Työelämän tasa-arvon kannalta perhevapaajärjestelmän ongelma on se, että vapaat on edelleen mahdollista keskittää voimakkaasti yhdelle vanhemmalle. Yhden vanhemman, usein äidin, yhtäjaksoinen vapaa saattaa venyä hyvin pitkäksi. Sillä on väistämättä vaikutusta työuraan, kuten urapolkuun, palkkakehitykseen ja eläkekertymään.
Lisäksi painottuneet perhevapaat johtavat usein siihen, että perhevastuu ei jakaudu tasaisesti vapaiden jälkeenkään. Tällä on todennäköisesti vieläkin suurempi vaikutus työelämän tasa-arvoon, kuin epätasaisesti jakautuneilla vapailla.
Kotihoidontuki pois
Sosiaali- ja terveysministeriön tilaamassa selvityksessä esitetään kotihoidontuen poistamista ja vanhempainvapaiden pidentämistä. Pidempien vanhempainvapaiden myötä kotihoidontuen tarve poistuisi monessa tapauksessa automaattisesti.
Kokoomus jo ehdottikin, että kotihoidontuki lakkautettaisiin, mutta vanhempainvapaiden määrä lisättäisiin nykyisestä 160 arkipäivästä 200 päivään molemmille vanhemmille. Ehdotuksessa toiselle vanhemmalle voisi siirtää enintään 65 vanhempainvapaapäivää. Näitä päiviä ei korvattaisi ansiosidonnaisesti, vaan niiltä maksettaisiin ainoastaan vähimmäispäivärahaa.
Myös SDP väläyttää kotihoidontuen vaiheittaista poistoa. Sekä Kokoomus että SDP haluavat muuttaa perhevapaajärjestelmää siten, että se ohjaisi perheiden valintoja nykyistä enemmän.
Juuri näin pitääkin tehdä. Yhteiskunnan tarjoamien tukien tulee ohjata perheiden toimintaa. Valinnanvapaus säilyy, mutta kaikkia valintoja ei tueta taloudellisesti yhtä paljon. Esimerkiksi Kokoomuksen mallissa maksimaalisen tuen saisi jakamalla vanhempainvapaat vanhempien kesken tasan. Tämä olisikin työelämän tasa-arvon ja työllisyyden kannalta paras ratkaisu.