UM:n lähetystöneuvos Leena Ritola tekee töitä koronakriisin ytimessä

Artikkeli 20.5.2020

Valtionhallinnossa tehdään koronakriisin vuoksi nyt nopeasti suuria päätöksiä. KTM ja OTK, lähetystöneuvos Leena Ritola edustaa työtä toteuttamaan luodussa operaatiokeskuksessa ulkoministeriötä.


Koronakriisin hoitamiseksi on huhtikuussa perustettu jotain aivan uutta: ministeriöiden yhteistyötä ja hallituksen linjauksia koordinoidaan nyt hektisessä VNK COVID-19-operaatiokeskuksessa. Nimensä perusteella se kuulostaa sellaiselta salaiselta luolalta, joita löytyy Mission Impossible -elokuvissa.

Tämä operaatiokeskus eli ”opke” ei kuitenkaan sijaitse sen kummemmassa piilossa kuin Helsingin Säätytalolla. Keskuksessa on edustettuna valtionhallinnon kaikkien alojen asiantuntemus. Joka ministeriöllä on edustajansa, joka tuo keskukselle tietoa ja välittää sitä omaan ministeriöönsä. 

Leena Ritola edustaa ulkoministeriötä, mutta jatkaa samalla entistä työtään UM:n konsulipalveluissa passi- ja notaaripalvelujen yksikönpäällikkönä. 

Miten päädyit tähän tehtävään ja miten ekonomin tausta on siinä hyödyksi?

”Olen sekä KTM että OTK, joista molemmista on hyötyä operaatiokeskuksessa ja ulkoministeriössä. Tällä hetkellä jo koulutustani tärkeämpi merkitys on työkokemuksellani ulkomaankomennuksilta ja ministeriön eri osastoilta. Olen yleisuran diplomaatti ja ollut töissä Washingtonissa, Soulissa ja Jerusalemissa.

Helsingissä olen tehnyt töitä muun muassa poliittisella, taloudellisten ulkosuhteiden ja kehityspoliittisella osastolla sekä konsulipalveluissa. Tämä on antanut hyvän kokonaisnäkemyksen ulkoasianhallinnosta, mikä helpottaa UM:n edustamista myös opkessa.”

Millaista työ operaatiokeskuksessa on käytännössä? 

”Tarkoituksena on hallituksen päätösten ja linjausten toteutumisen seuranta. Ennakoimme ja tuotamme analyysitietoa ja ehdotuksia päättäjien tueksi. Eli lyhyesti: pyrimme huolehtimaan, että päätetyille asioille myös tapahtuu jotain. Samalla yritämme löytää asioita, joilla on riski eskaloitua. Aikataulu on usein tiukka, ja se venyttää päiviä. Huhtikuussa opken kokouksia oli kaksi jokaisena arkipäivänä. Edelleen kokoustamme päivittäin. Enimmäkseen osallistun etänä Skypellä, joskus olen paikalla Säätytalolla. Työ on hyvin mielenkiintoista.”

Miten saat viestiä vietäväksi omasta ministeriöstä?

”Kuulun myös ulkoministeriöön luotuun tilanneorganisaatioon. Osallistun sen kokouksiin, valmiustoimikuntaan ja moniin muihin kokouksiin, joita on monta viikossa. Operaatiokeskuksessa sovitamme yhteen eri ministeriöiden koronatyöryhmien työtä. Olemme myös palojen sammuttajia, kun eri ministeriöiden välillä on jostain koronaan liittyvästä kysymyksestä eriäviä näkemyksiä. Tehtäväni on siis toimia kumpaankin suuntaan Opken ja UM:n välillä.”

Mikä sinusta on tässä tilanteessa haastavinta omalta kannaltasi? 

”Työpäivät ovat venähtäneet, sillä seurattavaa on paljon ja analyysien tuottamisen aikataulu on usein aika lyhyt. Kokouksiakin on runsaasti. Seuraan erityisesti ulkoasianhallinnon työkenttää, joka käsittää ministeriön toiminnan ja raportit, mutta myös edustustojemme raportointia asemamaiden koronatilanteesta, karanteenien tasosta, rajojen sulkemisesta, exit-strategioista, mobiiliseurannasta, maskienkäytöstä ja vastaavasta.

Olemme myös kyenneet auttamaan tuhansia suomalaisia takaisin Suomeen hyvinkin eksoottisista paikoista.”

Toimit myös henkilöstöedustajana. Miten se vaikuttaa tässä poikkeustilanteessa? Näetkö henkilöstöedustajilla olevan juuri nyt erityisen tehtävän? 

”Olen UM:n henkilöstöyhdistyksen varapääluottamusmies. Viime vuonna roolini korostui, koska toimin pääluottamusmiehenä valtaosan vuotta muiden virkavapauksien johdosta, mutta nykyinen työni yksikönpäällikkönä ja aikatauluni eivät oikein sovellu pysyvämmin päällekkäin sen roolin kanssa. Seuraan kyllä kenttää edelleen. Olen myös Ekonomien valtion neuvotteluryhmän jäsen.

Koronatilanteessa työnteon poikkeuksellisen tekemisen muoto hyvine ja huonoine puolineen korostuu. Ulkoministeriössä myös henkilöstöedustajien toimintaan vaikuttaa koronakriisissäkin laaja edustustokenttämme ja siellä olevien työyhteisöjen ja perheiden hyvinvointi.”

Olet lukenut Helsingin kauppakorkeassa kansainvälistä kansantaloutta. Pystyisitkö sanomaan jotain ekonomien ja muiden talousosaajien näköaloista?

”Tällä hetkellä maailmantalouden tilanne näyttää hyvin hälyttävältä. Koronakriisin laajuutta, syvyyttä, kestoa tai vaikutuksia ei kukaan kykene ennustamaan. Vaikutukset ovat kuitenkin valtaisat. Emme vielä tiedä, mikä on tilanteemme kesällä, kun rajoituksia on purettu. On todennäköistä, että purkujenkin suhteen joudumme ehkä ottamaan askelen kaksi taaksepäin, kun seuraava korona-aalto vyörynee päälle jo kesällä tai myöhemmin syksyllä.

On ollut ilo seurata, miten innovatiivisesti osa suomalaisyrityksistä on kyennyt tarttumaan uusiin haasteisiin koronakriisissä vaihtamalla tuotantonsa kärkeä ainakin väliaikaisesti. Oletan, että niissäkin moni tekijä on talousosaaja.”

Millaisia ajatuksia koronapandemia ja sen seuraukset sinussa herättävät? Oletko lohduton, toiveikas vai jotain siltä väliltä? 

”Olin itse vielä loppiaisviikolla Hongkongissa ja Macaossa lomalla. Huhuja Wuhanista oli jo silloin, mutta se ei näkynyt huolena. Nopeus, jolla maailma muuttui, on ollut totaalisen yllättävää.

Pandemia voi kestää kauan, ja sen vaikutukset ovat mittavat. Vasta kun rokote saadaan ja rokotukset kyetään jalkauttamaan kaikkialle globaalisti, voidaan sanoa, että pandemia on selätetty. Olen optimisti ja siten toiveikas.”

 

Teksti: Arja Kuittinen
Kuvat: Leena Ritola ja Pixabay

 

Lue myös nämä:

Työpsykologin neuvot: näin selviydyt työnteosta muuttuneissa olosuhteissa

Näitä taitoja tarvitset koronakriisin muuttamilla työmarkkinoilla

 

Mietitkö työtäsi ja tulevaisuuttasi? Suomen Ekonomien jäsenenä voit varata ajan henkilökohtaiseen uraneuvontaan.

Varaa aika urapalveluihin