Kilpailukieltosopimuksella rajoitetaan työntekijän mahdollisuutta siirtyä haluamaansa uuteen työpaikkaan. Näin kilpailukieltosopimukset estävät työvoiman vapaata liikkuvuutta.

Kilpailukieltosopimuksen käyttö

Lain mukaan kilpailukieltosopimus voidaan solmia työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä ja sillä voidaan rajoittaa työntekijää solmimasta työsopimusta työnantajan kilpailijan kanssa tai harjoittamasta itse tällaista toimintaa. Kilpailukieltosopimusta voidaan käyttää, kun on olemassa aito suojan tarve, joka johtuu työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksien säilyttämisestä tai siitä, että työnantaja on järjestänyt työntekijälle erityiset arvokasta koulutusta. Käytännössä perusteet sopimukselle täyttyvät usein johtavassa asemassa olevien työntekijöiden kohdalla.


Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus tai harjoittaa ammattia enintään kuuden kuukauden ajan. Jos työntekijän katsotaan saavan sopimuksesta kohtuullisen korvauksen, voi tällainen aika olla korkeintaan vuoden mittainen. Yli vuoden mittainen sopimus on siis lähtökohtaisesti mitätön vuoden ylittävältä ajalta.

Kilpailukiellosta on tullut automaattinen

Lähes jokaista ekonomia koskettaa nykyään hyvin yleisesti käytössä oleva kilpailukieltosopimuskäytäntö, jossa yritys rajoittaa työntekijänsä mahdollisuuksia työllistyä kilpailijalle tai perustaa omaa saman alan yritystä. Tietyissä tilanteissa nämä sopimukset ovat hyvinkin tarpeellisia ja kumpaakin osapuolta hyödyttäviä. On kuitenkin selvästi huomattavissa, että kilpailukieltosopimuksia käytetään nykyään rutiininomaisesti ja hyvinkin laajasti, jolloin niiden alkuperäinen tehtävä ei toteudu. Sopimuksilla rajoitetaan nykyisin liikaakin –  ja kohtuuttomasti –  asiantuntijatehtävissä olevien ekonomien työllistymistä. 

Jo yli puolessa ekonomien uusista työsopimuksista on kilpailukieltoehto, vaikka sille harvoin on erityistä perustetta. Ehto asetetaan ikään kuin automaattisesti. Yrityksille näiden sopimusten käytöstä ei aiheudu mitään haittaa, joten tilanne ei ole tasapuolinen.  Lisäksi turhien kilpailukieltosopimusten käytön on todettu hidastavan tuottavuuden kasvua ja innovaatioiden leviämistä yhteiskunnassa, koska ne rajoittavat työvoiman ja osaamisen liikkumista.


Kilpailukieltojen rajoittamiseen on perustettu työryhmä oikeusministeri Lindströmin johdolla. Lainsäädäntöön tarvitaan muutosta, jotta tilanne korjaantuisi tasapuoliseksi niin työntekijän kuin työnantajan kannalta.

Uutisia kilpailukiellosta

Verkkouutiset: Kilpailukielloista alkaa tulla tapa – ”hillitsevät työvoiman liikkuvuutta”

”Peräti noin 60 prosentilla Suomen Ekonomien jäsenistä on uusissa työsopimuksissaan kilpailukieltosopimus, ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel kertoo. Kilpailukiellosta on hänen mukaansa tullut standardi monilla aloilla ja etenkin suurissa yrityksissä. Kaupan alalla kieltoja alkaa löytyä lähes joka sopimuksesta.”

Lue uutinen: Verkkouutiset 7.3.2019

MustRead: Järjetön määrä kilpailukieltosopimuksia heikentää työvoiman liikkuvuutta – tulppa tuottavuuden kasvulle

”Kilpailukieltosopimuksista on tullut yleinen käytäntö yrityksissä. Niiden allekirjoittamista vaaditaan niin insinööriltä kuin kesäharjoittelijaltakin. Taloudellinen taakka on työnnetty työntekijälle. Käytäntö vähentää ihmisten halua vaihtaa työpaikkaa, mikä heikentää osaltaan tuottavuutta. Akavan yhteiskunta-asioiden päällikkö Vesa Vuorenkoski kertoo, miksi tilanteeseen on pakko puuttua nopeasti.”

Lue uutinen: MustRead 25.3.2019