Strategian tarkoituksena on kartoittaa erilaisia keinoja, joilla voidaan kehittää naisten terveyttä, työkykyä ja hyvinvointia. Valmistelu on aloitettu ministeri Sanni Grahn-Laasosen toimesta.
Strategia on tervetullut, sillä naisten terveyskysymykset ovat tutkimustenkin mukaan jääneet taka-alalle miehiin verrattuna. Saman aikaisesti naistyypillisiä sairauksia, kuten migreeniä, endometrioosia tai vaihdevuosiin liittyviä terveyshuolia ei välttämättä osata tunnistaa. Näin ollen myös diagnoosin saaminen ja oikea hoito viivästyvät.
Terveydellä on suora yhteys työkykyyn
Terveys ja hyvinvointi ovat työelämässäkin aivan keskeisiä asioita. Työssä jaksamisella on tärkeä rooli suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta kriittisessä asiassa – tuottavuudessa ja kasvussa. Samaan aikaan emme osaa kuitenkaan tunnistaa esimerkiksi hormonaalisten muutosten vaikutuksia naisten terveyteen ja työkykyyn.
Vaihdevuosiin liittyvien fyysisten oireiden lisäksi oirekirjoon voi kuulua väsymystä, keskittymis- ja muistivaikeuksia sekä mielenterveyteen liittyviä haasteita. Näillä on vääjäämättä vaikutuksia esimerkiksi asiantuntijatyöhön.
Sairauspoissaoloilla on iso hintalappu
Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreen selvityksen mukaan yksi sairauspoissaolopäivä maksaa työnantajalle keskimäärin 257–420 euroa. Suomalaiselle yhteiskunnalle sairauspoissaolojen hintalappu on noin 5 miljardia vuodessa menetettynä työpanoksena.
Meillä ei ole varaa hukata naisten täyttä työmarkkinapotentiaalia sellaisten terveyshaasteiden vuoksi, jotka olisivat suhteellisen helposti hoidettavissa. Oikea-aikaisella hoidolla ja mahdollisella lääkityksellä voitaisiin varmistaa, että naiset pysyvät työkykyisinä läpi työelämän.
Strategia ei yksin hoida naistyypillisiä haasteita, mutta se on hyvä alku. Tarvitaan konkreettisia avauksia, miten naisten terveyteen voidaan jatkossa panostaa entistä enemmän. Olemme mielellämme työssä mukana.