Missä voi opiskella kauppatieteitä?

Kauppatieteitä voi Suomessa opiskella kymmenessä eri yliopistossa:

  • Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa Helsingissä tai Mikkelissä
  • Hankenilla Helsingissä ja Vaasassa
  • Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa ja Kuopiossa
  • Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa
  • LUT-kauppakorkeakoulussa Lappeenrannassa
  • Oulun yliopistossa    
  • Tampereen yliopistossa
  • Turun yliopistossa Turussa ja Porissa
  • Vaasan yliopistossa  
  • Åbo Akademissa

Kauppatieteiden tutkinto-opiskelijaksi haetaan korkeakoulujen yhteishaussa. Kaikki kauppatieteiden yliopistoyksiköt kuuluvat kauppatieteellisen alan yhteisvalintaan.

Mikä on ekonomi?

Ekonomi on kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittanut henkilö.

Ekonomi on eri asia kuin ekonomisti. Ekonomisti tarkoittaa yleisesti talousasiantuntijaa, joka ei ole välttämättä valmistunut kauppatieteiden maisteriksi.

Kauppatieteiden kandidaatti ja kauppatieteiden maisteri

  • Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto (KTK) on alempi korkeakoulututkinto ja laajuudeltaan 180 opintopistettä. Tutkinto suoritetaan yleensä noin kolmessa vuodessa, mutta valmistumisajat vaihtelevat yksilöllisten elämäntilanteiden ja opiskelutahdin mukaan. Yleensä kandidaatin tutkinnossa opinnot koostuvat laajasti erilaisista kauppatieteiden osaamisalueista.  Varsinainen suuntautumisvaihtoehto valitaan hieman eri vaiheissa opintoja riippuen yliopistoyksiköstä.
  • Ylempi korkeakoulututkinto eli kauppatieteiden maisterin tutkinto (KTM) on laajuudeltaan 120 opintopistettä. Maisterin tutkinto suoritetaan yleensä noin kahdessa vuodessa kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen.
  • Edellä mainittujen perustutkintojen lisäksi yliopistoissa voi suorittaa tieteelliset jatkotutkinnot: kauppatieteiden lisensiaatti (KTL) sekä kauppatieteiden tohtori (KTT).

Kauppatieteiden tutkintonimikkeiden historia

  • Ennen vuotta 1980: Ylempi korkeakoulututkinto oli nimeltään kauppatieteiden / taloustieteiden kandidaatti, jonka suorittanut saattoi käyttää maisterin arvoa. Alempi korkeakoulututkinto oli nimeltään ekonomi, kirjeenvaihtaja tai akateeminen sihteeri.
  • Vuosina 1980–1995: Ylempi korkeakoulututkinto oli nimeltään ekonomi, jonka suorittanut saattoi käyttää kauppatieteiden maisterin arvoa. Tutkinnon laajuus oli 160 opintoviikkoa. Vuosina 1980–1995 ei ollut käytössä alempaa korkeakoulututkintoa.
  • Vuodesta 1995 lähtien: Ylempi korkeakoulututkinto on nimeltään kauppatieteiden maisteri, jonka suorittanut saa käyttää ekonomin arvoa. Alempi korkeakoulututkinto on nimeltään kauppatieteiden kandidaatti.

Kannattaako opiskella kauppatieteitä?

Toteutamme vuosittain palautekyselyn vastavalmistuneille kauppatieteiden opiskelijoille yhteistyössä kauppatieteellisten yliopistojen kanssa. Kyselyssä selvitetään valmistuneiden kokemuksia kauppatieteellisestä koulutuksesta ja kerätään tietoa valmistuneiden sijoittumisesta työmarkkinoille. Kyselyn ensisijaisena tarkoituksena on koulutuksen laadun ylläpitäminen ja kehittäminen.

Tuoreimman palautekyselyn mukaan valmistuneet kauppatieteiden maisterit arvioivat kaupallisen koulutuksen olevan hyvällä tasolla. Koulutus koetaan motivoivaksi ja koulutuksen arvioidaan vastaavan sille asetettuja tavoitteita. Jopa 94 % kyselyyn vastanneista koki voineensa hyvin yliopistossa.

Koulutuksessa hankituista valmiuksista parhaiten korostuivat uusien asioiden omaksuminen sekä ryhmätyöskentelyvalmiudet. Edellisvuoteen verrattuna yrittäjävalmiuksissa sekä yleisissä johtamistaidoissa oli tapahtunut hieman kehitystä.

Tutustu Vastavalmistuneiden palaute -selvitykseen >>

Kauppatieteiden maisterien työllistyminen

Toteutamme säännöllisesti Viisi vuotta työelämässä -tutkimuksen, jossa selvitetään vastavalmistuneiden kauppatieteiden maisterien työllistymistä.

Tuorein kysely on syksyltä 2018, jolloin viisi vuotta sitten valmistuneiden työllisyystilanne näytti hyvältä. Kyselyhetkellä, syksyllä 2018, työssä olevien osuus oli laskenut hieman edelliseen, vuonna 2016 tehtyyn tutkimukseen verratessa. Tämä johtui pääosin työvoiman ulkopuolella olevien osuuden nousulla, joka koostui perhevapaalla tai jatko-opiskeluissa olevista vastaajista. Työttömien osuus oli kuitenkin laskenut kaksi vuotta aikaisemmin tehtyyn aineistoon verratessa. Vakituista kokopäivätyötä tekevien osuus oli kaikki tieteenalat huomioiden suurin.

Tutustu Viisi vuotta työelämässä -tutkimukseen >>

Kauppatieteiden tohtorien uran alku

Vastavalmistuneiden tohtoreiden työuran alkua seurataan vuosittain Aarresaaren uraseurannan kautta. Kaikille suomalaisista yliopistoista valmistuneille tohtoreille lähetetään kolme vuotta valmistumisen jälkeen kysely tyytyväisyydestä tutkintoon ja työllistymiseen.

Vuoden 2020 raportin mukaan vastavalmistuneiden kauppatieteiden tohtoreiden työllisyystilanne on todella hyvä, ja vain pari prosenttia tohtoreista on ollut valmistumisen jälkeen työttömänä. Yli puolet tohtoreista on valmistumisen jälkeen vakituisessa kokopäivätyössä, ja määräaikaisessa kokopäiväisessä työsuhteessa on vajaa kolmannes. Vastavalmistuneet tohtorit ovat kuitenkin vastavalmistuneita ekonomeja harvemmin vakituisessa työsuhteessa, mitä voi selittää yliopistoissa yleinen määräaikaisuuskäytäntö.

Lue tuorein raportti tohtorien työllistymisestä >>

KTM ulkomailla

Suomen Ekonomien ja Vaasan yliopiston expatriaattitutkimuksessa (2021) selvitettiin ulkomailla työskentelevien ekonomien kokemuksia.

Tutkimuksen mukaan pesti ulkomailla oli enemmistölle myönteinen kokemus, jonka aikana työntekijät olivat kokeneet työnantajansa pitäneen heitä arvokkaana resurssina. Kansainvälisessä ympäristössä työskentely vaikutti myös monien urakehitykseen. Kolmasosa vastaajista oli saanut Suomeen palaamisensa jälkeen yhden ja pienempi osa jo useampia ylennyksiä. Enemmistö ei ollut takaisin palattuaan saanut vielä yhtään ylennystä, mutta työhön liittyvät vastuut olivat kuitenkin ulkomaankomennusta edeltävään aikaan verrattuna kasvaneet. 

Tutustu expatriaattitutkimukseen >>

Kysyttävää?

Parkkari Mika
Koulutuspolitiikan erityisasiantuntija
p. +358400802145
Oksanen Juha
Tutkimuspäällikkö
p. +358405566671

Kauppatieteellisen koulutuksen laatu

Jäsentutkimustemme mukaan jäsenemme pitävät erittäin tärkeänä sitä, että teemme koulutuksen laatua vahvistavaa vaikuttamistyötä.

Ekonomien arvostus pohjautuukin opiskelijoiden ja valmistuneiden vahvaan osaamiseen työmarkkinoilla sekä heidän kykyynsä ylläpitää ja kehittää osaamistaan myös muuttuvassa ympäristössä.

Koulutuksen laadun ja kilpailukyvyn ylläpitäminen edellyttää jatkuvia toimia sekä koulutusjärjestelmän että koulutussisältöjen ja opetusmenetelmien kehittämiseksi.

Suomen Ekonomien tavoitteena on kauppatieteellisen koulutuksen laadun ja arvostuksen ylläpitäminen:

Systemaattinen yhteistyö KTM-koulutuksen laadunarvioinnin kehittämiseksi alkoi 1990-luvun alussa. Päätavoitteemme on ollut tarjota yliopistoille objektiivinen ja kattava tapa kerätä tietoa koulutusalalta ja saada tutkittua tietoa toimintansa tueksi.

Vastavalmistuneiden palautekyselymme on Suomen kattavin koulutusalakohtainen palaute- ja arviointijärjestelmä: mukana ovat kaikki yliopistoyksiköt. Kokonaisuus on Suomen Ekonomien ja yliopistojen aidon yhteistyön ja sitoutumisen tulos – omistajuus ja vastuu kehittämisestä on jaettu kaikille toimijoille.

Suunnittelemme palautekyselyn kokonaisuutta, valvomme toteutusta, organisoimme ja kustannamme aineiston analysoinnin ja raportoinnin ja esittelemme tulokset. Yliopistot ideoivat selvitystarpeita, kommentoivat ja kehittävät kyselyn sisältöjä sekä toimittavat kyselylomakkeet vastaajille. Kokonaisuuden kehittämistä tehdään yhdessä.

Vertailukelpoisen tiedon tuottaminen koulutusalakohtaisesti on ratkaisevan tärkeää osana kauppatieteellisten yliopistoyksikköjen omaa laatutyötä.

Tavoitteenamme on yliopistojen oman laatutyön tukeminen, ei niiden asettaminen paremmuusjärjestykseen. Näkemykset tuotetun tiedon hyödyllisyydestä ja hyödynnettävyydestä ovat olleet erittäin positiivisia.