Hallitus antoi esityksensä tasa-arvolain muuttamisesta EU:n palkkaläpinäkyvyysdirektiivin mukaiseksi. Suomen Ekonomien tasa-arvoasiantuntija Kosti Hyypän mukaan mentiin sieltä, mistä aita oli matalin.

Yli vuoden mittaiset työnhakurupeamat ovat arkea monelle maisterille. Runsas kolmannes työnhaussa olevista ekonomeista työllistyy vasta yli vuoden työnhaun jälkeen. Tyypillisin työttömyysjakson kesto ekonomeilla on 3–6 kuukautta. Sitä nopeammin työpaikan nappaa vain joka kymmenes.

Hallituksen päätös leikata kireimpiä rajaveroasteita on merkittävä kasvutoimi, joka saattaa jopa lisätä verokertymää. Yhteisöveroasteen kevennys voi niin ikään toimia kasvun käynnistäjänä.

Tuoreen palkkatutkimuksen mukaan vain joka toisen kauppatieteilijän palkka perustuu palkkausjärjestelmään, jossa arvioidaan tehtävien vaativuutta. Tulos paljastaa palkkojen läpinäkyvyyteen liittyvien ongelmien mittakaavan, sillä kauppatieteilijät työskentelevät laajasti eri toimialoilla. Asiantuntija uskoo lakiuudistuksen lisäävän palkkausjärjestelmiä ja palkkauksen läpinäkyvyyttä. 

Kasvuriihi-hankkeen loppuraportissa on hyviä eväitä talouskasvun vauhdittamiseksi, mutta etenkin verotukseen ja osaajien riittävään saatavuuteen liittyvät ehdotukset ovat jääneet unholaan. Nyt on huolehdittava, että raportti ei jää pölyttymään, vaan hallitus uskaltaa tarttua härkää sarvista heti tulevassa puoliväliriihessä.

Tuoreen palkkatutkimuksen mukaan ekonomien mediaanipalkka vuonna 2024 oli 5 700 euroa kuukaudessa. Palkka nousi 75 prosentilla vastaajista ja yleiskorotus oli yleisin syy palkankorotukseen. Ekonomit suhtautuivat omaan tilanteeseensa luottavaisesti.