Akavan työmarkkinajohtajan Katarina Murron mielestä massasiirtyminen etätyöhön on isoin muutos, mitä työelämässä on tapahtunut pitkään aikaan.  

”Työlainsäädännön tulee muuttua työelämän muutosten mukana. Siksi olemme Akavassa lähteneet miettimään konkreettisia ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi.”  

Suomen Ekonomit on ollut mukana tekemässä Akavan esityksiä. 

Ehdotusten lähtökohta on, että etätyön määritelmä tulee lisätä lainsäädäntöön ja siihen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia täsmentää työaikalaissa, työturvallisuuslaissa sekä työtapaturmalaissa.  

Lisäksi Akava esittää, että työntekijällä tulisi olla oikeus osittaiseen etätyöhön, mikäli työtehtävät sen mahdollistavat. Työnantajalla ei kuitenkaan olisi oikeutta velvoittaa työntekijää etätyöhön.  

Etätyön määrästä ja toimintaohjeista sovittaisiin paikallisesti. 

Akava esityksessä otetaan huomioon myös työturvallisuuteen, kuten tapaturmiin, ergonomiaan ja vakuutuksiin liittyvät lainsäädännön kehittämistarpeet. Selvityksen mukaan vain joka neljännellä etätyötä tekevällä akavalaisella on työnantajan kustantama etätyövakuutus. 

Esihenkilötyö etätyön keskiössä 

Koronan myötä monet esihenkilöt joutuivat aivan yllättäen täysin vieraaseen tilanteeseen. Suomen Ekonomien erityisasiantuntija Riikka Sipilän mukaan etätyössä kannattaisikin erityisesti kiinnittää huomiota juuri esihenkilötyöhön.  

”Kun johtaminen toimii hyvin, niin koko työyhteisö voi paremmin”, Sipilä uskoo.   

Sipilän mukaan esihenkilöt ovat joutuneet huolehtimaan työvälineiden ja tekniikan lisäksi ihan uudella tavalla monista asioista, kuten miten pidetään yhteyttä yksilöihin ja ylläpidetään yhteisöllisyyttä, perehdytetään uudet tulijat ja seurataan työntekijöiden osaamistarpeita. 

Esihenkilötyön haastavuus näkyi viime vuonna ekonomeille tehdyssä kyselyssä, jonka vastaajista yli 30 prosenttia kertoi johtamisen huonontuneen etätyöhön siirtymisen seurauksena. Aktiivisen yhteydenpidon ja vuorovaikutuksen puute nousivat erityisesti esille.  

”Kaikki tarvitsevat tukea ja ohjausta uuden edessä – myös esihenkilöt. Me tarjoamme jäsenillemme tukea muun muassa Ensiapua virtuaalityöhön -palvelun kautta, josta löytyy vinkkejä ja ideoita etätyöhön ja virtuaaliseen johtamiseen”, Sipilä kertoo.  

Yhdistelmätyöstä uusi normaali 

Sipilän mielestä työyhteisöjen kannattaisi hyödyntää lähi- ja etätyön parhaat puolet mahdollistamalla yhdistelmätyö aiempaa paremmin. Yhdistelmätyössä työtä tehdään sekä etänä että työpaikalla. Onnistumiseen tarvitaan kuitenkin selkeitä pelisääntöjä ja toimintaohjeita.  

”On erinomaista, että saamme nostettua Akavan kautta lainsäädännöllisiä kehitystarpeita esille. Lakien säätäminen on kuitenkin hidasta, joten avainasemassa ovat nyt työyhteisöt. Joustavuus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön lisäävät tutkimusten mukaan työtyytyväisyyttä ja -hyvinvointia. Työn tekemisen tavoista ja paikoista kannattaa keskustella ja sopia avoimesti koko henkilöstön kesken”, Sipilä sanoo. 

Akava selvitti, kuinka paljon etätyötä halutaan tehdä koronatilanteen jälkeen. Etätyö on korkeasti koulutettujen keskuudessa varsin yleistä ja kyselyyn vastanneista akavalaisista noin 80 prosenttia haluaisi tehdä sitä tulevaisuudessakin. Perus- tai toisen asteen tutkinnon suorittaneiden keskuudessa vastaava luku jäi alle 40 prosentin. 

Akavalaisista pelkästään tai lähes pelkästään etätyötä teki touko-kesäkuun vaihteessa 32 prosenttia. 16 prosenttia teki 3–4 etäpäivää viikossa ja 13 prosenttia 1–2 etäpäivää. 27 prosenttia ilmoitti, ettei tee lainkaan etätyötä. 

Vaikka etätyötä halutaan tehdä jatkossakin, vain 10 prosenttia haluaisi tehdä pelkästään tai lähes pelkästään etätyötä. Suosituin vaihtoehto on yhdistelmätyö.  

Toivotuin etätyön määrä oli 1–2 päivää viikossa, jonka valitsi 33 prosenttia vastaajista. 23 prosenttia tekisi 3–4 päivää viikossa ja 13 prosenttia vähemmän kuin yhden kokonaisen päivän viikossa. 18 prosenttia akavalaisista ei haluaisi tehdä etätyötä lainkaan.