Kuvituskuva

Työsuhteen päättämissopimusten muodosta ei ole erityisiä säännöksiä eikä lainsäädäntö huomioi työsuhteen päättämistä sopimuksella. Todisteluongelmien vuoksi sopimus on syytä tehdä aina kirjallisesti. Tärkeä lähtökohta on osapuolten vapaa tahto sopimuksen tekemiseen. Työntekijällä tulee myös olla kohtuullinen aika perehtyä sopimusehtoihin, eikä samana päivänä allekirjoittamista voida edellyttää.

Yleensä on syytä olla yhteydessä Suomen Ekonomien lakimiehiin mahdollisimman pian ja selvittää jo neuvotteluvaiheessa, mitä sopimuksen allekirjoittamisesta seuraa, sekä ehtojen että seurannaisvaikutusten, mutta myös työttömyysturvan vaikutusten osalta.

90 päivän karenssi

On erittäin tärkeää huomioida, että jos työntekijä ja työnantaja päättävät työsuhteen yhteisellä sopimuksella, siitä seuraa pääsääntöisesti 90 päivän karenssi, jonka ajalta työttömyysetuuksia ei voida maksaa. Vain jos päättämissopimusta on tarjottu työntekijälle, joka on joka tapauksessa yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen valittu irtisanottavaksi, karenssia ei lähtökohtaisesti tule. Päätöksen karenssista tekee aina TE-toimisto.

Työsopimuksen päättymiseen liittyvät yksityiskohdat

Sopimuksen osapuolet sekä työsuhteen päättymispäivämäärä tulee kirjata sopimukseen täsmällisesti. Lisäksi sopimuksen taustaksi kirjoitetaan yleensä päivämäärä, jolloin työntekijä on tullut työnantajan palvelukseen, ja missä tehtävissä hän on viimeiseksi ollut. Monesti sisällytetään myös tiivistelmä sopimukseen johtaneista olosuhteista. Yleensä työsuhde päättyy irtisanomisajan kuluttua, mutta on myös mahdollista sopia, että työsuhde päättyy heti tai vasta myöhemmin.

Päättämissopimuksen tekovaiheessa irtisanomisajan lyhentäminen on harvoin työntekijän intressissä. Mikäli työsuhde päättyy irtisanomisajan kuluttua, on hyvä sopia siitä, onko työntekijä samalla vuosilomalla, vaiko vain vapautettuna työntekovelvollisuudestaan, jolloin lomat korvataan rahana. Käytännössä on varsin tavallista sopia, ettei työntekijällä ole työntekovelvollisuutta koko irtisanomisaikana.

Vaikka työntekijä vapautettaisiin työntekovelvollisuudestaan, työntekijällä on oikeus normaaliin irtisanomisajan palkkaansa ja vuosilomien kertymiseen työsuhteen voimassaolon ajalta. Työnantajan palkanmaksuvelvollisuus irtisanomisajalta käsittää myös mahdolliset luontoisedut tai niiden rahallisen korvaamisen.

Saatavat ja lomat eritellään

Päättämissopimuksessa on suositeltavaa eritellä, mitä työntekijän lopputili sisältää ja minä päivänä se maksetaan. Tavallisimpia työsuhdesaatavia ovat irtisanomisajan palkan lisäksi ylityökorvaukset ja kustannusten korvaukset, kuten matkakulut ja erilaiset tulospalkkiot (provisiot, bonukset, jälkiprovisio ja optio-oikeudet).

Mikäli työntekijällä on ollut vapaaehtoinen eläkevakuutus, sopimukseen olisi suosittavaa sisällyttää erityinen ehto, jonka perusteella vakuutus siirtyy työntekijälle.

Sopimukseen olisi hyvä kirjata, kuinka monta lomapäivää työntekijälle on kertynyt edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ja vastaavasti, kuinka monta lomapäivää hän ennättää ansaita työsuhteensa päättymiseen mennessä. Mikäli työntekijä ei pidä lomaa, työntekijällä on oikeus vastaavaan lomakorvaukseen.

Lomarahan tai lomaltapaluurahan maksamisesta on syytä sopia erikseen, koska kyseiset erät eivät ole lakisääteisiä, vaan yleensä alakohtaisia työehtosopimukseen perustuvia.

Erokorvauksen määrittely ja vaikutus

Keskeistä on määrittää työntekijälle maksettavan erokorvauksen suuruus oikealle tasolle. Siihen vaikuttaa erityisesti ns. laillisuusarvio eli onko työsuhteen päättymisen peruste laiton vai laillinen, työsuhteen kesto ja kyseisellä toimialalla vallitseva käytäntö. Osapuolet voivat lähtökohtaisesti sopia vapaasti erokorvauksen määrän. Sovittu summa sekä maksamisajankohta tulee selkeästi sisällyttää sopimukseen.

Mikäli eriä on useita ja ne maksetaan pitkähkön ajan kuluessa, on syytä tiedostaa työnantajan taloudelliseen tilanteeseen mahdollisesti liittyvä riski.

Työntekijällä ei ole oikeutta työttömyysetuuksiin aikana, jolle erokorvaus voidaan jaksottaa. Tällöin esimerkiksi puolen vuoden erokorvaus aiheuttaa noin puolen vuoden jaksotuksen, miltä ajalta työttömyyskassa ei maksa ansiosidonnaista päivärahaa. Tästä huolimatta on tärkeää muistaa ilmoittautua TE-toimistoon viimeistään työsuhteen päättyessä. Mahdollinen 90 päivän karenssi kuluu samanaikaisesti jaksotuksen kanssa.

Sopimuksessa voidaan sopia myös työnantajan tarjoamasta uudelleentyöllistymistä edistävästä (ns. outplacement) palvelusta. Siinä tapauksessa tulee selkeästi ilmetä, mitä etu sisältää.

Työntekijän olisi suositeltavaa ottaa verottajalta selville, onko hänellä mahdollisuutta tuloverolain mukaiseen tulontasaukseen. Ennakonpidätyksen lisäksi erokorvauksesta suoritetaan vain sosiaaliturvamaksut. Korvaus ei kerrytä enää eläkettä, koska työsuhde on päättynyt, eikä siitä näin ollen suoriteta työeläkemaksuja tai muita sivukuluja.

Muuta huomioitavaa

Sopimukset ovat aina erilaisia ja tarkistettava tapauskohtaisesti, mutta muita ehtoina huomioon otettavia seikkoja voivat olla muun muassa työntekijän oikeus muun työn vastaanottamiseen välittömästi, työnantajan omaisuuden palauttaminen, matkapuhelinnumeron mahdollinen siirtäminen työntekijän nimiin sekä erillisten velvoitteiden laajentamisen ja sopimussakkojen tai muiden sanktioiden välttäminen.

Sopimuksessa voidaan sopia, että työntekijä saa positiivisen, työnsaantia edistävän työtodistuksen työsuhteen päättymispäivänä. Riidanratkaisun osalta työntekijän ei kannata suostua välimiesmenettelyyn siihen liittyvien kustannusten vuoksi. Riidanratkaisun voi vaihtoehtoisesti sopia tapahtuvaksi yleisissä tuomioistuimissa.

Vaatimuksista luopuminen

Päättämissopimuksessa sovitaankin tyypillisesti siitä, ettei osapuolilla ole enää sopimuksen tekemisen jälkeen toisiaan kohtaan mitään työsuhteeseen tai sen päättymiseen perustuvia vaatimuksia. Työntekijä ei esimerkiksi voi enää sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen riitauttaa työsuhteensa päättymisperustetta, ellei hän pysty osoittamaan sopimusta tai sen jotakin ehtoa kohtuuttomaksi tai pätemättömäksi.

Vaatimuksista luopumisen toteaminen on yleensä yksi syy, miksi tämän tyyppisiä sopimuksia halutaan solmia työnantajan puolelta. Mikäli osapuolet ovat sopineet kilpailukiellosta, kannattaa huomioida, ettei työsuhteen päättämissopimus automaattisesti lakkauta kilpailukieltoa. Selvyyden vuoksi tästä on syytä sopia osana päättämissopimusta erikseen, ettei työnantaja esitä myöhemmin vaatimuksia.

Näin sopimus vaikuttaa työttömyysturvaan

  • Työttömyysturvaan tulee mahdollinen 90 päivän karenssi.
  • Ilmoittaudu TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä.
  • Ellet ole ilmoittautunut TE-toimistoon ja olet ollut pois työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli 6 kuukautta, menetät oikeuden ansiosidonnaiseen päivärahaan. Erokorvaus tai omatoiminen työnhaku ilman TE-toimistossa työnhakijana olemista ei ole hyväksyttävä syy.
  • Lähetä ansiopäivärahahakemus työttömyyskassaan kahden viikon työttömyyden jälkeen.
  • Erokorvaus siirtää ansiosidonnaisen päivärahan maksun alkamista. Tätä kutsutaan jaksotukseksi.