Eurobarometrin (2023) vastaajien mukaan työharjoittelut tukevat opiskelijoiden ammatillisten taitojen kehittymistä sekä harjoittelun jälkeistä työllistymistä harjoitteluorganisaatioon tai muualle. Barometriin vastanneista 78 % oli tehnyt ainakin yhden harjoittelun EU-alueella ja 55 % sai rahallisen korvauksen tehdystä työstä.
Vuonna 2021 Suomen Ekonomit selvitti kylterien harjoittelupalkkoja ja tuolloin 74 % vastanneista koki palkan kohtuullisena suhteessa työmäärään ja tehtäviin. Vastaavasti neljäsosa oli tyytymätön palkkaansa.
Moni vastaajista kertoi, että pienet palkat vaikeuttavat opiskelijoiden taloudellista tilannetta. Hyvä palkka sen sijaan motivoi ja kannustaa tekemään työssä parhaansa. Tämä pätee luonnollisesti myös yleisesti työelämässä – tehdystä työstä tulee saada korvaus.
Harjoitteluasioiden eteneminen EU:ssa on hidasta – toivottavasti työ kantaa pian hedelmää
Euroopan nuorisofoorumi otti kantaa palkattomiin harjoitteluihin jo vuonna 2017. Vuonna 2023 EU-parlamentin työllisyysvaliokunta kannatti edustaja Monica Semedon mietintöä, jonka tarkoituksena oli asettaa sitovat standardit harjoitteluille EU:ssa.
Poliittinen kannanotto johti komission esitykseen direktiivistä, kun maaliskuussa 2024 Euroopan komissio ryhtyi odotettuihin toimiin parantaakseen harjoitteluiden työehtoja EU:ssa.
Direktiiviehdotuksen keskeisiä kohtia ovat esimerkiksi syrjimättömyysperiaate, jolla varmistetaan harjoittelijoiden kohtelu yhdenvertaisesti saman työnantajan muiden työntekijöiden kanssa esimerkiksi palkkauksen osalta, ellei eriarvoiseen kohteluun ole perusteltua syytä. Perusteltuna syynä voidaan pitää muun muassa vähemmän vastuuta sisältävät tehtävät sekä kuinka paljon harjoittelussa painotetaan oppimista.
Seuraavaksi komission direktiiviehdotuksesta keskustellaan Euroopan parlamentissa ja jäsenmaissa sekä EU:n neuvostossa. Suomen valtioneuvosto antoi jo kantansa eduskunnalle, ja tukee direktiivin perustavoitteita. Jos neuvottelut etenevät ja lainsäätäjät hyväksyvät direktiiviehdotuksen, on jäsenvaltioilla kaksi vuotta aikaa saattaa se osaksi kansallista lainsäädäntöä. Nähtäväksi siis jää, saadaanko palkattomat harjoittelut vihdoin kitkettyä myös Suomesta.
Ekonomit mukana opiskelijoiden edunvalvonnassa
Erilaiset harjoittelu- ja traineejaksot ovat yleisiä myös kauppatieteilijöiden keskuudessa, joka selviää esimerkiksi vuotuisesta Suomen Ekonomien kesätyökyselystä.
Tunnistamme harjoittelupalkkojen tärkeyden. Jos harjoittelija tekee täysin samoja työtehtäviä kuin muut työntekijät yritykselle lisäarvoa tuottaen, tai jos opiskelijan tekemä työ on sellaista, että sen tekemiseen tarvitaan joka tapauksessa työntekijä, kuuluu opiskelijoille korvaus kuten kaikille muillekin työntekijöille.
Vuodesta 2022 alkaen kylterijäsenet ovat voineet ilmiantaa Ekonomeille organisaatioita, joissa harjoittelusta ei saa kohtuullista korvausta. Ongelma on näkynyt erityisesti aloilla, joissa ei ole työehtosopimusta tai harjoittelijat eivät ole sen piirissä, kuten viestintä- ja mainostoimistoissa sekä finanssialalla. Tänä kesänä rahoitusalan kesätyöntekijät ovat ensimmäistä kertaa työehtosopimuksen piirissä, ja tämä näkyy myös opiskelijoiden palkoissa positiivisesti.
Saadut tiedot palkkauksesta auttavat edunvalvontatyössä ja yrityksiä on myös kontaktoitu ratkaisuehdotuksia tarjoten.
Voit edelleen ilmoittaa Ekonomeille tietoja harjoittelupaikoista, jotka eivät tarjoa kohtuullista palkkaa sekä myös kehua työnantajasi käytäntöjä.
Suomen Ekonomit tutkii vuosittain jäsentensä palkkoja ja kesätyöpalkkoja, sekä tekee niiden perusteella alkupalkkasuositukset ja kesätyöpalkkasuositukset.
Lisätietoja
