Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tuore tutkimus, jonka mukaan kotitalousvähennys ei juurikaan vaikuta kulutustottumuksiin tai lisää työllisyyttä, oli Suomen Ekonomien erityisasiantuntija Tage Lindbergin mukaan yllättävä. 

”Jäsenkyselyssämme saimme selkeän signaalin siitä, että vähennys vaikuttaa palvelujen käyttöön. On erikoista, jos lisääntynyt kysyntä ei luo samalla uutta työtä”. 

Ekonomien kyselyyn vastanneista 44 prosenttia ilmoitti kotitalousvähennyksen lisänneen palvelujen hankintaa merkittävästi. 18 prosenttia vastasi, että olisi hankkinut samat palvelut riippumatta kotitalousvähennyksestä. Kyselyyn vastasi yli 700 Suomen Ekonomien jäsentä. 

Käyttöä laajennettava supistamisen sijaan 

Suomen Ekonomien mukaan pitäisi ottaa kaikki keinot käyttöön työllisyystilanteen kohentamiseksi. Kotitalousvähennystäkin pitäisi pikemminkin laajentaa kuin supistaa. 

”Vähennysprosentti pitäisi palauttaa 40 prosentista takaisin 50 prosenttiin. Sillä olisi todennäköisesti positiivinen vaikutus sekä palvelujen käyttöön, että niiden tarjontaan”, Lindberg uskoo. 

Yksi keino laajentaa kotitalousvähennyksen käyttöä, olisi poistaa siihen liittyvä omavastuu. 

”Tämä kannustaisi käyttämään vähennystä myös kertakäyttöisesti, esimerkiksi joulusiivoukseen tai ikkunoiden pesuun”.  

Lindbergin mielestä yksi aivan perusasioista olisi kuitenkin se, että vähennystä ei veivattaisi koko ajan suuntaan jos toiseen. 

”Verotuksen tulee olla suunnitelmallista, se luo vakautta”, hän linjaa.  

Tietoisuutta lisättävä 

Lindberg ei ole yllättynyt kotitalousvähennyksen suosiosta ekonomien keskuudessa. 

”Meidän jäsenemme tekevät yli 40-tuntista työviikkoa. Heille kädenojennus arjen helpottamiseksi esimerkiksi ruuhkavuosien keskellä on ollut tärkeää jaksamisen kannalta ja toki myös tulojen puolesta mahdollista.” 

Eniten vähennystä on hyödynnetty kodin remontointiin liittyviin palveluihin ja kotisiivoukseen. Kotitalousvähennyksen käyttö hoivapalvelujen osalta jäi sen sijaan hyvin vähäiseksi. Yhteensä vain noin kolme prosenttia vastaajista oli käyttänyt vähennystä lasten tai vanhusten hoivapalveluihin. 

Lindberg uskoo, että kotitalousvähennyksen vähäinen käyttö hoivapalveluissa kertoo siitä, että vähennys ymmärretään pitkälti siivous- ja remonttirahana. Ihmisten tietoisuutta sen käyttömahdollisuuksista pitäisi pystyä lisäämään. 

Lindberg Tage
Erityisasiantuntija, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka
p. +358405133969
Teknologiateollisuus ja elintarvikeala