1. Millaisia yritystuet ovat taloustieteen valossa, ovatko ne kasvun ajuri vai veronmaksajien taakka?
Kehysriihen yhteydessä on käyty vilkasta keskustelua yritystuista. Kolmen miljardin euron lisäsopeutumistoimista vain noin 70 miljoonaa euroa kohdistui yritystukiin, mikä on kohdannut aiheellista kritiikkiä etenkin taloustieteilijöiltä. Ekonomistikoneen kyselyssä vuonna 2018 jopa 85 prosenttia taloustieteilijöistä katsoi, että yritystukia olisi syytä ryhtyä leikkaamaan kunnianhimoisesti. Taloustieteellisessä kirjallisuudessa yritystuet nähdään lähtökohtaisesti hyödyttöminä, tai niiden katsotaan jopa hidastavan talouskasvua ja tuottavuuskehitystä.
Julkista keskustelua voi hämmentää se, että tukien suuruusluokka vaihtelee sen mukaan, mikä tuki mielletään yritystueksi. Virallisen määritelmän mukaan yritystuella tarkoitetaan kaikkea sellaista järjestelyä, johon sisältyy yritykselle taloudellista etua. Suorien tukien lisäksi yritystueksi siis lasketaan esimerkiksi korkotuet, lainat, takaukset, takuut, oman pääoman ehtoinen rahoitus ja verotuet.
Koska esimerkiksi alennetut arvonlisäverokannat lasketaan yritystueksi, nousee yritystukien kokonaissumma laajasti määriteltynä hyvin suureksi. Vuonna 2022 verotukien osuus yritystuista oli 6,9 miljardia euroa ja suorien tukien osuus 1,9 miljardia euroa, joista noin 880 miljoonaa euroa muodostui energiatuista.
Yritystuet eivät siis suurilta osin ole suoria tulonsiirtoja valtiolta yrityksille. Hämmennystä voi lisätä myös se, että esimerkiksi yleisen arvonlisäverokannan nosto lisää laskennallisesti yritystukien määrää alempien arvonlisäverokantojen osalta, vaikka varsinaisia päätöksiä tukien lisäämiseksi ei tehty.
Koska yritystukiviidakko saattaa kuulostaa hyvinkin monimutkaiselta, pyrin kuvaamaan yritystukiin liittyvää problematiikkaa taloustieteen näkökulmasta.
2. Milloin yhteiskunnan kannattaa puuttua markkinoihin?
Yhteiskunnan on perusteltua puuttua markkinoiden toimintaan silloin, kun jotain tavaraa tai palvelua tuotetaan markkinoilla liian paljon tai liian vähän. Esimerkiksi koulutuspanostukset ovat järkevä julkinen investointi, sillä koulutukseen liittyy positiivisia ulkoisvaikutuksia. Henkilö, joka saa koulutuksen, hyötyy siitä kaikkein eniten itse, mutta hyötyjiä ovat myös muut. Tupakointiin puolestaan liittyy negatiivisia ulkoisvaikutuksia. Esimerkiksi parveketupakoinnista kärsivät tupakoitsijan lisäksi naapurit ja tupakoinnista aiheutuvat sairaanhoitokulut jäävät yhteiskunnan maksettaviksi.
Ulkoisvaikutusten takia yhteiskunta tarjoaakin julkisista varoista maksuttoman koulutuksen, ja oppivelvollisuuden kautta kouluttautumiseen jopa velvoitetaan. Tupakointia puolestaan kitketään verottamalla tupakkatuotteita muita hyödykkeitä ankarammin.
Talousteorian kannalta nämä samat lainalaisuudet pätevät myös yritystukiin. Tukea kannattaa jakaa vain silloin, jos sille on selvät yhteiskunnalliset perusteet.
3. Mitä ovat hyvät ja haitalliset yritystuet?
Hyvät yritystuet ovat sellaisia, jotka lisäävät yhteiskunnallista hyvinvointia enemmän, kuin mikä niiden aiheuttama hintalappu on veronmaksajille. Tuen ansiosta syntyy sellaisia positiivisia ulkoisvaikutuksia, joita ei markkinaehtoisesti syntyisi riittävästi.
Esimerkiksi TKI-toimintaan suunnatut tuet ovat perusteltuja tukia silloin, kun yritysten näkökulmasta kyseiset panostukset eivät ole odotusarvoltaan kannattavia, mutta yhteiskunnan kannalta odotetut hyödyt ovat myönnettyjä tukia suuremmat. Sama pätee myös startup-yritysten rahoituksen saatavuuteen. Rahoitusmarkkinat saattavat pitää alkuvaiheen yrityksiä liian riskipitoisina, jolloin tuottavuutta kasvattavat innovaatiot uhkaisivat jäädä syntymättä ilman yhteiskunnan tukimekanismia.
Mikäli markkinat siis eivät tuota yhteiskunnan kannalta riittävästi jotain hyödykettä tai palvelua, on yritystoimintaa perusteltua tukea sen verran, että tuo vaje korjaantuu.
Haitalliset yritystuet ovat puolestaan sellaisia, jotka jopa lisäävät yhteiskunnan kustannuksia itse tukea enemmän. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käyttöä ei ole järkevää tukea, koska niiden aiheuttamat ulkoisvaikutukset ovat yhteiskunnalle muutenkin haitallisia.
Toimintaa ylläpitäville tuille ei myöskään löydy perusteita, sillä silloin vain sidomme talouden niukkoja resursseja nykyisiin rakenteisiin, mikä on pois potentiaalisesti tuottavammalta yritystoiminnalta. Haitalliset tuet rajoittavat markkinamekanismin ja vapaan kilpailun tuottamaa hyötyä, mikä heikentää talouskasvua ja tuottavuuden kehitystä.
Jotkut yritystuet voivat olla myös yhteiskunnan näkökulmasta täysin turhia. Ne eivät välttämättä häiritse markkinoiden toimintaa, mutta niillä tavoitellut yhteiskunnalliset hyödyt saavutettaisiin myös täysin markkinaehtoisesti.
4. Miksi yritystukien painopiste pitäisi suunnata tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin?
Koska yritystukien suuruusluokka on niin suuri, on perusteltua edellyttää, että jokaiselle myönnetylle tuelle määriteltäisiin selvä yhteiskunnallinen peruste, joka kestää myös kriittisen tarkastelun. Kun haitalliset ja turhat yritystuet on kyetty tunnistamaan, tulisi niistä luopua esimerkiksi siirtymäajalla. Jäljelle jäävät tarpeelliset yritystuet on puolestaan optimoitava tasolle, jossa ne tuottavat mahdollisimman paljon yhteiskunnallista hyötyä suhteessa niistä aiheutuviin kustannuksiin.
Esimerkiksi TKI-toimintaan suuntautuu tällä hetkellä vain noin neljäsosa kaikista yritystuista. Mikäli yritystukia kyettäisiin leikkaamaan oikeista paikoista, vapautusi resursseja näiden tukien kasvattamiseen.
5. Mitkä ovat talouden kannalta kyseenalaisia yritystukia?
Olen listannut alle muutamia keskeisiä tukia, joita olisi syytä tarkastella kriittisessä valossa. Julkisen talouden säästökuurin keskellä on kysyttävä, ovatko kyseiset tuet nykymuodossaan perusteltuja talouskasvun ja tuottavuuden näkökulmasta? Oleellista on myös huomioida tukien vaihtoehtoiskustannukset. Onko siis perustellumpaa ylläpitää kyseisiä tukia, kuin esimerkiksi alentaa vastaavasti työn verotusta (tai välttää veronkiristykset) tai suunnata tukia talouskasvua ja tuottavuutta kiihdyttävään toimintaan?
Jokaiselle tässä listatulle tuelle varmasti löytyy puolustajansa ja puolustajalle perustelunsa, mutta jokaisen tuen kohdalla tulisi näitä kysymyksiä punnita tuen vaihtoehtona.
- Kauppa-alusten tuet
- Sähköistämistuki
- Työkoneiden kevyen polttoöljyn verohuojennus
- Teollisuuden sähkövero EU-minimitasolla
- Alueellisuuteen perustuvat tuet
- Turkistarhaukseen liittyvät tuet
- Listaamattomien yritysten osinkoverotus