Kuva: Outi Törmälä

Teksti: Nina Broström 

Vaikuttamistyö eli lobbaus on ytimeltään tiedon välittämistä. Siinä pyritään toisaalta edistämään Suomen Ekonomien tavoitteita pitkällä aikavälillä, toisaalta taas hyödyntämään esimerkiksi poliittisessa tilanteessa tai yleisessä mielipiteessä tapahtuvien muutosten luomia yllättäviä mahdollisuuksia tavoitteiden eteenpäin viemiseksi. 

– Pyrkimys on vaikuttaa siihen, että ekonomien työelämästä tulisi parempaa, yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Mykkänen kiteyttää.  

Mykkäsen tehtävänä on koordinoida sitä, mitä aiheita tai teemoja milloinkin pyritään edistämään. Lisäksi hän koordinoi vaikuttamistoimintaa ja mahdollistaa liiton asiantuntijoiden kontakteja.  

Vaikuttamista kohdistetaan perinteisen lobbausmielikuvan mukaisesti päättäjiin ja lainsäädäntötyöhön mutta myös medioihin, yleiseen mielipiteeseen ja keskusteluilmapiiriin. Lisäksi erilaiset yhteistyökumppanit, kuten muut liitot, työryhmät, organisaatiot tai yritykset, ovat tärkeitä väyliä vaikuttamisessa. 

– Esimerkiksi lain muuttamisessa vaikuttamista kohdennetaan poliitikkoihin, avustajiin ja keskeisiin virkamiehiin. Mielipide- ja keskustelunavausten osalta olemme yhteydessä medioihin ja sosiaalisen median kautta omiin jäseniimme sekä laajemmin kaikkiin suomalaisiin, Mykkänen kuvailee. 

Kestoteemoja ja reagointia muutoksiin

Kaikilla vaikuttamistyötä tekevillä organisaatioilla on omat niin sanotut kestoteemansa, joissa edistystä tapahtuu usein hitaasti. Ekonomeille tällaisia ovat Mykkäsen mukaan esimerkiksi työelämän tasa-arvo, verotus ja palkkaus. 

Lisäksi esille nostetaan jäsenille tärkeitä kipukohtia, joita seuloutuu esiin jäsenkyselyistä. 

– Jäsenkyselyt antavat meille tutkittua tietoa työelämän muutostarpeista. Tutkimustulosten kanssa on helpompaa lähestyä päättäjiä tai medioita, ehdottaa muutoksia ja tarjota meidän mielestämme hyviä ratkaisuja. On tärkeää, että voidaan esittää heti parannusehdotuksia eikä nostaa vain esille ongelmia, Mykkänen sanoo. 

Toisinaan taas vaikuttaminen on reagointia käynnissä olevaan uudistukseen.  

– Esimerkiksi joissain hallituksen työelämäuudistuksissa ymmärrämme niiden takana olevan tavoitteen, kuten kannustamisen nopeampaan työllistymiseen. Olemme kuitenkin eri mieltä tavoitteen saavuttamiseksi valituista keinoista, kuten ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikentämisestä pudottamalla tukea pian sen alkamisen jälkeen. 

Mykkäsen mukaan liitto yritti vaikuttaa pidemmän porrastuksen puolesta loppuun asti, mutta hallitus vei nopeamman kynnysmallin lävitse. 

– Nyt on seurattava, miten uusi laki toimii kauppatieteilijöiden kannalta käytännössä, ja otettava mahdolliset ongelmat esille. 

Arveluttavaa toimintaa kulissien takana?

Vaikuttamistyön hedelmiä voi olla hankalaa hahmottaa, koska yleensä kyse on pitkistä prosesseista, joissa on mukana lukuisia tahoja.

Iso osa vaikuttamistyötä on tiedon eteenpäin viemistä, osallistumista ja yhteistyötä, ja se jää näkymättömiin. Kaikki saavutukset eivät ole yhtä selkeitä onnistumisia kuin Suomen Ekonomien aloitteesta käynnistynyt kilpailukieltolainsäädännön uudistus. 

Silti pienetkin edistysaskeleet hyödyttävät jäseniä konkreettisesti. 

– Vaikuttamisella halutaan muuttaa työelämää paremmaksi ja helpommaksi. Esimerkiksi liittojen yhteistyön kautta aikaansaadut parannukset yritysten palkkausjärjestelmien läpinäkyvyyteen hyödyttävät ekonomeja, koska sen avulla voi itse vaikuttaa palkkakehitykseensä, Mykkänen toteaa. 

Siitä huolimatta ihmisten mielikuva lobbaamisesta on usein negatiivinen. Sitä pidetään hieman arveluttavana kulissien takaisena toimintana.  

– Ei tähän liity mitään mysteeristä. Käydään ihan tavallisia keskusteluja, jaetaan tietoa ja lähestytään eri osapuolia avoimesti jäsenistön etua ajaen ja faktojen kautta, sanoo Ted Apter, joka työskentelee Ekonomeilla elinkeinopolitiikan erityisasiantuntijana. 

Avoimuuden tehostamiseksi Suomessa otettiin vuoden alussa käyttöön avoimuus- eli niin sanottu lobbarirekisteri. Vaikuttamistyötä tekevillä organisaatioilla on lakiin perustuva velvollisuus raportoida siellä toiminnastaan kaksi kertaa vuodessa. Uudistuksen tavoitteena on parantaa poliittisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä, torjua epäasiallista vaikuttamista sekä vahvistaa kansalaisten luottamusta demokratian toimimiseen. Suomen Ekonomit on rekisteröitynyt vaikuttaja. 

Konkreettisia ratkaisuja työperäiseen maahanmuuttoon

Ted Apterin tehtävänä on edistää työperäisen maahanmuuton, palveluviennin sekä ulkomaisten investointien kasvattamisen teemoja.

Käytännössä työ lähtee usein jonkin ongelman tunnistamisesta – esimerkiksi startup-yhtiön hankaluuksista rekrytoida ulkomaista työvoimaa. Tämän jälkeen asia nostetaan julkiseen keskusteluun ja pyritään vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen ja sen kautta päättäjiin sekä päätöksentekoon.

Kun tilanteeseen löydetään ratkaisu, vaikkapa yritykselle mahdollisuus houkutella työntekijää Suomeen verovapaalla muuttorahalla, se pitää viedä vielä käytäntöön ja seurata tuloksia. 

– Olen lobannut neljä vuotta työperäisen maahanmuuton teemaa. Vaikka aika ei juuri nyt ole kypsä isommille muutoksille, aina voi edistää jotain kulmaa kokonaisuudesta, Apter sanoo. 

Hänen mukaansa esimerkiksi keskusteluista päättäjien kanssa voi saada tietoa siitä, millaisten ongelmien parissa he työskentelevät. Silloin voi viedä heille suoraan tarpeellista tietoa sekä ratkaisuehdotuksia. 

Apter kertoo, että juuri nyt työperäisessä maahanmuutossa korostuu huoli siitä, kannattaako Suomeen enää tulla. Hänen mukaansa toimiva lääke tähän olisi luoda Suomeen Kanadan pistemallin mukainen pysyvän maahantulon väylä, joka loisi psykologista turvallisuutta tänne tuleville ja mahdollistaisi maahanmuuton priorisointia. 

Opiskelijoille paremmat oltavat

Myös mediat ja kansalaiset, yritys- ja elinkeinoelämä, eri tutkimus- ja yhteistyöorganisaatiot asiantuntijoineen ovat vaikuttamisen kohteita. 

– Ja eri opiskelijajärjestöt, lisää koulutuspolitiikan erityisasiantuntija Lotta Pennala. 

Hän saa kauppatieteiden opiskelijakentältä runsaasti syötteitä ja ideoita esille nostettaviksi teemoiksi. 

– Opiskelijoiden arjesta keskustellessa esille nousee tarpeita, joista voi muodostua tämän hetken kärkiasia, johon kannattaa vaikuttaa. Kaikkein tärkeintä lobbauksessa on ajoitus. 

Esimerkiksi nyt koulutuspuolen vaikuttamisaiheiden ykkönen on opintotuen kokonaisuudistus.  

Henkilökohtaisten tapaamisten lisäksi sosiaalisesta mediasta on tullut vaikuttamiselle tärkeä väline: somessa voi virittää faktapohjaista keskustelua esimerkiksi liiton tutkimustulosten kautta sekä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Pennalan työpäiviä voi seurata Instagramissa. Ted Apter hyödyntää LinkedIniä asiantuntijaroolinsa vahvistamiseen.

– Some-kanavat ovat hyviä myös yhteydenpitoon. Varsinkin poliitikot ovat niin kiireisiä, että kalenterista ei välttämättä löydy tapaamisaikaa, mutta somen kautta voi solmia kontakteja tai pitää yhteyttä matalammalla kynnyksellä, Pennala sanoo. 

2 esimerkkiä Ekonomien vaikuttamistyöstä 

Perusteettomat palkkaerot kahvipöytien keskusteluaiheeksi

Ongelma: Mies- ja naisekonomien palkkaero yksityisellä sektorilla on 22 prosenttia. Eroa voi selittää muun muassa sillä, että miehet ovat naisia useammin johtotehtävissä ja tekevät pidempää työaikaa, kun taas naiset jäävät yleisemmin perhevapaille. Kun kaikki selittävät tekijät on otettu huomioon, palkkaero on edelleen 9 prosenttia. Ainoa erottava tekijä on sukupuoli. 

Tavoite: Puhua läpinäkyvien palkkausjärjestelmien puolesta ja yleisesti työelämän tasa-arvosta. Havahduttaa ihmisiä keskustelemaan palkoista sekä miettimään palkkauksen perusteita.

Mitä teimme? Visualisoimme palkkaerotutkimuksen keskeisimmät havainnot. Laadimme mediatiedotteen, joka meni laajasti läpi eri medioissa. Toteutimme some-kampanjan, jossa oli mukana myös kaupallisia yhteistyökumppaneita mahdollisimman suuren yleisön tavoittamiseksi.

Miten kävi? Saimme todella paljon näkyvyyttä yhteiskunnallisessa keskustelussa palkkaeroihin ja palkka-avoimuuteen liittyen.  

Turhat kilpailukiellot pois työsopimuksista

Ongelma: Jäsenkyselyn mukaan joka toisella ekonomilla oli uudessa työsopimuksessaan kilpailukieltoehto. Kilpailukielto jäykistää työmarkkinoita turhaan. Jos ihmiset eivät uskalla vaihtaa työpaikkaa esimerkiksi saman toimialan sisällä, parhaat osaajat eivät ole käytettävissä.

Tavoite: Halusimme muuttaa kilpailukieltoihin liittyvää lainsäädäntöä siten, että työnantaja joutuu kompensoimaan työntekijälle kilpailukieltoon sidotun ajan. Korvausvelvollisuuden myötä turhat kilpailukiellot todennäköisesti vähenisivät. 

Mitä teimme? Koostimme kansainvälisen vertailun siitä, miten asia on ratkaistu muissa Pohjoismaissa. Toimme ongelman mediaan tietoon useita kertoja vuosien aikana. Otimme asian esiin Akava-yhteisössä, jotta saimme leveämmät hartiat taaksemme.  Lobbasimme poliittisia päättäjiä vasemmalta oikealle ja osallistuimme lakitekstin luonnosteluun. 

Miten kävi? Läpi meni! Uudistettu laki astui voimaan vuoden 2022 alusta. Sen mukaan työnantaja joutuu maksamaan työntekijälle korvausta ajalta, jolloin työsuhde on päättynyt ja kilpailukielto on voimassa.