Vieläkö kauppatieteen tarjoamat opit ovat kuranttia tavaraa myös ilmastonmuutoksessa kouristelevassa tulevaisuudessa?
Brittiläinen organisointitieteen professori Martin Parker Bristolin yliopistosta vastasi kysymykseen edellisvuonna julkaistulla, ravisuttavalla teoksellaan. Hän kysyy, päästäisiinkö helpommalla, jos vain suljettaisiin nykyisen kaltaiset kauppakorkeakoulut.
Parkerin mukaan Britannian yliopistojen kauppatieteet ovat pudonneet kelkasta, koska ne opettavat vanhan maailman korporaatiokapitalismia, pitävät ahneutta hyveenä ja vahvistavat oppeja, jotka masinoivat yhteiskuntaan toistuvia talouskriisejä planetaarisista rajoista välittämättä.
Suomessa malli on vähän toisenlainen. Suomen Ekonomien tuorein vastavalmistuneiden kysely vuodelta 2019 antaa kuitenkin osviittaa siihen suuntaan, että vastavalmistuneet eivät vielä koe olevansa riittävän vahvoilla kestävän kehityksen ja eettisten kysymysten kentällä.
Vastavalmistuneet eivät vielä koe olevansa riittävän vahvoilla kestävän kehityksen ja eettisten kysymysten kentällä.
– Kestävää kehitystä tai eettisiä lähtökohtia ei käsitelty yhdelläkään käymälläni kurssilla, kirjoittaa eräs vuonna 2018 valmistunut kauppatieteilijä kyselyn vapaamuotoisissa vastauksissa.
Kandivaiheessa yksi kurssi liike-elämän etiikasta
Robert Nuorteva (jutun pääkuvassa) on yksi vuonna 2018 kauppatieteiden maisteriksi valmistuneista. Hän opiskeli 2011–2014 Aalto-yliopistossa kauppatieteen kandiksi pääaineenaan rahoitus. Opinnot eivät vastanneet niihin kysymyksiin, jotka häntä askarruttivat.
– Kun mietitään, opetettiinko kandivaiheessa kriittisesti tarkastelemaan vallitsevaa talousjärjestelmää tai käsiteltiinkö eettisiä kysymyksiä, niin se oli aika olematonta. Oli yksi kurssi liike-elämän etiikasta. Siinä keskityttiin yksilön moraalisiin valintoihin, ei niinkään makrotasolla maailman taloutta tarkasteleviin kysymyksiin, hän sanoo.
Tilanne muuttui kuitenkin oleellisesti maisterivaiheen opinnoissa. Nuorteva kokee itsensä onnekkaaksi, koska Aalto-yliopistolla oli mahdollisuus hakeutua tekniikan, muotoilun ja liiketalouden poikkitieteelliseen Creative Sustainability -pääaineeseen.
– Sain ehdottomasti paljon ja myös asioita, joita en osannut odottaakaan. Kantavana teemana oli miettiä, miten luomme uusia palveluja tämän vuosisadan tarpeisiin, kun kontekstina on esimerkiksi ilmastonmuutos, muut ympäristöongelmat ja sosiaalinen kestävyys.
Kantavana teemana oli miettiä, miten luomme uusia palveluja tämän vuosisadan tarpeisiin, kun kontekstina on esimerkiksi ilmastonmuutos.
Tällä hetkellä Nuorteva toimii kasvuyrittäjänä kestävään matkailuun keskittyneessä Everfells-startupissa. Yrityksen tarkoituksena on luoda kestävämpää matkailua läpinäkyvyyden ja kannustimien kautta.
– Olisin jo kandivaiheessa kaivannut enemmän kriittistä tarkastelua ja kriittisen ajattelun opettamista sekä paneutumista näihin kysymyksiin. Minusta on hyvä miettiä, miten kauppiksen opintoja voisi kehittää, hän sanoo.
Tematiikka siirtyy tutkimuksesta opetukseen
Tutkimuspuolella Suomessa ollaan jo pitkällä. Kestävään kehitykseen liittyvä kauppatieteellinen tutkimus on monipuolistunut, ja sieltä tematiikka hiipii myös opetukseen.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa väitellyt tutkijatohtori Galina Kallio on selvittänyt maatalouden ja ruuantuotannon ympärille viime vuosina syntyneitä malleja, jotka antavat vaihtoehtoja talouden uuteen organisointiin. Hän on tutkimuksessaan pohtinut, mitä konkreettinen yhteys maahan voi opettaa meille taloudesta.
Kallion mukaan kauppakorkeakouluissa oletetaan edelleen liian usein, että markkinatalous on tehokkain tapa järjestää talous. Opiskelijat kasvavat helposti sisään teoreettiseen kehykseen, jonka mukaan resurssit ovat loppumattomat, tuotantopanoksia voidaan jatkuvasti tehostaa ja tuottaa siten jatkuvaa talouskasvua.
Kallio sanoo, että opiskelijat joutuvat todennäköisesti kohtaamaan elinaikanaan paradigman muutoksen. Ilmastonmuutos pakottaa arvioimaan uudestaan vallitsevia talousdogmeja.
Ilmastonmuutos pakottaa arvioimaan uudestaan vallitsevia talousdogmeja.
Markkinoinnin professori Hannu Saarijärvi Tampereen yliopistosta on tutkinut verkkokaupan palautuskäyttäytymistä, joka ei ole ainoastaan taloudellinen vaan myös ympäristöön liittyvä haaste.
Saarijärven mielestä suomalaisissa kauppakorkeakouluissa ei opeteta äärimmilleen vietyä kapitalistista ajattelua tai ahneutta.
– Opinnoissa osataan jo tarkastella liiketoiminnan ja yritysten roolia laaja-alaisemmin kuin pelkästään omistaja-arvon tuottamisen näkökulmasta.
Vastuullisuuden oppimista kautta linjan
Martin Parker haluaisi korvata nykyisenkaltaisen kauppatieteiden opetuksen organisointitieteillä, jossa opetettaisiin laajalla skaalalla, miten moninaisilla eri tavoilla ihmiset tulevat yhteen valmistaakseen ja myydäkseen asioita. Se tarkoittaisi myös esimerkiksi historian ja antropologian opintoja.
Myös Suomen Ekonomien urapalveluiden johtaja Suvi Eriksson kokee, että vastuullisuutta pitää tuoda yhä enemmän koulutukseen sen läpileikkaavaksi teemaksi, ei vain heille, jotka erityisesti siihen suuntautuvat.
Vastuullisuutta pitää tuoda yhä enemmän koulutukseen sen läpileikkaavaksi teemaksi.
Eriksson kertoo, että kauppatieteiden opiskelijoilla on kyllä mahdollisuus opiskella myös muiden alojen opintoja. Helpoksi sitä ei kuitenkaan aina voi sanoa. Varsinkaan, jos opintoja haluaa tai täytyy etsiä toisesta yliopistosta.
Kyse ei tietenkään ole siitä, että vain kauppatieteilijöiden kannattaisi opiskella myös muiden alojen opintoja, vaan monipuolista näkemystä ja osaamista arvostetaan ja edellytetään työmarkkinoilla laajasti.
– Korkeakouluissa ja niiden välillä on itserakennettuja aitoja, jotka liittyvät esimerkiksi perinteiseen koulutusalajakoon ja korkeakoulukohtaisesti toimivaan rahoitusjärjestelmään. Suomen Ekonomit on tehnyt viimeiset vuodet tiiviisti vaikutustyötä asian kehittämiseksi. Nyt tavoite avoimemmin ja alustamaisemmin toimivasta korkeakoulujärjestelmästämme on nykyisessä hallitusohjelmassa, ja sitä kohti edetään. Olen siitä aivan superiloinen, Eriksson sanoo.
Teksti: Mari Schildt
Kuvat: Tampereen yliopisto, Vilja Pursiainen, Jonne Renvall, Vesa Laitinen
Lue myös: