Sivuansainta on jo nyt varsin yleistä. Kyselyn mukaan 52 prosenttia työllisistä on saanut viimeisen vuoden aikana varsinaisen työnsä ohella muita ansiotuloja joko säännöllisesti tai satunnaisesti.
Tutkimuksessa sivuansainnalla tarkoitetaan pääasiallisen palkkatyön tai yrittäjyyden rinnalla tehtävää aktiivista lisäansaintaa. Se voi tarkoittaa esimerkiksi konsultointia, freelancer- tai projektityötä, kouluttamista, luottamustehtävistä saatavia palkkioita tai muuta yrittäjämäistä toimintaa. Sijoitustuloja ei lasketa sivuansainnaksi.
– Kun keskustellaan työn tarjonnasta, huomio kiinnittyy usein työllisyys- ja työttömyysasteisiin. Kasvun kannalta merkitystä on kuitenkin myös sillä, kuinka paljon jo työssä olevat ihmiset haluavat ja pystyvät tekemään. Kyselyn perusteella Suomessa on tässä suhteessa huomattava hyödyntämätön potentiaali, sanoo Suomen Ekonomien pääekonomisti Elias Erämaja.
Lisätyöpotentiaali mitataan sadoissa miljoonissa euroissa
Sivuansaintaa jo tekevät käyttävät siihen mediaanina 10 tuntia kuukaudessa. Keskimäärin sivuansaintaan käytetään 14,3 tuntia kuukaudessa.
Jos esimerkiksi neljännes sivuansainnasta kiinnostuneista työllisistä ryhtyisi tekemään sitä 10 tuntia kuukaudessa, kansantalouteen syntyisi laskennallisesti yli 20 miljoonaa lisätyötuntia vuodessa. Kyse on vain osasta potentiaalia, sillä sivuansaintaa jo tekevistä 37 prosenttia aikoo lisätä sivuansaintaansa seuraavan kahden vuoden aikana.
Yli 20 miljoonan tunnin lisäys työpanokseen voisi tarkoittaa satojen miljoonien tai jopa miljardin euron vuosittaista arvonlisää riippuen siitä, millaisessa työssä lisätunnit tehtäisiin ja kuinka tuottavaa työ olisi.
– Yksittäisen ihmisen kohdalla kyse voi olla vain muutamasta tunnista kuukaudessa. Kun sama mahdollisuus kertautuu sadoilletuhansille ihmisille, mittakaava muuttuu nopeasti merkittäväksi. Kaiken potentiaalin ei tarvitse toteutua, jotta vaikutus olisi jo huomattava, Erämaja sanoo.
Verotus jarruttaa lisäansioiden tekemistä
Verotus nousee kyselyssä yhdeksi keskeisistä sivuansainnan esteistä. 40 prosenttia vastaajista nimeää verotuksen yhdeksi merkittävimmistä sivuansainnan tekemistä tai lisäämistä vaikeuttavista tekijöistä. Vain oma ajankäyttö koetaan verotusta suuremmaksi esteeksi.
Kun vastaajilta kysyttiin, miten lisäansioiden nykyistä kevyempi verotus vaikuttaisi heidän toimintaansa, 39 prosenttia arvioi lisäävänsä sivuansaintaa ja 37 prosenttia mahdollisesti lisäävänsä sitä. Yhteensä 76 prosenttia vastaajista siis arvioi, että kevyempi lisäansioiden verotus voisi lisätä heidän sivuansaintaansa.
Sivuansaintaa jo tekevistä näin vastaa 85 prosenttia ja sivuansaintaa harkinneista 86 prosenttia.
– Kireä veroprogressio heikentää lisätyön tekemisen kannustimia. Jos Suomeen halutaan enemmän työtä, yritteliäisyyttä ja kasvua, myös jo työssä olevien kannustimia lisätyön tekemiseen tulee tarkastella, Erämaja sanoo.
Sivuansainta perustuu usein omaan osaamiseen
Kyselyn perusteella sivuansaintaa ei tehdä ensisijaisesti taloudellisen pakon vuoksi. Sivuansaintaa tekevien yleisin motiivi on lisätulojen tai ylimääräisen rahan saaminen, jonka mainitsee 65 prosenttia vastaajista. Toimeentulon, taloudellisen pakon tai arjen menot mainitsee syyksi 14 prosenttia.
Kyse ei myöskään ole vain alustatalouden keikkatyöstä. 53 prosenttia sivuansaintaa tekevistä kertoo ansaintansa perustuvan omaan osaamiseen tai asiantuntijuuteen.
– Suomessa on valtava määrä osaamista, jota ihmiset voisivat hyödyntää nykyistä enemmän varsinaisen päätyönsä rinnalla. Tavoitteena ei ole saada kaikkia tekemään enemmän töitä. Olennaista on, ettei tarpeettomasti jarruteta niitä, joilla on sekä halua että mahdollisuus tehdä ja ansaita hieman enemmän, Erämaja sanoo.
Sivuansainnan edistäminen saa myös laajaa tukea suomalaisilta. 73 prosenttia vastaajista katsoo, että sivuansaintaa ja sivutoimista yrittäjyyttä pitäisi tukea osana Suomen kasvupolitiikkaa.
Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen työikäisten kansalaisten parissa. Kansalaiskyselyn otos kerättiin 11–21.5.2026 sähköisellä kyselyllä ja siihen vastasi 1 013 henkilöä. Tulokset on painotettu iän, sukupuolen ja asuinmaakunnan mukaan.
Lisätiedot:
