(Raportti julkaistu syyskuussa 2022)

Vuonna 2021 valmistui 2 782 kauppatieteiden maisteria, joista 61 % vastasi vastavalmistuneille tarkoitettuun palautekyselyyn. Kauppatieteiden maisteriksi valmistuttiin keskimäärin 29-vuotiaina. Yleisin pohjakoulutus oli KTK-tutkinnon suorittaminen samassa yliopistossa, ja noin joka viides vastaaja oli tradenomitaustainen.

Yleisimmät pääainekategoriat olivat johtaminen, laskentatoimi, rahoitus, markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineiden sukupuolijakaumissa oli varsin suuria eroja. Opiskelupaikan valintaperusteet vaihtelivat yliopistosta toiseen.

Poikkeusoloista huolimatta tyytyväisyys koulutukseen säilynyt korkealla tasolla

Tyytyväisyys koulutukseen nousi hiukan vuoteen 2020 verrattuna. Korkeimmat arviot annettiin opiskeluilmapiiristä, koulutuksen vaativuudesta sekä KTM-tutkinnon ja oman pääaineen osaamistavoitteiden saavuttamisesta. Työelämävalmiuksista annettiin heikoin arvio, mikä näkyi myös avovastauksissa. Koulutuksen antamista valmiuksista (Kuvio 1) ryhmätyöskentely ja uusien asioiden omaksuminen saivat parhaat arviot. Avovastauksissa toivottiin esimerkiksi lisää tietoa yrittäjyydestä ja vahvempia tietoteknisiä työelämätaitoja.

Opintojen ohjauksessa parhaiksi arvioitiin yliopiston opiskelijapalvelut ja tiedekunnan/yksikön opinto-ohjaus. Joidenkin yliopistojen kohdalla kritisoitiin opinto-oppaita, tietojärjestelmiä ja www-sivuja varsinkin uudistusten yhteydessä. Vastaajien hyvinvointi yliopistossa ja tyytyväisyys opiskeluunsa oli korkealla tasolla. Opetuksen katsottiin olleen laadukasta, mutta opettajilta toivottiin enemmän sanallista palautetta. Tutkielmanohjaukseen oltiin tyytyväisiä, vaikka avopalautteiden perusteella ohjauksessa on paikoin kehitettävää.

Vaihto-opiskelu ja opinnoissa viivästyminen harvinaisempaa

Maisterivaiheessa vaihdossa käyneiden osuus oli laskenut: vuonna 2020 vaihdossa oli käynyt 31 %, mutta vuonna 2021 osuus oli enää 24 %. Tyytyväisyys vaihtojaksoon oli kasvanut, ja etenkin arvio opetuksen laadusta vaihdon aikana nousi.

Opinnot viivästyivät 58 %:lla vastaajista, mikä on vähemmän kuin aiemmin. Yleisimpiä syitä viivästymiselle olivat koko- tai osapäiväinen työskentely opintojen ohella ja pro gradun viivästyminen. Opinnoissaan viivästyneet saivat hiukan korkeampaa palkkaa kuin tavoiteajassa valmistuneet.

Vastavalmistuneiden työllisyystilanne kohentunut

Vastaajista 55 % oli toistaiseksi voimassa olevassa ja 19 % määräaikaisessa kokopäivätyössä (Kuvio 2). Luvut ovat nousseet ja työtä hakevien osuus pienentynyt viime vuoteen nähden. Työttömyyden syissä yleinen työmarkkinatilanne on menettänyt merkitystään, mutta tilanne ei ole palautunut pandemiaa edeltäneelle vuoden 2019 tasolle.

Työpaikkansa vastaajat saivat yleisimmin Internetin kautta, työskentelemällä samassa organisaatiossa opintojen aikana tai henkilökohtaisilla suhteilla. Työssä olleista 51 % työskenteli Helsingissä, ja 82 % oli yksityisellä sektorilla toisen palveluksessa. Vastaajista 81 % katsoi työtehtäviensä vastaavan koulutustaan hyvin tai melko hyvin.

Palkkataso pysynyt ennallaan

Vastaajien mediaanipalkka oli 3 300 euroa kuukaudessa, kuten vuonna 2020. Sukupuolten palkkaero kaventui mediaanilla mitattuna, mutta keskiarvolla mitattuna se nousi 331 euroon. Tietojohtamista lukuun ottamatta palkkataso oli eri pääaineissa melko lähellä mediaania. Työnantajasektorista riippuen erot kuukausipalkassa olivat jopa 1 000 euroa. Työtehtävien mukaan tarkasteltuna palvelu- ja neuvontatehtävistä sekä sihteerin/assistentin tehtävistä maksettiin selvästi mediaania vähemmän. Alueellisesti palkat olivat korkeimmat Uudellamaalla ja ulkomailla.

Tietoa tutkimuksesta

Suomen Ekonomit ja kauppatieteellistä opetusta tarjoavat yliopistot toteuttavat vuosittain palautekyselyn vastavalmistuneille kauppatieteiden maistereille. Tavoitteena on selvittää kokemuksia kauppatieteellisestä koulutuksesta ja kerätä tietoa sijoittumisesta työmarkkinoille. Kyselyn avulla voidaan ylläpitää ja kehittää koulutuksen laatua.

Raportin tekijä: Rami Rakkolainen