Rajoittaako työsopimuksesi siirtymistä kilpailevalle työnantajalle? Jatkossa työntekijälle on maksettava korvausta lyhyestäkin kilpailukiellosta

Kilpailukieltosopimus rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus kilpailevan työnantajan kanssa tai harjoittaa itse kilpailevaa toimintaa työsuhteen päättymisen jälkeen. Tähän asti työnantajan ei ole tarvinnut maksaa työntekijälle korvausta kilpailukiellosta, jonka kesto on enintään kuusi kuukautta. Eduskunnan hyväksymä lakimuutos laajentaa korvausvelvollisuuden kaikkiin kilpailukieltoihin.


Lain mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan kohtuullisen korvauksen kilpailukiellosta, jonka kesto on yli kuusi kuukautta. Jatkossa työnantajan on suoritettava työntekijälle korvausta myös tätä lyhyemmästä kilpailukiellosta. Muutos tulee voimaan 1.1.2022. 

Suomen Ekonomit on vaikuttanut asiaan aktiivisesti vuodesta 2017 lähtien ja ajanut lakimuutosta, joka rajoittaa turhien kilpailukieltosopimusten käyttöä. Joka toisella Ekonomien jäsenellä on uudessa työsopimuksessa kilpailukieltoehto, joka vaikeuttaa työpaikan vaihtoa ja voi heikentää urakehitystä.

Korvauksen määrä perustuu palkkaan ja rajoitusajan kestoon

Enintään kuusi kuukautta kestävältä rajoitusajalta korvauksen määrä on vähintään 40 prosenttia työntekijän tavanomaisesta palkasta, ja yli kuusi kuukautta kestävältä rajoitusajalta 60 prosenttia. Porrastuksella on tarkoitus ohjata työnantajia käyttämään lyhyempiä kilpailukieltosopimuksia. Korvauksen maksaminen ei estä työntekijää siirtymästä ei-kilpailevan työnantajan palvelukseen. 

Korvauksen määrä perustuu työntekijälle maksetun palkan määrään, mutta rajoitusajalta maksettava korvaus ei ole työntekijälle varsinaista palkkaa. Korvausta maksetaan työntekijälle palkanmaksukausittain, ellei työsuhteen päättymisen jälkeen sovita toisin. 

Koska sääntely on pakottavaa, työnantaja ja työntekijä eivät voi sopia alhaisemmasta korvauksesta kuin laissa on säädetty. Korvausvelvollisuus ei myöskään edellytä nimenomaista sopimista, vaan tehdyn kilpailukieltosopimuksen myötä velvollisuus syntyy työnantajalle suoraan lain perusteella. 

Työnantajan irtisanomisoikeus kirjataan lakiin

Muutoksen myötä lakiin kirjataan oikeus työnantajalle irtisanoa kilpailukieltosopimus. Työnantajan irtisanomisaika on vähintään kolmasosa kilpailukieltosopimuksen rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Jos rajoitusajaksi on sovittu esimerkiksi kolme kuukautta, on työnantajan irtisanomisaika kaksi kuukautta. Vuoden kestävässä kilpailukiellossa sopimuksen irtisanomisaika on vähintään kolmasosa eli neljä kuukautta. 

Lisäksi irtisanomisoikeutta rajoitetaan ajallisesti niin, että työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa sopimusta enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsuhteen. Työnantajan on siten arvioitava kilpailukieltosopimuksen tarpeellisuutta jo ennen kuin työsuhteen päättymisajankohta on tiedossa.

Korvausvelvollisuus myös aikaisemmin solmittuihin kilpailukieltosopimuksiin

Lakimuutos vaikuttaa takautuvasti jo solmittuihin kilpailukieltosopimuksiin. Vuoden siirtymäajan jälkeen eli 1.1.2023 alkaen työnantaja on velvollinen maksamaan korvauksen työntekijälle myös ennen lain voimaantuloa solmitun kilpailukieltosopimuksen rajoitusajalta. Siirtymäaikana työnantaja voi varautua korvausvelvollisuuteen ja irtisanoa tarpeettomaksi katsomansa kilpailukieltosopimukset ilman irtisanomisaikaa.

Muutos ei koske sellaisia ennen lain voimaantuloa tehtyjä kilpailukieltosopimuksia, joiden perusteella on maksettu tai alettu maksaa voimassa olevan lain mukaista kohtuullista korvausta yli kuuden kuukauden rajoitusajalta.

Kilpailukieltosopimuksen yleisiin edellytyksiin ei muutoksia

Lakimuutos ei vaikuta ennen uuden lain voimaantuloa solmittujen kilpailukieltosopimusten pätevyyteen eikä kilpailukieltosopimuksen yleisiin edellytyksiin. Kilpailukieltosopimuksen voi jatkossakin tehdä vain erityisen painavasta syystä. Myös kilpailukieltosopimuksen enimmäiskestoa ja sopimussakon enimmäismäärää koskeva sääntely pysyy ennallaan.

Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Kilpailukieltosopimus raukeaa esimerkiksi tilanteessa, jossa työnantaja päättää työntekijän työsuhteen taloudellista ja tuotannollisista syistä.

Työnantaja voi turvata liikesalaisuutensa jatkossakin

Kilpailukieltosopimuksen tekeminen on edelleen mahdollista tilanteessa, jossa työnantajalla on aito tarve suojata liike- ja ammattisalaisuuksiaan. Koska korvausvelvollisuus sisältyy jatkossa jokaiseen kilpailukieltosopimukseen, on työnantajan arvioitava entistä huolellisemmin sopimuksen tarpeellisuutta. Työnantaja voi irtisanoa kilpailukieltosopimuksen, jos työntekijän asema muuttuu niin, ettei kilpailukiellolle ole enää tarvetta.

Työnantaja pystyy turvaamaan liikesalaisuutensa myös muilla sopimuksilla. Salassapitosopimus on väline liike- ja ammattisalaisuuksien turvaamiseen ja sopii moneen tilanteeseen paremmin kuin kilpailukieltosopimus. Salassapitosopimus estää tiedon siirtymisen, mutta ei työntekijöiden siirtymistä.

Lyhyesti

  • Työnantajan velvollisuus maksaa korvausta työntekijälle kilpailukieltosopimuksen rajoitusajalta laajenee koskemaan myös enintään kuusi kuukautta kestäviä kilpailukieltosopimuksia.
  • Työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus työsuhteen aikana noudattaen irtisanomisaikaa, jonka pituus on vähintään kolmasosa kilpailukieltosopimuksen rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Irtisanomisoikeutta ei kuitenkaan ole enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsuhteen. 
  • Lakimuutos koskee myös ennen lain voimaantuloa solmittuja kilpailukieltosopimuksia. Sääntelyä aletaan soveltaa vanhoihin kilpailukieltosopimuksiin vuoden siirtymäajan jälkeen eli 1.1.2023 alkaen. Siirtymäaikana työnantaja voi irtisanoa solmitun kilpailukieltosopimuksen ilman irtisanomisaikaa.
  • Kilpailukieltosopimuksen voi jatkossakin tehdä vain erityisen painavasta syystä. Kilpailukieltosopimuksen kestoa tai sopimussakon enimmäismäärää koskevaan sääntelyyn ei tule muutoksia.

Kilpailukieltosopimus

Kilpailukieltosopimuksessa työnantaja ja työntekijät sopivat, ettei työntekijä saa mennä työsuhteen päättyessä töihin kilpailijalle tai perustaa omaa kilpailevaa yritystä.

Kilpailukielto saa enimmillään kestää kuusi kuukautta työsuhteen päättymisestä. Jos työntekijä saa kilpailukiellon ajalta kohtuullisen korvauksen, kilpailukielto voi olla korkeintaan vuoden mittainen. Yli vuoden mittainen sopimus on siis lähtökohtaisesti mitätön vuoden ylittävältä ajalta. 

Lain mukaan kilpailukiellolle pitää olla erityisen painava syy. Sellainen voi olla esimerkiksi aito suojan tarve, joka johtuu työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksien säilyttämisestä tai siitä, että työnantaja on järjestänyt työntekijälle erityisen arvokasta koulutusta. Käytännössä perusteet sopimukselle täyttyvät usein johtavassa asemassa olevien työntekijöiden kohdalla. 

Kilpailukielto tulee voimaan, kun työntekijä irtisanoutuu tai työnantaja irtisanoo hänet henkilöön liittyvästä syystä. Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Sopimus raukeaa esimerkiksi tilanteessa, jossa työnantaja päättää työntekijän työsuhteen taloudellisista ja tuotannollisista syistä.

Kilpailukiellosta saa korvauksen

1.1.2022 kilpailukieltoa koskeva lainsäädäntö muuttui siten, että työnantajan on maksettava työntekijälle korvaus kilpailukiellon sidonnaisuusajalta. Enintään kuusi kuukautta kestävässä kilpailukiellossa korvaus on 40 prosenttia palkasta ja tätä pidemmissä kilpailukielloissa 60 prosenttia palkasta. Työnantaja ja työntekijä eivät voi sopia alhaisemmasta korvauksesta kuin laissa on säädetty. Korvausvelvollisuus ei myöskään edellytä nimenomaista sopimista, vaan työnantajalle syntyy siihen velvollisuus suoraan lain perusteella, kun kilpailukieltosopimus on solmittu.

Lakimuutos vaikuttaa takautuvasti jo solmittuihin kilpailukieltosopimuksiin. Vuoden siirtymäajan jälkeen, eli 1.1.2023 alkaen, työnantaja on velvollinen maksamaan korvauksen työntekijälle myös ennen lain voimaantuloa sovitun kilpailukiellon sidonnaisuusajalta.

Siirtymäaikana työantaja voi varautua korvausvelvollisuuteen ja irtisanoa tarpeettomaksi katsomansa kilpailukieltosopimukset ilman irtisanomisaikaa.

Muutos ei koske sellaisia ennen lain voimaantuloa tehtyjä kilpailukieltosopimuksia, joiden perusteella on maksettu tai alettu maksaa voimassa olevan lain mukaista kohtuullista korvausta yli kuuden kuukauden rajoitusajalta.

Kilpailukiellon rikkomisesta seuraa sakko

Kilpailukiellon yhteydessä sovitaan yleensä sen rikkomiseen liittyvä sakko. Sakko voi olla korkeintaan työntekijän kuuden kuukauden palkkaa vastaava summa. Se voi tulla maksettavaksi, vaikka entiselle työnantajalle ei aiheutuisi minkäänlaista konkreettista vahinkoa. 

Työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus

Työnantaja voi irtisanoa kilpailukieltosopimuksen, jos se arvioi, ettei kilpailukiellolle ole enää tarvetta.

Irtisanomisaika on vähintään kolmasosa kilpailukieltosopimuksen rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Jos rajoitusajaksi on sovittu esimerkiksi kolme kuukautta, työnantajan irtisanomisaika on kaksi kuukautta. Vuoden kestävässä kilpailukiellossa irtisanomisaika on vähintään kolmasosan eli neljä kuukautta.

Työnantajalla ei siis ole oikeutta irtisanoa sopimusta enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsuhteen. Työnantajan on siten arvioitava kilpailukiellon tarpeellisuutta jo ennen kuin työsuhteen päättymisajankohta on tiedossa.

Salassapitosopimus hyvä vaihtoehto kilpailukiellolle

Työnantaja voi turvata liikesalaisuutensa kilpailukieltosopimuksen sijaan esimerkiksi salassapitosopimuksella. Se sopii moneen tilanteeseen paremmin kuin kilpailukielto. Salassapitosopimus estää tiedon siirtymisen, mutta ei työntekijöiden siirtymistä.  

Ekonomien vaikuttamistyö tuotti tulosta: Lakimuutoksella turhat kilpailukiellot pois 

Ennen vuotta 2022 työnantajan ei tarvinnut maksaa työntekijälle korvausta kilpailukiellon sidonnaisuusajalta. Kilpailukiellot olivat yleistyneet voimakkaasti ja vaikeuttaneet korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden liikkuvuutta työmarkkinoilla. Joka toisella ekonomillakin oli työsopimuksessaan kilpailukielto, vaikka sille harvoin oli lain tarkoittamaa erityisen painavaa syytä.

Lakimuutoksen tarkoituksena on rajoittaa turhien kilpailukieltojen tekemistä, sillä korvauksen myötä työnantajan kannattaa tarkasti arvioida kilpailukiellon tarve. Lisäksi korvauksen porrastamisella ohjataan työnantajia tekemään lyhyempiä kilpailukieltosopimuksia. 

Suomen Ekonomit otti tavoitteekseen lain uudistamisen vuonna 2017, kun työsuhdejuristit alkoivat kiinnittää huomiota kilpailukieltojen yleisyyteen. Tavoitetta edistettiin pitkäjänteisesti useita vuosia yhdessä Akavan ja sen jäsenliittojen kanssa, kunnes maan hallitus viimein teki syksyllä 2021 esityksen lakimuutoksesta ja se astui voimaan seuraavana vuonna.

Lue myös:



Kysyttävää?

Salokannel Riku
Työmarkkinajohtaja
p. +358407249566

Työsopimusta tekemässä? Hyödynnä juristien tarkistuspalvelu

Kun olet tekemässä uutta työsopimusta, suosittelemme tarkistuttamaan sopimuksen juristilla ennen allekirjoittamista.