Expatriaattikyselyssä 2020 selvitettiin ekonomien kokemuksia ulkomailla työskentelystä ja sen vaikutuksista omaan työuraan. Osa vastaajista oli edelleen töissä ulkomailla, osa jo palannut kotimaahan.  

Vastaajilta kysyttiin, miten he tunsivat taitojensa kehittyneen ulkomaankomennuksen aikana. Työpestin koettiin kehittäneen etenkin vuorovaikutustaitoja eri kulttuureista tulevien kanssa ja kykyä tehdä itsensä ymmärretyksi monikulttuurisessa ympäristössä. Moni koki myös osaavansa rakentaa organisaation sisäisiä ja tiimirajat ylittäviä verkostoja entistä paremmin. Tehtävät ulkomailla olivat parantaneet myös vastaajien käsitystä omista heikkouksista ja vahvuuksista. 

Suomessa vastuullisempiin tehtäviin 

Pesti ulkomailla oli enemmistölle myönteinen kokemus, jonka aikana työntekijät olivat kokeneet työnantajansa pitäneen heitä arvokkaana resurssina. Kansainvälisessä ympäristössä työskentely vaikutti myös monien urakehitykseen. Kolmasosa vastaajista oli saanut Suomeen palaamisensa jälkeen yhden ja pienempi osa jo useampia ylennyksiä. Enemmistö ei ollut takaisin palattuaan saanut vielä yhtään ylennystä, mutta työhön liittyvät vastuut olivat kuitenkin ulkomaankomennusta edeltävään aikaan verrattuna kasvaneet. 

Hankituista taidoista on hyötyä 

Ulkomailla työskennelleet ovat melko tyytyväisiä urakehitykseensä ja etenkin siihen, miten he ovat oppineet tavoittelemiaan uusia taitoja. Suurin osa kokee ulkomaanpestinsä aikana kehittyneiden taitojensa vastaavan hyvin niitä vaatimuksia, joita tämänhetkinen työ heille asettaa. 

Kysely todisti myös, että ekonomeja uusiin työtehtäviin rekrytoivat arvostavat ulkomailla saatua työkokemusta. Yli 60 prosenttia vastaajista kertoi, että headhunter tai rekrytoija oli ottanut heihin paluun jälkeen henkilökohtaisesti yhteyttä kerran tai useamman kerran.  

Yhteydet tiimin kesken toimivia 

Suurin osa koki kansainvälisessä ympäristössä työskentelyn positiivisena asiana. Ulkomailla työskentelyn harvoihin kielteisiin puoliin kuuluu kokemus siitä, että omassa asuinympäristössä koettiin olevan turvallisuuteen ja terveyteen liittyviä riskejä. 

Kyselyssä selvitettiin myös kokemuksia etätyöskentelystä ja hyvinvoinnista koronakriisin aikana. Noin neljännes ulkomailla työskennelleistä tai edelleen työskentelevistä kokee, että koronakriisi on kasvattanut omaa työkuormaa. Lähes kolmannes edelleen ulkomailla asuvista tuntee, että korona-aika on tehnyt elämästä vaikeampaa. Työskentely ulkomailla koetaan kuitenkin niin mielekkäänä, että muissa maissa työskentelevät kokevat työuupumusta vähemmän kuin kotimaassa koetaan. 

Kun työhön kaivataan tukea, sitä saadaan ulkomaillakin eniten omilta työtovereilta. Työhön liittyvistä ongelmista jutellaan myös puolison tai muun läheisen henkilön kanssa. 

Lähes yhdeksän kymmenestä ulkomailla työskentelevistä tekee koronakriisin vuoksi töitään etänä. Mahdollisuuteen tehdä työtä muualla kuin työpaikalla suhtaudutaan varsin myönteisesti: lähes kaksi kolmesta haluaisi koronakriisin jälkeenkin tehdä enemmän etätöitä kuin oli ennen tehnyt. Yhteyksiä oman organisaation kanssa pidetään etätyössäkin hyvinä. 

Expatriaattikyselyyn 2020 vastasi kaikkiaan 186 ulkomailla työskentelevää tai työskennellyttä ekonomia. Enemmistö vastaajista työskentelee taloushallinnon, rahoituksen tai hallinnon alalla. Tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä Suomen Ekonomit ja Vaasan yliopiston Henkilöstöjohtamisen ryhmä. 

Lue lisää:

Kooste Expatriaattikysely 2020:n tuloksista

Osaamisen kehittäminen on nyt työelämän kuumin trendi – mutta kenen vastuulla se oikeastaan on?