Vastavalmistuneiden kauppatieteiden maisterien palautekysely 2022 kertoo kattavasti koetusta osaamisesta, opetusympäristöstä ja työmarkkinatilanteesta

Monipuolisuus, yhdessä tekeminen, asiantunteva opetus ja laajat mahdollisuudet kuvaavat usean vastavalmistuneen ekonomin ajatuksia saamastaan kauppatieteiden maisterin koulutuksesta. Vuonna 2022 valmistui yhteensä 2631 kauppatieteiden maisteria, joista 54 % eli 1427 tuoretta ekonomia vastasi vastavalmistuneille tarkoitettuun palautekyselyyn. Yleisin pohjakoulutus vuonna 2022 oli samassa yliopistossa suoritettu KTK-tutkinto tai tradenomin tutkinto, ja maisteriksi valmistuttiin keskimäärin 29-vuotiaana.

Kaikilla kymmenellä kauppatieteellisiä tutkintoja Suomessa tarjoavilla yliopistoilla on omat kyselyssä esille nousseet vahvuutensa ja kehityskohteensa. Yhtä lailla syyt opiskelupaikan valintaan vaihtelivat yliopistosta toiseen. Tietty yliopisto valittiin opiskelupaikaksi tavallisimmin muun muassa sen tarjoaman pääaineen tai koulutusohjelman takia, sijaintipaikkakunnan perusteella, hyväksi katsottujen sisäänpääsymahdollisuuksien ansiosta tai yliopiston maineen vuoksi.

Tyytyväisyys koulutukseen säilynyt ja tietotekninen osaaminen kehittynyt koronaviruspandemian seurauksena

Yksilöllisiä kokemuksia kauppatieteiden maisterin koulutuksesta on mahdollisesti yhtä paljon kuin vastaajiakin. Vastavalmistuneet olivat kuitenkin pääasiassa hyvin tyytyväisiä saamaansa opetukseen, sen tarjoamiin työelämän valmiuksiin sekä opintojen ohjaukseen ja muihin yliopistojen palveluihin. Vastaajat kokivat saavuttaneensa tutkinnon sekä pääaineensa opintotavoitteet, ja koulutusta pidettiin yleisesti ottaen sopivan vaativana ja mielenkiintoisena. Toisaalta vahvempaa liitäntää elinkeinoelämään kaivattiin muun muassa toimeksiantogradujen ja opetuksessa käytettävien tapausesimerkkien kautta. Lisäksi yliopistojen, pääaineiden ja yksittäisten opettajien opetuksen laadussa oli havaittavissa eroavaisuuksia, ja opettajilta vastaanotettavaa palautetta toivottiin enemmän myös eri muodoissa.

Kuvio 1: Tyytyväisyys koulutukseen asteikolla 1-4.

Parhaiksi koulutuksen tarjoamiksi valmiuksiksi koettiin tiimityöskentely, analysointi- ja ongelmanratkaisutaidot sekä valmius omaksua uusia asioita. Sen sijaan tulevaisuudessa kehitettävää olisi muun muassa yrittäjyys- ja johtamisvalmiuksissa. Kielten opetus ja sen riittävyys tai liiallisuus keräsi paljon vaihtelevia mielipiteitä. Opintojen ohjaukseen liitännäisten tietojärjestelmien ja www-sivujen toivottiin tarjoavan paremmin informaatiota helpommin löydettävässä muodossa.

Ajankohtaisten teemojen, kuten kestävän kehityksen osaamisen ja tietotekniikan saamat olivat kehittyneet aikaisemmasta. Tätä huomiota tukee se, kuinka raportissa esille nostettujen avovastausten mukaan digitaalinen osaaminen ja opetusmetodit kehittyivät koronapandemian aikana. Toisaalta koronapandemia jätti kyselyn vastauksiin myös negatiiviset jäljet, sillä muun muassa ulkomailla vaihto-opintoja suorittaneiden osuus oli harvinaisen pieni jokaisessa yliopistossa.

Opinnoissa viivästytään pääasiassa kokopäiväisen työskentelyn vuoksi ja joustavuutta yliopistojen suunnalta toivotaan entistä enemmän

Opinnot viivästyivät suhteessa kahden vuoden tavoiteaikaan noin 60 %:lla vastaajista. Tavallisimmat syyt opintojen viivästymiseen olivat kokopäiväinen työskentely ja pro gradu -tutkielman viiveet, mutta syitä oli myös useita muita henkilökohtaisista tilanteista riippuen. Vastaajat olivat yleisesti tyytyväisiä siihen, miten etämahdollisuudet ja laadukas etäopetus tekivät tutkinnon suorittamisesta joustavampaa ja mahdollistivat esimerkiksi juuri työnteon yhdistämisen opintoihin paremmin. Opintojen aikainen työelämään tiiviisti siirtyminen näkyi vastauksissa niin positiivisessa kuin negatiivisessa mielessä. Osa vastaajista kertoi opintojen viivästymisen lisäksi loppuunpalamisesta tai heikommista mahdollisuuksista panostaa muun muassa tutkielman tekemiseen, kun taas osa kiitti yliopistoaan etäopintojen mahdollistamisesta, mutta toivoi entistä enemmän joustavuutta ja työntekoon liittyvien kiireiden ymmärtämistä. Etämahdollisuuksien ja elinkeinoelämään entistä vahvemmin opintojen aikana siirtymisen rinnalla on syytä muistaa opiskelijoille oleellinen verkostoituminen ja mahdollisuudet keskittyä ainoastaan opintoihin. Opiskeluilmapiiriin ja ainejärjestötoimintaan oltiin todella tyytyväisiä monen yliopiston kohdalla ja opiskelijat kokivat voivansa pääasiassa hyvin.

Vastavalmistuneiden työllisyystilanne kohentunut ja palkat kehittyneet

Vastaajista 82 % oli tyytyväisiä työllisyystilanteeseensa. Osuus kehittyi selkeästi edellisvuodesta. Tavallisin työtilanne valmistumishetkellä oli toistaiseksi voimassa oleva kokopäivätyö. Työnhakijoiden määrä oli edellisvuoden tasoa, mutta työnhakuajat olivat lyhentyneet. Tyytymättömyys johtui useissa vastauksissa siitä, että vastavalmistunut on työelämässään murroskohdassa, jossa etsinnässä on valmistumisen jälkeen koulutusta paremmin vastaava työpaikka paremmin osaamista vastaavalla palkkatasolla. Hakuprosessit kuitenkin koettiin aikaavieviksi ja moni oli vasta aloittanut oman alan työn hakemisen. Yleisin syy työttömyydelle olikin se, ettei ollut ehtinyt hakea vielä töitä. Työmarkkinatilannetta ei katsottu yhtä usein syyksi työttömyydelle kuin vuonna 2021. Valtaosa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuosien tapaan pääkaupunkiseudulle, jossa myös palkkataso oli korkeampi. Osa vastaajista toivoi työllistyvänsä muualle Suomeen pienemmille paikkakunnille, mutta tunnisti sen olevan hieman haastavampaa.

Mediaanipalkka (3500 e/kk) nousi edellisvuodesta 200 eurolla. Niin palkoissa kuin pääainevalinnoissakin oli huomattavissa sukupuolten välisiä eroja. Suosituimmat pääainekategoriat olivat edellisvuoden tapaan johtaminen, rahoitus ja laskentatoimi. Miesvaltainen pääaine tai koulutusohjelma oli esimerkiksi rahoitus ja naisvaltainen puolestaan markkinointi. Näiden pääainekategorioiden mediaanibruttopalkoissa (e/kk) oli jo 385 euron ero, mikä osaltaan myös selittää kyselyssä esille tullutta palkkaeroa sukupuolten välillä. Kyselyyn vastanneiden naisten mediaanipalkka oli 200 euroa vastaavaa miesten palkkaa matalampi.

 2022 2021 
 KeskiarvoMediaaniKeskiarvoMediaani
Yhteensä3753350035673300
Yliopisto    
Aalto3899365039333600
Hanken3980350038313300
Itä-Suomi3410322032403100
Jyväskylä3551352534173220
LUT3991360038033386
Oulu3507340032653100
Tampere3588350030963020
TuKKK3528340034913300
Vaasa3663340033563150
ÅA3409333930423000
Taulukko 1: Kokopäiväisesti työssäkäyvien bruttopalkka (e/kk). N = 989.

Tietoa tutkimuksesta

Suomen Ekonomit ja kauppatieteellistä opetusta tarjoavat yliopistot toteuttavat vuosittain palautekyselyn vastavalmistuneille kauppatieteiden maistereille. Tavoitteena on selvittää kokemuksia kauppatieteellisestä koulutuksesta ja kerätä tietoa sijoittumisesta työmarkkinoille. Kyselyn avulla voidaan ylläpitää ja kehittää koulutuksen laatua.

Raportin tekijä: Nelli Koskinen