Kilpailukieltosopimusten käyttö on lisääntynyt 2000-luvulla räjähdysmäisesti. Kilpailukieltolausekkeita on käytetty työsopimuksissa hyvin rutiininomaisesti ja laajasti, jolloin niiden alkuperäinen tarkoitus ei useinkaan enää täyty. Kun kilpailukiellon rajoitusaika on ollut enimmillään kuusi kuukautta, työnantajalle ei ole syntynyt korvausvelvoitetta, vaikka sopimus on rajoittanut työntekijän mahdollisuutta mennä työsuhteen päättymisen jälkeen kilpailijalle töihin tai harjoittaa kilpailevaa yritystoimintaa.

Tammikuun alussa tilanne kuitenkin muuttui työntekijän hyväksi. Jatkossa työntekijälle tulee maksaa korvausta lyhyestäkin kilpailukiellosta.

– Tämän nähdään olevan selkein ja tehokkain tapa puuttua perusteettomiin kilpailukieltosopimuksiin. Korvaus ei kuitenkaan ole sataprosenttista palkkaa vastaava. Prosenttimäärässä on huomioitu, että työntekijä voi rajoitusaikana harjoittaa muunlaista työtä tai yritystoimintaa, joka ei kilpaile aiemman työnantajan liiketoiminnan kanssa, Suomen Ekonomien lakiasianjohtaja Jan Degerlund sanoo.

Kilpailukieltoa koskeva laki uudistui – mikä muuttui?

Ennen vuotta 2022

  • Työnantaja ei ollut velvollinen maksamaan korvausta työntekijälle, mikäli kilpailukieltosopimus oli kestoltaan kuusi kuukautta tai sitä lyhyempi. Yli kuusi kuukautta mutta alle vuoden koskevissa kilpailukieltosopimuksissa työnantajan tuli suorittaa työntekijälle kohtuullinen korvaus. Tällaiset yli kuuden kuukauden mittaiset kilpailukieltolausekkeet, joissa oli sovittu työntekijälle maksettavasta korvauksesta, olivat käytännössä hyvin harvinaisia.
  • Ennen vuotta 2022 solmittujen kilpailukieltosopimusten ehdot ovat voimassa aiemman lain mukaisina siirtymäajan eli vuoden 2022 ajan. Tämän jälkeen vanhatkin kilpailukieltosopimukset noudattavat uusia, tammikuussa voimaan astuneen lain ehtoja.

1.1.2022 alkaen

  • Jokainen työsopimuslain piirissä oleva kilpailukieltosopimus velvoittaa työnantajan maksamaan työntekijälle korvausta ajalta, jolloin työsuhde on päättynyt ja kilpailukielto on voimassa. Korvausvelvoite koskee myös johtajasopimuksissa sovittuja kilpailukieltolausekkeita.
  • Korvausvelvoite on 40 prosenttia työntekijän tavanomaisesta palkasta, jos rajoitusaika on kuusi kuukautta tai vähemmän. Yli kuusi kuukautta kestävissä kilpailukielloissa korvaus on 60 prosenttia työntekijän tavanomaisesta palkasta.
  • Vuoden 2022 puolella tehdyt kilpailukieltosopimukset kuuluvat korvausvelvoitteen piiriin.
  • Työnantajalla on jatkossakin mahdollisuus käyttää kilpailukieltosopimusta, mikäli sille on erityisen painavat syyt. Syitä arvioitaessa tulee ottaa huomioon muun muassa työnantajan toiminnan laatu, työntekijän asema ja tehtävät, liikesalaisuuden säilyttämisintressistä johtuva suojan tarve sekä työnantajan järjestämä erityisen arvokas koulutus.
  • Työnantajalla on oikeus irtisanoa tarpeettomat kilpailukieltosopimukset. Vuoden 2022 aikana vanhojen kilpailukieltosopimusten irtisanomiset voi tehdä ilman irtisanomisaikaa.
  • Vuoden 2022 aikana tai sen jälkeen solmituissa kilpailukieltosopimuksissa irtisanomisaika on vähintään kolmasosa sopimuksen määrittelemän rajoitusajan pituudesta, minimissään kuitenkin kaksi kuukautta. Irtisanomisaikana sopimukseen kirjatut ehdot ovat voimassa.

Vuosi aikaa irtisanoa vanhat kilpailukieltosopimukset

Ennen vuotta 2022 solmittujen kilpailukieltosopimusten kohdalla noudatetaan vuoden siirtymäaikaa, jonka kuluessa työnantajat voivat arvioida sopimusten tarpeellisuutta ja irtisanoa tarpeettomat sopimukset ilman irtisanomisaikaa.

– Uudistuksen myötä työnantajalle on tullut yksipuolinen oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus, eikä se edellytä erityistä perustetta. Työnantaja voi siis oman harkintansa mukaan irtisanoa kilpailukieltosopimuksen, jos hän näkee, ettei sille ole enää tarvetta, Degerlund selventää.

Sopimuksen irtisanomisen myötä työnantajalle ei synny korvausvelvoitetta eikä työntekijällä ole velvollisuutta pidättäytyä kilpailevan toiminnan harjoittamisesta työsuhteen päättymisen jälkeen.

– Voisin veikata, että vuoden 2022 lopussa vanhoja kilpailukieltosopimuslausekkeita tullaan irtisanomaan runsaasti, Degerlund arvioi.

Näin irtisanot vanhat kilpailukieltosopimukset

Degerlund neuvoo, kuinka kilpailukieltosopimuksen irtisanominen tehdään oikeaoppisesti ja molempia osapuolia kunnioittaen.

  1. Arvioi kilpailukieltosopimuksen tarpeellisuus.
    Tyypillisimpiä perusteita sopimukselle on liikesalaisuuden säilyttämisintressi esimerkiksi tuotekehitystehtävän tai yritysjohdon tehtävän myötä, työnantajan tarjoama erityiskoulutus työntekijälle tai myyntitehtävä, jos yrityksen toiminta henkilöityy yhteen henkilöön. Jos kilpailukieltosopimus on edelleen tarpeellinen, sopimuksen voi jättää ennalleen.
  2. Irtisano tarpeettomat kilpailukieltosopimukset.
    Lakimuutoksen myötä työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus oman harkintansa mukaisesti. Kun irtisanot vanhan kilpailukieltosopimuksen lain siirtymäajan eli vuoden 2022 aikana, sopimus päättyy ilman irtisanomisaikaa. Mikäli irtisanominen tapahtuu vasta vuoden 2023 puolella tai koskee lakimuutoksen jälkeen solmittua kilpailukieltosopimusta, irtisanomisaika on uuden lain mukainen. Epäselvyyksien välttämiseksi irtisanominen kannattaa tehdä kirjallisesti ja pyytää työntekijää allekirjoituksellaan vahvistamaan, että hän on vastaanottanut kilpailukieltoa koskevan irtisanomisilmoituksen.

Muista, että työsopimuksen osana voi jatkossakin käyttää salassapitosopimusta, joka sitouttaa sopimusosapuolet pitämään luottamuksellisen tiedon salassa ja olemaan luovuttamatta ja paljastamatta sitä muille.


Lisää aiheesta:

Kuuntele Jan Degerlundin luento Kilpailukieltosopimuksia koskeva lakiuudistus: Mistä on kyse?

Kuuntele Taloudentekijät-podcastin jakso Hyvästi turhat kilpailukiellot, jossa vieraat Saara-Sofia Sirén ja Riku Salokannel keskustelevat Martin Paasin kanssa kilpailukieltosopimusten tarpeellisuudesta työnantajan näkökulmasta.