Viestintäteot ja -kyvykkyys ovat kasvattaneet merkitystään nykypäivän työelämässä, sillä viestintätyö jakautuu työyhteisössä entistä useammalle. Asiantuntijoiden odotetaan toimivan viestijöinä omien resurssiensa ja kykyjensä puitteissa. Yhä useampi asiantuntija kokeekin, että sosiaalisen median hyödyntäminen työssä on olennainen osa nykypäivän asiantuntijuutta. Monet tietotyön tekijöistä eivät kuitenkaan vielä koe omaavansa valmiuksia toimia tällaisessa uudessa työroolissa, ilmenee tutkijatohtori Kaisa Pekkalan viime vuonna valmistuneesta väitöskirjasta.

Jos sosiaalisessa mediassa toimiminen kuuluu työhön, se on syytä pohtia ja linjata työyhteisöissä.

Sosiaalinen media haastaa yrityksiä

OP-ryhmässä uusia linjauksia on tulossa, kertoo vuodenvaihteessa aloittanut viestintäjohtaja Anni Hiekkanen.  

– Vielä tällä hetkellä yhtiössä ajatellaan, että ”ole somessa, jos haluat”. Nyt käännämme ajattelua siihen, että viestintä kuuluu jokaiselle. Jokainen meistä on viestijä. On vain erilaisia kanavia, joissa olemme läsnä. Ketään ei pakoteta olemaan somessa, mutta kyllä me tulemme ottamaan tässä asiassa askelia eteenpäin, hän sanoo. 

Asiantuntijoiden somenäkyvyydessä on Hiekkasen mukaan paljon potentiaalia. Sosiaalisella medialla voidaan vaikuttaa suotuisasti asiantuntijan omaan ammatilliseen kehittymiseen sekä rakentaa positiivista työnantajakuvaa ja henkilöbrändiä. Myös myyntiä on mahdollista saavuttaa somen kautta. 

Asiakkaat käyttävät yhä enemmän digitaalisia kanavia, joten asiantuntijoidenkin tulee olla siellä. Kyse on asiakkaiden auttamisesta.   

Hiekkasella on kokemusta siitä, että asiantuntija suhtautuu varauksella sosiaaliseen mediaan. Hänestä se on kuitenkin ratkaistavissa oleva ongelma.  

Jos henkilöstö halutaan kannustaa olemaan läsnä sosiaalisessa mediassa, yrityksen täytyy olla valmentamassa, tukemassa, kannustamassa ja sparraamassa. Ei riitä, että järjestetään yksi somevalmennus. Myös asiaan paremmin valmennettu ja perehtynyt henkilö voi auttaa ympärillään olevia muita työntekijöitä.  

– Viestinnän ammattilaisina ajattelemme, että menet vain someen; se on helppoa. Se on väärä lähestymistapa. Jotkut yritykset taas lähtevät liikkeelle siten, että älä tee sitä tai tätä ja varo tuota. Itse haluan lähestyä asiaa mahdollisuutena.  

Hiekkanen kuitenkin myöntää, että some haastaa yrityksiä aivan eri tavalla kuin ennen. 

Some mahdollistaa tiedon välittämisen

Aikaisemmin Nordean yksityistalouden ekonomistina ja nykyisin johtavana erityisasiantuntijana valtiovarainministeriössä työskentelevä Olli Kärkkäinen aktivoitui Twitterin käyttäjänä ollessaan tutkijavaihdossa Englannissa. Somesta tuli hänelle virtuaalinen kahvihuone, jossa pystyi keskustelemaan Suomen asioista. Samalla hän huomasi, että taloudesta ja talouspolitiikasta käytiin vilkasta keskustelua, mutta taloustieteilijöitä oli keskustelussa mukana kovin vähän. 

– Koin, että tutkijarooliini kuului myös se, että tuon omaa asiantuntemustani mukaan keskusteluihin. Lähdin kansantajuistamaan taloustieteen oppeja ja tuomaan niiden linkkejä ajankohtaiseen keskusteluun. Ammatillisesti sosiaalinen media on minulle edelleen keino välittää tietoa ja toisaalta olla saatavilla, jos tulee tarpeen kysyä, hän sanoo. 

Twitter toimii Kärkkäiselle myös eräänlaisena uutiskanavana, josta käsin hän saa nopeasti tietoa. Siellä pystyy keskustelemaan ajankohtaisista aiheista hyvinkin laajan joukon kanssa. Hän kertoo oppineensa tuntemaan sitä kautta eri alojen asiantuntijoita, poliitikkoja ja toimittajia. 

Kärkkäinen on pyrkinyt rakentavaan keskusteluun ja on tietoisesti pysytellyt poissa tietynlaisista debateista ja väännöistä. Hän onkin huomannut, että oma äänensävy vaikuttaa siihen, millaisia vastauksia saa. 

Taitava viestijä menestyy sosiaalisessa mediassa

Sosiaalinen media on valikoima kanavia, joissa taitavan viestijän on mahdollista menestyä.  

– Jos asiantuntijalla on hyvät viestintä- ja vuorovaikutustaidot, ne pätevät myös somessa. Mutta sinnekään ei kannata mennä, jos nämä taidot eivät ole kunnossa, sanoo Kaiku Helsingin sosiaalisen median asiantuntija, valmennusliiketoiminnan johtaja Laura Vuorio-Kuokka. 

Hyvä uutinen on, että viestintä- ja vuorovaikutustaitoja voi kuka tahansa harjoitella ja kehittää. Vuorio-Kuokka ei kuitenkaan lämpene rahapalkkioille vastineeksi sosiaalisen median käytöstä. 

– Se kuulostaa minusta vieraalta. Onnistumisia sosiaalisessa mediassa kannattaa nostaa esille, mutta on hyvä muistaa, että määrä ei välttämättä lisää laatua.  

Hän toivoo, että ymmärrys menisi siihen suuntaan, että käytämme somea kuten käytämme vaikka sähköpostia. Se liittyy toimintaympäristöön työssämme. Sen ei pitäisi olla mikään erillinen osa, josta erikseen palkitaan.  

Some ja perinteinen media linkittyvät toisiinsa

Analyytikko Sauli Vilén sijoittajaviestintäyhtiö Inderesistä tuskailee, että hänen on vaikea ajatella sosiaalista mediaa erillisenä viestintäkanavana. 

– Tieto kuuluu kaikille, ja haluamme tarjota sitä. Sosiaalinen media on yksi kanava siihen. Myös omat videot ja podcastit, mitkä tahansa formaatit ovatkaan, ovat kaikki tärkeitä kanavia, niistä yhtenä perinteinen media. En osaa ajatella näitä erillisinä, hän sanoo.  

Inderesin taival sosiaalisessa mediassa alkoi vuonna 2009, kun yritys perustettiin. 

– Se oli meille tapa saada ääntämme kuuluviin ja tulla esille, jossain määrin sattumanvaraisesti. Alussa me olimme pieni startup ja meillä oli muutakin mietittävää kuin sosiaalisen median playbook. Mietimme esimerkiksi, mistä saisimme ensi kuun palkat maksettua. 

Inderesille käännekohta oli Nokian matkapuhelintoimintojen kriisi. Yrityksen toimitusjohtajasta Mikael Rautasesta tuli Suomen epävirallinen Nokia-analyytikko ja Inderesistä taho, jolta sai kommentteja. Sen myötä Inderes pääsi perinteisen median tutkalle ja sitä kautta monien sijoittajien tutkalle.  

– Kun olimme esillä asiantuntijana perinteisessä mediassa, sosiaalinen media sai nostetta. Meillä se meni niin päin. 

Tiedonhankintakanavana sosiaalinen media onkin Vilénin mielestä hämmästyttävän hyvä. Aiemmin oli perinteisen median tehtävä kysyä asiantuntijoilta. Nyt nämä ihmiset kirjoittavat itse ja on mahdollisuus päästä lukemaan heidän ajatuksiaan.  

Vaikka somessa voi olla oma itsensä ja tuoda omaa persoonaansa esille, Vilén sanoo tiedostavansa vahvasti, että hän edustaa sosiaalisessa mediassa nimenomaan työnantajaansa. Monille seuraajilleen hän onkin Inderesin Sauli, ei yksityishenkilö-Sauli. 

Mitä sosiaalisessa mediassa uskaltaa sanoa?

Vuorio-Kuokka kehottaa yrityksiä varmistamaan toimintamallit myös sen varalle, että asiantuntija joutuisi jostain syystä sosiaalisessa mediassa pulaan, esimerkiksi vihapuheen tai maalittamisen kohteeksi. Vastuu työntekijän turvallisuudesta on aina työnantajalla. Hän painottaa, että tilastojen valossa tällainen tilanne on edelleen häviävän harvinainen. 

Sosiaalisen median toimintatapojen ymmärrys auttaa siihen, ettei hankalaan tilanteeseen välttämättä koskaan joudu. 

– Joskus asiantuntijat miettivät, mitä somessa uskaltaa sanoa. Vastaukseni on, että siellä uskaltaa sanoa asiat, jotka ovat julkisia ja joista voi puhua muissakin työhön liittyvissä tilanteissa, Vuorio-Kuokka sanoo. 

Teksti: Mari Schildt
Kuva: Vesa Laitinen

Artikkeli on julkaistu alun perin Ekonomi-lehdessä 2/2022.

Lue myös: