Osaamisen kehittämisellä syvennetään ammattitaitoa

Osaamisen kehittäminen on yksilön osaamisen ja ammattitaidon kehittämistä koko työuran ajan. Omassa työssä osaamisen kehittäminen voi olla osaamisen päivittämistä, laajentamista, syventämistä tai kokonaan uudelleen suuntaamista.

Osaamisen kehittämisen tavoitteena on työyhteisön ja organisaation kokonaisvaltainen kehittäminen. Osaamisen kehittäminen on osa organisaation strategista toiminnan suunnittelua, ja kehittämisen suunta sekä tavoitteet lähtevät organisaation strategisista tavoitteista.

Osaamisen kehittämisen merkitys ja tärkeys tulee tunnistaa ja tunnustaa aina organisaation ylintä johtoa myöden.

Miten osaamista kehitetään työpaikoilla?

• Oman alan seminaarit ja konferenssit
• Tutkintotavoitteinen tai ei-tutkintoon johtava lyhyt- tai pitkäkestoinen koulutus
• Yrityskohtaisesti toteutettavat koulutus- ja kehittämisohjelmat
• Henkilökohtainen tai ryhmässä tapahtuva coachaus, sparraus ja mentorointi
• Osallistuminen oman työpaikan tutkimus- ja kehityshankkeisiin ja projekteihin
• Työkierto ammatillisten verkostojen kautta
• Ammattikirjallisuuden ja -lehtien seuraaminen

Miksi osaamista tulisi kehittää?

Tiedolle perustuva yhteiskunta, tiedon ja työmenetelmien uusiutuminen, työnkuvan ja työtehtävien vaihtuminen: syitä osaamisen kehittämisen tärkeydelle voidaan paikantaa niin yhteiskunnan kehityksestä kuin omasta tehtävänkuvan muutoksestakin. Kansainvälinen ja kansallinen kilpailutilanne, uudet palvelut, tuotteet ja teknologiat haastavat jo olemassa olevan tiedon, taidot ja asenteet.

Vain kehityssuunnan määrittelyllä, suunnitelmallisuudella ja systemaattisuudella voidaan varmistaa tavoitteellinen eteneminen kohti päämäärää. Sama pätee osaamisen kehittämiseen.

Esimiehillä on iso rooli osaamisen kehittämisessä

Esimiehet ovat keskeisessä asemassa osaamisen kehittämisessä työpaikoilla. Esimiehellä on tärkeä rooli olemassa olevan osaamisen kartoittamisessa, osaamisvajeiden tunnistamisessa, kehitystavoitteiden viitoittamisessa sekä kehitysmahdollisuuksien tarjoajina ja kehityksen mahdollistajina.

Ei riitä, että organisaation ylin johto ja esimiesten pitävät kehitystä tärkeänä. Myös asiantuntijan tulee itse olla kiinnostunut ja ottaa vastuuta omasta kehittymisestään ja kehitysmahdollisuuksistaan.

Vain harvassa työpaikassa – lähinnä suuryrityksissä – organisaatiossa on henkilöstön kehittämisestä vastaava henkilö. Siksi jokaisen tulee myös itse olla oman kehittymisensä asiamies.

Osaamisen kehittämiseen löytyy useita välineitä

Osaamisen kartoittamiseen ja sen kehittämiseen on olemassa lukuisia muotoja, ja myös tarvittavat välineet ovat pitkälti olemassa. Pikemminkin kysymys on, käytetäänkö näitä jo olemassa olevia välineitä – ja jos käytetään – kuinka laajasti ja tehokkaasti hyödyksi?

Välineitä ovat muun muassa:

• Osaamiskartoitukset
• Henkilökohtaisen kehityssuunnitelman laadinta esimerkiksi kehityskeskustelun yhteydessä
• Yt-lain edellyttämät henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat

Osaamisen kehittämisen haasteet

Työpaikalla osaamisen kehittämisen haasteina ovat usein suunnitelmallisuuden puute ja osaamisen kehittämisen irrallisuus organisaation strategiasta ja tavoitteista. Läheskään aina osaamisen kehittämistä ei nähdä riittävän tarpeellisena investointina organisaation ja yksilön tulevaisuuteen ja tulevaisuuden kilpailukykyyn. Haasteena on myös päätöksenteon kannalta riittävän yhteyden hahmottaminen organisaation tuloksellisuuteen ja henkilöstön työkykyisyyteen ja työssä jaksamiseen ja työviihtyvyyteen.

Työntekijöillä haasteita ovat usein resurssikysymykset, ennen kaikkea ajan puute sekä suunnitelmallisuuden ja tiedon puute.

Yleisiä osaamisen kehittämisen haasteita ovat koulutus- ja kehityspalvelujen tarjoajien ja tarjonnan laaja kirjo ja laadun kirjavuus, aikuisille suunnatun ohjauksen puute sekä myös osittainen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus.

Tutkimuksien mukaan työntekijät arvostavat työssään kehittymismahdollisuuksia ja mahdollisuutta oppia uutta oman työn kautta. Esimerkiksi niin kutsutusta Y-sukupolvesta 80 prosenttia haluaa kehittyä työurallaan kouluttautumalla.

Mahdollisuudella kehittyä on suuri merkitys myös työssä viihtymiselle, sillä se tekee osaltaan työstä kiinnostavaa. Oman itsensä kehittäminen ja eteenpäin vieminen koetaan tärkeäksi, ja työnantajien täytyy tarjota tähän mahdollisuuksia.

Pärjääkö nykyisenkaltaisessa työelämässä vain kehittymällä? Entä kuinka monella on henkilökohtainen pitkän tähtäimen osaamisen kehityssuunnitelma?