Huom! Tätä sivua päivitetään 11.11.2021 hyväksytyn lakimuutoksen johdosta. Lue ajantasaista tietoa täältä.

Kilpailukieltosopimuksessa työnantaja ja työntekijät sopivat, ettei työntekijä saa mennä työsuhteen päättyessä töihin kilpailijalle tai perustaa omaa kilpailevaa yritystä. Kilpailukieltosopimus saa enimmillään kestää kuusi kuukautta työsuhteen päättymisestä. Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa tältä ajalta korvausta. 

Työntekijälle seuraa sakko sopimuksen rikkomisesta. Sakko vastaa usein kuuden kuukauden palkkaa, ja se voi tulla maksettavaksi, vaikka entiselle työnantajalle ei aiheutuisi minkäänlaista konkreettista vahinkoa. 

Kilpailukieltosopimusten takia kynnys vaihtaa työpaikkaa on korkea. 60 prosentilla Suomen Ekonomien jäsenistä on kilpailukielto.  

Kilpailukieltosopimus ja laki 

Lain mukaan kilpailukieltosopimus voidaan solmia työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä, ja sillä voidaan rajoittaa työntekijää solmimasta työsopimusta työnantajan kilpailijan kanssa tai harjoittamasta itse tällaista toimintaa. 

Kilpailukieltosopimusta voidaan käyttää, kun on olemassa aito suojan tarve, joka johtuu työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksien säilyttämisestä tai siitä, että työnantaja on järjestänyt työntekijälle erityiset arvokasta koulutusta. Käytännössä perusteet sopimukselle täyttyvät usein johtavassa asemassa olevien työntekijöiden kohdalla. 

Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus tai harjoittaa ammattia enintään kuuden kuukauden ajan. Jos työntekijän katsotaan saavan sopimuksesta kohtuullisen korvauksen, voi tällainen aika olla korkeintaan vuoden mittainen. Yli vuoden mittainen sopimus on siis lähtökohtaisesti mitätön vuoden ylittävältä ajalta. 

Kilpailukieltosopimus on yleinen 

Lähes jokaista ekonomia koskettaa nykyään hyvin yleisesti käytössä oleva kilpailukieltosopimuskäytäntö, jossa yritys rajoittaa työntekijänsä mahdollisuuksia työllistyä kilpailijalle tai perustaa omaa saman alan yritystä.  

Tietyissä tilanteissa nämä sopimukset ovat hyvinkin tarpeellisia ja kumpaakin osapuolta hyödyttäviä. On kuitenkin selvästi huomattavissa, että kilpailukieltosopimuksia käytetään nykyään rutiininomaisesti ja hyvinkin laajasti, jolloin niiden alkuperäinen tehtävä ei toteudu. Sopimuksilla rajoitetaan nykyisin liikaakin ja kohtuuttomasti asiantuntijatehtävissä olevien ekonomien työllistymistä.  

Jo yli puolessa ekonomien uusista työsopimuksista on kilpailukieltoehto, vaikka sille harvoin on erityistä perustetta. Ehto asetetaan ikään kuin automaattisesti. Yrityksille näiden sopimusten käytöstä ei aiheudu mitään haittaa, joten tilanne ei ole tasapuolinen. Lisäksi turhien kilpailukieltosopimusten käytön on todettu hidastavan tuottavuuden kasvua ja innovaatioiden leviämistä yhteiskunnassa, koska ne rajoittavat työvoiman ja osaamisen liikkumista. 

Suomen Ekonomit on tehnyt vuosikausia vaikuttamistyötä sen puolesta, että turhista kilpailukieltosopimuksista päästäisiin eroon. 

Salassapitosopimus 

Salassapitosopimus on väline liike- ja ammattisalaisuuksien turvaamiseen ja sopii moneen tilanteeseen paremmin kuin kilpailukieltosopimus. Salassapitosopimus estää tiedon siirtymisen, mutta ei työntekijöiden siirtymistä.  

Haluatko kuulla tuoreet uutiset kilpailukieltosopimuksista? Tilaa Työelämätutka-uutiskirje >>



Kysyttävää?

Salokannel Riku
Työmarkkinajohtaja
p. +358407249566

Työsopimusta tekemässä? Hyödynnä juristien tarkistuspalvelu

Peräti noin 60 prosentilla Suomen Ekonomien jäsenistä on uusissa työsopimuksissaan kilpailukielto- tai salassapitolauseke.

Kun olet tekemässä uutta työsopimusta, suosittelemme tarkistuttamaan sopimuksen juristilla ennen allekirjoittamista.

Juristit palvelevat jäseniämme myös tässä asiassa.