Suunnitelma ja tavoite. Ilman niitä emme pärjää, tähdensi Martti Hetemäki Suomen Ekonomien talousaamussa 10.3.2021. Hetemäki on nykyisin työelämäprofessorina Helsinki Graduate School of Economicsissa, joka oli tilaisuuden yhteistyökumppani. Katso tallenne Suomen Ekonomien Youtube-kanavalta.

”Olin tyytyväinen, kun pääministeri totesi viime viikolla, että hallitus tulee laatimaan suunnitelman. Esimerkiksi brittihallituksella on 60-sivuinen suunnitelma. Kansalaisille ja yrityksille on näkymä, mitä ollaan tekemässä”, Hetemäki sanoi.

Hetemäen mukaan normalisoituminen lienee kuitenkin luvassa tämän vuoden kuluessa.

”Jos tavoite on vaikka se, että kesäkuussa voidaan elää suhteellisen normaalia elämää, mitkä ovat ne toimenpiteet, joilla siihen päästään?”, Hetemäki kysyy.

Muutama alustatyyppinen yritys on mennyt aikakoneella tulevaisuuteen.

Martin Paasi kehotti huomioimaan, että talous ja osakemarkkinat ovat tällä hetkellä hyvin kahtiajakautuneita. Yleisindeksit eivät kuvaa taloudessa tällä hetkellä vallitsevaa tilannetta realistisesti.

”Muutama alustatyyppinen yritys on mennyt aikakoneella tulevaisuuteen, kun ihmiskunta ryhtyi yhdessä yössä etätyöhön, etäkuluttamiseen, etäviihteeseen ja etäseurusteluun. Nämä yritykset saivat sitä kautta hirveän buustin. Huomattavasti suurempi osa yrityksistä kärsii todella pahasti koronasta. Etenkin henkilökohtaisten ja fyysisten palveluiden alat kärsivät”, Paasi totesi.

Paasi on Suomen Ekonomien hallituksen puheenjohtaja, Nordnetin riippumaton talousasiantuntija ja konsulttiyritys Recubatorin perustaja.

”Velkaantumisessa ollaan lähempänä tiettyä rajaa kuin aiemmin”

Keskuspankit, EU ja kansallisvaltiot ovat elvyttäneet koronakriisin aikana valtavilla summilla ja velkarahalla. Hetemäen mukaan on syytä olla huolissaan, sillä nyt kokeillaan kepillä jäätä. 

”Velkavieteriä on kymmenen vuotta venytetty valtioiden ja keskuspankkien toimesta. Jossain vaiheessa aletaan epäillä valtioiden kykyä ja halua maksaa takaisin.”

Jos markkinat huomaavat, että keskuspankki ei olekaan kaikkivoipainen, alkaa hermostuminen.

Hetemäen mukaan Eurooppa on elvyttänyt riittävästi Yhdysvaltoihin verrattuna. Hän on pikemminkin huolissaan siitä, että huolettomuus velanoton suhteen on selvästi lisääntynyt. Lisäksi velkarahaa ei ole käytetty investointeihin ja tulevaan kasvuun vaan kulutukseen.

”Tämä ei ole pitkän päälle kestävää. Kun velkaa on paljon, tilanne tulee kiikkeräksi. Jos markkinat huomaavat, että keskuspankki ei olekaan kaikkivoipainen, alkaa hermostuminen”, Hetemäki sanoi.

Paasin mukaan Suomessa voitaisiin hyvinkin investoida paljon reippaammin velkarahalla esimerkiksi infraan ja muuhun sellaiseen, joka tukisi ulkomaisia investointeja Suomeen. 

”Jos edes kuulemme huhuja siitä, että joku miettii minkäänlaista investointia tännepäin maailmaa, meidän pitäisi heti lentää markkinoimaan maatamme investoinnin kohteena”, Paasi sanaili.

Pohjoismaiden perässähiihtäjä

Taloustaiturit pohtivat sitä, miksi Suomi on jäänyt monessa suhteessa jälkeen muista Pohjoismaista.

”Olemme monella tekijällä mitattuna viimeisiä Pohjoismaista. On syytä miettiä, mistä tämä johtuu. Kun eivät ne verrokitkaan ole maailman kärkimaita monessa suhteessa”, Hetemäki sanoi.

Hetemäen mukaan esimerkiksi se kertoo paljon, että Suomessa ei ole tehty arviota siitä, kuinka paljon tarvitsemme osaavaa työvoimaa muista maista. Sen sijaan käymme edelleen keskustelua siitä, vievätkö ulkomaiset osaajat kantaväestön työpaikat.

”Asia on päinvastoin. Esimerkiksi Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti ovat tehneet vuosikymmeniä hyvin suunnitelmallista osaavan työvoiman maahanmuuttopolitiikkaa. Näissä maissa on korkeampi työllisyysaste ja ihan toisenlaiset talousnäkymät ja julkisen talouden kestävyysnäkymät kuin Suomessa”, Hetemäki totesi.

Suurille veronmaksajille pitäisi rakentaa patsaita ympäri Suomenmaan.

Paasi peräänkuuluttaa pidempiä työuria ja pitää tuoretta eläkeputkipäätöstä hyvänä. Hän ihmettelee, mihin tekemisen meininki ja ylpeys ahkeruudesta katosivat.

”Onnistuneita yrittäjiä pitäisi juhlia sankareina. Suurille veronmaksajille pitäisi rakentaa patsaita ympäri Suomenmaan”, Paasi sanoi.

Info

Martti Hetemäki ja Martin Paasi keskustelivat Suomen talouden tilasta 10.3.2021 Ekonomien talousaamussa, jonka juonsi toimittaja Eeva Lehtimäki. Tilaisuuden järjestivät Suomen Ekonomit ja Helsinki Graduate School of Economics.

Teksti: Ida Levänen

Kuva: Lassi Hurskainen