kokoaa asiakaskokemuksen hyvin yhteen eri näkökulmista sekä strategisella että operatiivisella tasolla.

Hannu-Matias Nurmi: Toimitusjohtaja

Hannu-Matias Nurmen Toimitusjohtaja-teoksen tarkoituksena on auttaa toimitusjohtajia onnistumaan tehtävässään mahdollisimman hyvin. Kirja maalaa toimitusjohtajuuden elinkaaren aina toimitusjohtajaksi valitsemisesta tehtävässä toimimiseen ja lopulta siitä luopumiseen. Taustahaastattelujen kautta Nurmi oivalsi, että hallitusten, toimitusjohtajien ja johtoryhmien yhteistyössä on paljon parannettavaa ja että moni epäonnistuminen olisi ehkäistävissä etukäteen.

  • Raadin perustelut valinnalle: Asiantunteva, ajankohtainen, napakka ja hyvin strukturoitu käsikirja. Teos on hyödynnettävissä nimestään huolimatta elinkaariajattelun mukaisesti laajemmallekin kohderyhmälle.

Miikka Huhta ja Visa Myllyntaus: Työnantajabrändi ja työntekijäkokemus

Miikka Huhdan ja Visa Myllyntauksen Työnantajabrändi ja työntekijäkokemus -teos opastaa, kuinka rakennetaan vetovoimainen työpaikka. Kilpailu työntekijöistä on kiihtynyt, ja melkeinpä alalla kuin alalla käydään keskustelua työvoimapulasta. Organisaatioiden tulee viimeistään nyt aloittaa systemaattinen työ tarvitsemiensa osaajien houkuttelemiseksi ja pitämiseksi. Kirjailijoiden mielestä organisaatioiden isoin ongelma työvoimapulan ratkaisemisessa on rohkeiden valintojen puute.

  • Raadin perustelut valinnalle: Kirjassa on havainnollistettu vetovoimaisen työpaikan vaikutuksia työntekijäkokemukseen ja työnantajabrändiin. Kyseessä on ajankohtainen, helppolukuinen ja mukaansatempaava käsikirja, jonka selkeät kuvat ja taulukot tukevat substanssia.

Bisneskirja-lukupiirit

Bisneskirjoista järjestetään kaikille avoimet ja maksuttomat lukupiirit, joissa kirjailijat jakavat ajatuksiaan bisneskirjojen takaa ja vastaavat yleisön kysymyksiin. Lisäksi lukupiireissä on mahdollisuus keskustella pienryhmissä kirjan herättämistä ajatuksista muiden osallistujien kanssa. Lukupiirit järjestetään virtuaalisessa muodossa.

Lukupiirien aikataulu:

  • 10.1.2023: Bisnesantropologia (Mikko Leskelä)
  • 17.1.2023: Toimitusjohtaja (Hannu-Matias Nurmi)
  • 24.1.2023: Strategiana asiakaskokemus (Hannu Saarijärvi & Pekka Puustinen)
  • 31.1.2023: Inhimillinen strategia (Paula Kilpinen)
  • 7.2.2023: Työnantajabrändi ja työntekijäkokemus (Miikka Huhta & Visa Myllyntaus)


Äänestä suosikkiasi ja voit voittaa lahjakortin

Äänestys on päättynyt. Kiitos kaikista annetuista äänistä!

Seuraa kilpailun etenemistä

Bisneskirja-palkinnon voittajan valitsee kolmihenkinen palkintoraati, jonka edustajiksi on kutsuttu Microsoft Suomen toimitusjohtaja Mervi Airaksinen, LUT-yliopiston työelämäprofessori Sami Sykkö ja Suomen Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.  

Bisneskirja-palkinnon voittaja ja yleisön suosikki julkistetaan 15. helmikuuta 2023.

Ajankohtaisin tieto kilpailun etenemisestä löytyy sivulta ekonomit.fi/bisneskirja ja somesta hashtagilla #bisneskirjapalkinto.

Bisneskirja-finalisti: Bisnesantropologia

Bisnesantropologia-teosta kirjoittaessa Mikko Leskelälle valkeni, miten yksipuolinen kuva jokaisen tieteenalan näkökulma maailmaan on. Hänen mielestään monimutkaista maailmaa ymmärtääkseen on sovellettava kaikkia niitä linssejä, joilla maailmaa tieteessä tutkitaan.


Bisnesantropologia

Suomen Ekonomien järjestämässä Bisneskirja-kilpailussa etsitään erityisen laadukasta kauppa- ja taloustieteellistä alaa käsittelevää tai soveltavaa teosta, joka puhuttelee ajankohtaisuudellaan ja käsittelytavallaan laajoja kohderyhmiä. Voittaja palkitaan 30 000 eurolla helmikuussa 2023.

Bisneskirja-kilpailun viisi finalistikirjaa julkistettiin 10. lokakuuta. Yksi niistä on Mikko Leskelän kirjoittama Bisnesantropologia.

Kerro lyhyesti itsestäsi ja taustastasi.

“Olen teologi, joka vaihtoi oppialansa rahoitukseen, koska tunsin humanistina tarvitsevani terävämpiä työkaluja voidakseni kunnolla toimia bisneksessä. Tehdessäni uraa suuryrityksissä yrityskauppojen ja strategian parissa löysinkin uudelleen humanististen tieteiden arvon ja sen, miten niitä voidaan käyttää taitavasti yhdessä teknis-taloudellisten tieteiden kanssa. Tämän löydön pohjalle perustin nyt jo parikymmentä henkeä työllistävän monitieteisen strategiakonsulttitoimisto Norenin”, Mikko Leskelä kertoo.

Mikä on kirjan ydinajatus?

“Kirjan suurin ajatus on, että maailma on monimutkainen. Ymmärtääkseen sitä paremmin on sovellettava kaikkia niitä linssejä, joilla maailmaa tieteessä tutkitaan. Tämä kuulostaa itsestään selvältä, mutta strategiatyössä perinteisesti käytetään todella kapeaa metodijoukkoa ja yleensä jopa useimmat kauppatieteiden oppialat rajataan siinä pois.

Bisnesantropologian ajatus ei ole, että esimerkiksi kulttuuriantropologia voisi syrjäyttää taloustieteet strategiatyössä vaan että antropologia kykenee täydentämään taloustieteen jättämiä aukkoja, kun yritämme tulkita ja ennustaa ihmisten toimintaa.”

Miksi kirja on juuri nyt ajankohtainen?

“Bisneksessä ja maailmassa ylipäänsä on aina sellainen hetki, jolloin asioiden koetaan muuttuvan nopeammin ja keskinäisriippuvaisemmin kuin ennen. Siksi aina on ollut hyvä hetki kysyä, osaammeko varmasti kysyä fiksuimpia mahdollisia kysymyksiä, kun yritämme ymmärtää, miten asiat toimivat ja mihin muutos on meitä viemässä.”

Mikä on suurin oivallus, jonka sait kirjaa kirjoittaessasi?

“Kirjoittaminen on siitä riemullista, että se on ajattelua. Kirjoittaessa tulee ajatelleeksi uusia asioita, vaikka lähtikin kirjoittamaan muka tietämistään jutuista.

Minulle kirjoittaessa valkeni paremmin, miten yksipuolinen kuva jokaisen tieteenalan näkökulma maailmaan on. Kaikki maailman tutkimisen metodit ovat siksi yksinään käytettyinä lähestulkoon hyödyttömiä, jos analyyttisellä ymmärryksellä tavoitellaan oikeasti kilpailuetua. Yliopistoissa ihmiset opetetaan uskomaan omaan tieteenalaansa – työelämä ja elämänkokemus onneksi auttavat oppimaan siitä pois.”

Katso videolta Mikko Leskelän haastattelu:

Mikko Leskelä

Lue lisää Bisneskirja-palkinnosta: ekonomit.fi/bisneskirja

Bisneskirja-finalisti: Työnantajabrändi ja työntekijäkokemus

Miikka Huhdan ja Visa Myllyntauksen Työnantajabrändi ja työntekijäkokemus -teos opastaa, kuinka rakennetaan vetovoimainen työpaikka. Kilpailu työntekijöistä on kiihtynyt, ja organisaatioiden tulee viimeistään nyt aloittaa systemaattinen työ tarvitsemiensa osaajien houkuttelemiseksi ja pitämiseksi.


Työnantajabrändi ja työntekijäkokemus

Suomen Ekonomien järjestämässä Bisneskirja-kilpailussa etsitään erityisen laadukasta kauppa- ja taloustieteellistä alaa käsittelevää tai soveltavaa teosta, joka puhuttelee ajankohtaisuudellaan ja käsittelytavallaan laajoja kohderyhmiä. Voittaja palkitaan 30 000 eurolla helmikuussa 2023.

Bisneskirja-kilpailun viisi finalistikirjaa julkistettiin 10. lokakuuta. Yksi niistä on Miikka Huhdan ja Visa Myllyntauksen kirjoittama Työnantajabrändi ja työntekijäkokemus.

Kertokaa lyhyesti itsestänne ja taustastanne.

“Olemme molemmat kahden lapsen isiä Helsingistä, kauppatieteiden maistereita ja työskentelemme HR-aiheiden parissa. Katselemme tosin työelämää vähän eri näkökulmista – Visa yhden Suomen suurimman työnantajan edustajana ja Miikka asiakasorganisaatioita mitä erilaisemmissa työntekijähaasteissa auttavana konsulttina.

Tällä hetkellä Visa on K-ryhmän autoliiketoiminnan K-Auton HR Business Partner ja Miikka johtaa työntekijäkokemukseen ja -viestintään liittyviä palveluita konsulttitoimisto Milttonilla. Teemme yhdessä myös sivutoimisesti Vetovoimatoimisto-yrityksemme kautta valmennuksia ja puheenvuoroja kirjan teemoista”, Miikka Huhta ja Visa Myllyntaus kertovat.

Mikä on kirjan ydinajatus?

“Kirja on opas vetovoimaisen työpaikan rakentamiseen. Ydinajatuksemme on, että vetovoimaa tulee johtaa kokonaisuutena. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikuttavaa vetovoimatyötä johdetaan organisaation strategian, työntekijöiden tarpeiden, työntekijäkokemuksen ja työnantajabrändityön muodostaman kokonaisprosessin voimalla.” 

Miksi kirja on juuri nyt ajankohtainen?

“Vetovoimakysymykset ovat ajankohtaisempia kuin koskaan aiemmin. Kilpailu työntekijöistä on kiihtynyt, ja melkeinpä alalla kuin alalla käydään keskusteluja työvoimapulasta. Organisaatioiden tulee viimeistään nyt aloittaa systemaattinen työ tarvitsemiensa osaajien houkuttelemiseksi ja pitämiseksi.

Kirja tarjoaa vastauksia ja työkaluja tilanteen muuttamiseksi riippumatta siitä, onko työvoimapulan taustalla esimerkiksi johtamiseen vai viestintään liittyvä haaste.”  

Mikä on suurin oivallus, jonka saitte kirjaa kirjoittaessanne?

“Organisaatioiden isoin ongelma työvoimapulan ratkaisemisessa on rohkeiden valintojen puute. Yritetään miellyttää mahdollisimman monia ja tehdään varmoja mutta mitäänsanomattomia toimenpiteitä. Rajatuilla resursseilla voidaan tehdä vain tietty määrä kehittämistä ja viestintää. Kaikille ei voida olla kaikkea.

Tarvitaan valintoja pääkohderyhmistä ja vetovoimatyön pääpainopisteistä, jotta saadaan rakennettua strategian tarvitsemaa ja työntekijöiden arvostamaa muutosta. Rohkeat valinnat myös erottavat menestyvät organisaatiot muista.”

Katso videolta Miikka Huhdan ja Visa Myllyntauksen haastattelu:

Visa Myllyntaus ja Miikka Huhta


Lue lisää Bisneskirja-palkinnosta: ekonomit.fi/bisneskirja

Bisneskirja-finalisti: Inhimillinen strategia

Paula Kilpisen Inhimillinen strategia -teoksen perusajatuksena on, että strategia pitää inhimillistää, jotta ihmiset ymmärtävät sen. Lisäksi ihmiset pitää saada tuntemaan strategia omakseen ja sitoutumaan siihen.


Inhimillinen strategia

Suomen Ekonomien järjestämässä Bisneskirja-kilpailussa etsitään erityisen laadukasta kauppa- ja taloustieteellistä alaa käsittelevää tai soveltavaa teosta, joka puhuttelee ajankohtaisuudellaan ja käsittelytavallaan laajoja kohderyhmiä. Voittaja palkitaan 30 000 eurolla helmikuussa 2023.

Bisneskirja-kilpailun viisi finalistikirjaa julkistettiin 10. lokakuuta. Yksi niistä on Paula Kilpisen kirjoittama Inhimillinen strategia.

Kerro lyhyesti itsestäsi ja taustastasi.

“Olen kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopistolta. Väitöskirjani on palkittu kansainvälisesti ja Aalto-yliopistossa vuoden väitöskirjana. Tänä päivänä toimin johdon neuvonantajana ja coachina sekä puhujana ja vaikuttajana. Olen toiminut myös toimitusjohtajana ja tutkijana. Tuon kokemukseni kautta eri näkökulmia strategiaan. Ihmisenä minua määrittelee merkittävällä tavalla myös se, että olen viiden pojan äiti”, Paula Kilpinen kertoo.

Mikä on kirjan ydinajatus?

“Strategiat eivät tee mitään, vaan ihmiset tekevät. Siksi strategia pitää inhimillistää, jotta ihmiset ymmärtävät sen. Lisäksi strategia pitää sekä henkilökohtaistaa, jotta ihmiset tuntevat sen omakseen, että sydämellistää, jotta ihmiset sitoutuvat siihen mielellään ja sydämellään.”

Miksi kirja on juuri nyt ajankohtainen?

“Meillä on tänä päivänä isoja haasteita ratkottavana, ja strategian rooli on ehkä tärkeämpi kuin koskaan. Tämän päivän strategiat tarjoavat kuitenkin ihmisille kilpailun paradigmaa ja jopa sotaretoriikkaa, vaikka ihmiset janoavat merkityksellisyyttä, oppimista ja osallisuutta.”

Mikä on suurin oivallus, jonka sait kirjaa kirjoittaessasi?

“Yrityksissä ja ihmisissä on paljon saavutettavaa potentiaalia, kun strategia saadaan elämään arjessa, inhimillisissä kohtaamisissa ja tunteissa.”

Katso videolta Paula Kilpisen haastattelu:

Paula Kilpinen ja Inhimillinen strategia


Lue lisää Bisneskirja-palkinnosta: ekonomit.fi/bisneskirja

Bisneskirja-finalisti: Strategiana asiakaskokemus

Hannu Saarijärven ja Pekka Puustisen Strategiana asiakaskokemus -teos vastaa kysymykseen, mitä asiakaskokemus konkreettisesti tarkoittaa ja miten se voidaan ottaa osaksi sekä strategista suunnittelua että jokapäiväistä tekemistä.


Strategiana asiakaskokemus

Suomen Ekonomien järjestämässä Bisneskirja-kilpailussa etsitään erityisen laadukasta kauppa- ja taloustieteellistä alaa käsittelevää tai soveltavaa teosta, joka puhuttelee ajankohtaisuudellaan ja käsittelytavallaan laajoja kohderyhmiä. Voittaja palkitaan 30 000 eurolla helmikuussa 2023.

Bisneskirja-kilpailun viisi finalistikirjaa julkistettiin 10. lokakuuta. Yksi niistä on Hannu Saarijärven ja Pekka Puustisen kirjoittama Strategiana asiakaskokemus.

Kertokaa lyhyesti itsestänne ja taustastanne.

KTT Hannu Saarijärvi on markkinoinnin professori Tampereen yliopistossa. Hän on tutkimus- ja opetustyössään keskittynyt erityisesti asiakaskokemuksen, asiakasarvon ja asiakaslähtöisyyden eri teemoihin sekä strategiseen markkinointiin. Vapaa-ajalla arkea tasapainottavat kestävyysurheilun eri muodot ja omaan taitotasoon nähden liian vaikeat pianokappaleet.

KTT Pekka Puustinen on Pohjola Vakuutuksen varatoimitusjohtaja. Aiemmin hän on työskennellyt muiden muassa OP Ryhmän strategiajohtajana, asiakkuusjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä Ilmarisessa sekä vierailevana professorina St. Gallenin yliopistossa (HSG) Sveitsissä. Puustisella on myös laaja kokemus hallitustyöskentelystä. Perhe-elämä, monimuotoinen kirjallisuus ja saaristo luovat vastapainoa työlle.

Mikä on kirjan ydinajatus?

“Yritysten välisen kilpailun painopiste on siirtynyt kohti asiakaskokemuksia. Pelkkä tuote ja palvelu eivät enää riitä, vaan yritysten on pohdittava, millaista asiakaskokemusta tavoitellaan ja millaisin valinnoin. Paremmista asiakaskokemuksista on tullut myös tapa parantaa toiminnan vaikuttavuutta monissa julkisissa palveluissa.

Näistä syistä johtuen asiakaskokemus on noussut yrityksissä ja julkisissa organisaatioissa strategiseksi painopisteeksi. Monet organisaatiot ovat kuitenkin kipuilleet sen kanssa, mitä asiakaskokemus konkreettisesti oikeastaan on ja miten se voidaan ottaa osaksi sekä strategista suunnittelua että jokapäiväistä tekemistä.

Kirjamme vastaa tähän tarpeeseen yhdistämällä viimeaikaisinta liiketaloustieteellistä tutkimustietoa ja liike-elämän parhaita käytäntöjä. Kirjan monet mallit, työkalut ja kuviot auttavat lukijaa kehittämään ja johtamaan asiakaskokemusta omassa toiminnassaan”, Saarijärvi ja Puustinen kertovat.

Miksi kirja on juuri nyt ajankohtainen?

“Asiakaskokemus on noussut kehittämisen painopisteeksi monenlaisissa organisaatioissa niiden koosta, toimialasta ja toiminnan luonteesta riippumatta. Asiakaskokemuksen johtaminen ja kehittäminen koskettaakin laaja-alaisesti henkilöstöä – niin asiakastyössä toimivia asiakaspalvelijoita, teollisuusyritysten asiantuntijoita, julkishallinnon toimialajohtajia, toimitusjohtajia kuin esimerkiksi yritysten hallitusjäseniä.

Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että organisaatioissa muodostuu yhteinen kieli ja ymmärrys asiakaskokemuksen johtamisen lainalaisuuksista. Kirja tarjoaa tutkittua tietoa ja monipuolisesti välineitä yhteisen kehittämisen tueksi.”

Mikä on suurin oivallus, jonka saitte kirjaa kirjoittaessanne?

“Oivalsimme, kuinka tärkeitä asiakaskokemuksen johtamiseen liittyvät teemat ovat yhteiskunnan eri aloilla, ei siis vain yrityksissä. Asiakaskokemuksen strateginen suunnittelu ja operatiivinen kehittäminen ovat kriittisen tärkeitä näkökulmia laaja-alaisesti myös julkisissa palveluissa, valtionhallinnossa tai vaikkapa järjestöissä. Vaikka paremmat asiakaskokemukset edistävät oikein johdettuna yksityisiä yrityksiä parempaan kasvuun ja kannattavuuteen, voivat ne julkisissa palveluissa sitä vastoin vaikuttaa positiivisesti toiminnan vaikuttavuuteen, esimerkiksi tehokkaampaan terveydenhuoltoon.”

Katso videolta Hannu Saarijärven ja Pekka Puustisen haastattelu:

Hannu Saarijärvi ja Pekka Puustinen


Lue lisää Bisneskirja-palkinnosta: ekonomit.fi/bisneskirja

Bisneskirja-finalisti: Toimitusjohtaja

Hannu-Matias Nurmen Toimitusjohtaja-teoksen tarkoituksena on auttaa toimitusjohtajia onnistumaan tehtävässään mahdollisimman hyvin. Taustahaastatteluja tehdessä Nurmi ymmärsi, kuinka yksin ja kuinka kovien paineiden kanssa moni toimitusjohtaja toimii.


Toimitusjohtaja

Suomen Ekonomien järjestämässä Bisneskirja-kilpailussa etsitään erityisen laadukasta kauppa- ja taloustieteellistä alaa käsittelevää tai soveltavaa teosta, joka puhuttelee ajankohtaisuudellaan ja käsittelytavallaan laajoja kohderyhmiä. Voittaja palkitaan 30 000 eurolla helmikuussa 2023.

Bisneskirja-kilpailun viisi finalistikirjaa julkistettiin 10. lokakuuta. Yksi niistä on Hannu-Matias Nurmen kirjoittama Toimitusjohtaja.

Kerro lyhyesti itsestäsi ja taustastasi.

“Kirjan teema, toimitusjohtajuus, on minulle omakohtaisesti tuttua kahden toimitusjohtajatehtävän sekä nykyisen oman yritykseni Chief Executive Searchin myötä. Johdon suorahakukonsultin ja coachin rooleissa olen päässyt toimimaan erikokoisten yhtiöiden toimitusjohtajien kanssa yli 11 vuoden ajan.

Kysymys hyvästä johtajuudesta on ollut ja on itselleni ammatillinen ydinkysymys ja eteenpäin ajava voima. Toimitusjohtaja-kirja on yksi keskeinen askel tämän kysymyksen parissa. Halusin piirtää kuvan siitä, mitkä tekijät yhdistävät työssään onnistuvia toimitusjohtajia ja miltä hyvä toimitusjohtajan tehtävässä voisi näyttää”, Hannu-Matias Nurmi kertoo.

Mikä on kirjan ydinajatus?

“Kirjan tarkoitus on auttaa toimitusjohtajia onnistumaan tehtävässään mahdollisimman hyvin. Moni toimitusjohtaja on kommentoinut kirjan luettuaan, että olisi todennäköisesti pystynyt väistämään kuopan tai kaksi, jos olisi tutustunut kirjaan ennen ensimmäistä toimitusjohtajarooliaan.

Kirja maalaa toimitusjohtajuuden elinkaaren aina toimitusjohtajaksi kasvamisesta ja valitsemisesta tehtävässä toimimiseen ja lopulta siitä luopumiseen. Lukijat, jotka eivät ole toimitusjohtajia, ovat kuvanneet kirjaa kiinnostavaksi kuvaukseksi toimitusjohtajan elämästä sekä moderniksi katsaukseksi johtamiseen 2020-luvulla.”

Miksi kirja on juuri nyt ajankohtainen?

“Toimitusjohtajien työurat Suomessa ovat lyhentyneet yli 10 vuoden ajan ja ovat kansainvälisessä vertailussa merkittävästi lyhyempiä kuin maailmalla. Mediaanitoimikauden ollessa vain kolme vuotta voidaan perustellusti kysyä, kuinka paljon keskimääräinen toimitusjohtaja ehtii saada aikaan tässä ajassa ja mikä on turhan johtajakierron (negatiivinen) vaikutus kansantalouteen ja organisaatioiden hyvinvointiin.

Viidenkymmenen taustahaastattelun kautta oivalsin, että hallitusten, toimitusjohtajien ja johtoryhmien yhteistyössä on paljon parannettavaa ja että moni epäonnistuminen olisi ehkäistävissä etukäteen. Hallituksissa ja johtoryhmissä tarvitaan kestävämpää johtamista, tiiviimpää yhteistyötä ja parempaa kommunikaatiota.”

Mikä on suurin oivallus, jonka sait kirjaa kirjoittaessasi?

“Pitkän linjan hallitusammattilainen Kirsi Komi sanoi haastattelussamme osuvasti: ‘Toimitusjohtajakin on ihminen.’ Kuunnellessani pitkään hyvin menestyneiden toimitusjohtajien tarinoita ymmärsin, kuinka yksin ja kuinka kovien paineiden kanssa moni toimitusjohtaja toimii.

Etenkin irtisanomistilanteissa inhimillisyys unohtuu valitettavan usein ja kiitokset kaikesta hyvästä unohtuvat. Vaikka toimitusjohtaja onkin yleensä yrityksensä tärkein yksittäinen toimija, lähtee arvopohjainen ja kestävä johtaminen aktiivisesta omistajuudesta ja rakentavasta hallitus-toimitusjohtajasuhteesta.”

Katso videolta Hannu-Matias Nurmen haastattelu:

Hannu-Matias-Nurmi


Lue lisää Bisneskirja-palkinnosta: ekonomit.fi/bisneskirja

Suomen paras bisneskirja 2020 on Helena Åhmanin Keskusteluälykkyys painetilanteissa

Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinnon 30 000 euron palkintosumma jaettiin tänä vuonna kolmen voittajan kesken.


Pääpalkinto, 24 000 euroa, myönnettiin Helena Åhmanin kirjalle Keskusteluälykkyys painetilanteissa (Alma Talent 2019). Åhman voitti kirjallisuuspalkinnon jo kolmannen kerran. Teos valittiin myös finalistikirjojen kesken järjestetyn yleisöäänestyksen parhaaksi. 

Palkintoraadin perusteluissa voittajateosta kiitellään ajankohtaisesta ja tärkeästä teemasta johtajille ja liike-elämälle keskusteluälykkyyden noustessa yhä kriittisemmäksi johtamistaidoksi. Kirjaa kehutaan kokonaisuudessaan uraauurtavaksi, taitavasti kirjoitetuksi ja asiantuntevaksi teokseksi suomalaisessa bisneskirjallisuudessa. Lisäksi palkintoraati näkee teoksen ja sen aiheen kysyntäarvon sopivan myös kansainvälisille markkinoille. 

Keskusteluälykkyys nousee yhä kriittisemmäksi johtamistaidoksi.

Kirjallisuuspalkinnon palkintoraadin muodostivat filosofian tohtori, tietokirjailija ja palkittu yrityspuhuja Harri GustafsbergDigi- ja väestötietoviraston johtaja Mikko Mattinen sekä KTM, Inklusiivin perustaja ja entinen Slushin pääkuraattori Katja Toropainen

Tunnustuspalkinto kahdelle teokselle 

Tänä vuonna palkintosummasta lohkaistiin myös kaksi tunnustuspalkintoa, joista toinen 3 000 euron palkinto myönnettiin kirjalle Johda merkitystä – Tapio AaltonenPirjo AhonenJaakko Sahimaa (Alma Talent 2020). Palkintoraadin mielestä kirjasta huokuu asiaan perehtyneisyys. Ikiaikaisesti ihmiskuntaa koskettavaa aihetta on kyetty tuomaan tämän päivän työelämän ja arjen kontekstiin. Kirja tarjoaa paljon konkreettisia eväitä. 

Toisen 3 000 euron tunnustuspalkinnon sai Mari Pantsarin ja Jouni Kerosen kirjoittama teos Tienhaarassa – johtajuus ilmastonmuutoksen aikakaudella (Docendo 2019). Ajankohtaisuuden ja teeman yhteiskunnallisen kriittisyyden vuoksi kirja on merkittävä panos keskusteluun ilmastonmuutoksesta. Kirja tuo ajatusjohtajuutta teeman käsittelyyn sekä konkretiaa ja ratkaisuehdotuksia. Arvoja kutkutteleva teos, palkintoraati summaa.  

Ekonomien kirjallisuuspalkinto jaettiin nyt 13. kerran.

Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinto jaetaan joka toinen vuosi, nyt jo 13. kerran. Palkinnon tavoitteena on kannustaa jokaista kehittämään itseään ja omaa osaamistaan lukemalla hyviä suomalaisia yrityskirjoja sekä antaa näkyvä tunnustus kirjoittajalle tai kirjoittajaryhmälle, joka on aikaansaanut erityisen ansiokkaan teoksen. 

Vuoden 2020 kilpailun finaalissa olivat voittajateoksien lisäksi mukana myös seuraavat kirjat: 

  • Lohkoketju – tiekartta päättäjille – Patrik Elias Johansson, Mikko Eerola, Antti Innanen, Juha Viitala (Alma Talent 2019) 
  • Palvelumuotoilun bisneskirja – Mikko Koivisto, Johanna Säynäjäkangas, Sofia Forsberg (Alma Talent 2019) 
  • Yrityskulttuuri on kuningas – Mikä, miksi ja miten? – Panu Luukka (Alma Talent 2019) 

Kuuntele finalistikirjailijoiden haastattelut Ekonomien Bisneskirja-podcastista

Lisätietoja: 

Varpenius Anu
Projektipäällikkö, School of Sales
p. +358407104860