Työmarkkinajärjestelmän rakenteet natisevat. Viisi vuotta sitten Elinkeinoelämän keskusliitto päätti, että keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen eli tupojen aika on ohi. Päätös toi paineita työehtosopimusneuvotteluihin, joita palkansaaja- ja työnantajaliittojen välillä käydään. Monet asiat siirtyivät keskusjärjestöiltä liittojen neuvotteluissa ratkaistavaksi.
Pakkaa ovat sekoittaneet myös työnantajaliittojen pelikuviot. Ensin Metsäteollisuus ilmoitti siirtävänsä työehtoneuvottelut yritysten ja henkilöstön välille. Keväällä Teknologiateollisuus puolestaan jakautui kahdeksi, eikä työehtosopimusten jatkumisesta ollut varmuutta.
Vuodenvaihde osoitti, että sopimuksia syntyy edelleen niin liittotasolla kuin yrityksissäkin. Iso päänavaus tehtiin perinteisesti teknologiateollisuudessa. Sen jälkeen neuvottelut ovat edenneet muillakin aloilla.
Jo tehdyissä liittotason työehtosopimuksissa on annettu paljon tilaa myös paikalliselle sopimiselle. Siinä on nyt pelin paikka saada eri toimialoille erilaisia palkkaratkaisuja kunkin alan taloudellisen tilanteen ja palkanmaksuvaran mukaisesti. Tähän mennessä syntyneissä sopimuksissa kun on varsin vahvasti keskitetyn palkkaratkaisun tuntu. Seuraavaksi onkin yritysten vuoro osoittaa, että aitoa sopimisen halua löytyy ja monimuotoinen sopiminen on tulevaisuutta.
Miksi työehtosopimus eli tes on tärkeä?
Miksi ekonomin kannattaa olla kiinnostunut työehtosopimusten tulevaisuudesta? Mikä merkitys tessillä on asiantuntijalle tai esihenkilölle? Työehtosopimus on kaikkea tätä:
1. Se on työehtojen turvaaja
Työehtosopimus helpottaa työntekijän asemaa työehdoista neuvotellessa. Kun osa asioista on jo sovittu tessissä, kaikkea ei tarvitse vääntää itse. Tes on kuin ässä hihassa, vankka pohja, jota huonommista ehdoista ei voi sopia. Paremmista kylläkin.
2. Se on lakia kattavampi
Monet hyvät edut, kuten lomarahat, palkan yleiskorotus, palkallinen sairausloma ja perhevapaat, tulevat työehtosopimuksista, eivät laista. Niitä ei siis saa automaattisesti, ja edut voivat poistua, jos tessejä ei enää tehdä.
3. Se on avain paikalliseen sopimiseen
Paikallisen sopimisen edellytykset sovitaan työehtosopimuksissa. Laki antaa mahdollisuuden paikalliseen sopimiseen varsin rajallisesti. Jos valtakunnallisista tesseistä luovutaan, mahdollisuus paikalliseen sopimiseen supistuu.
4. Se on tuki henkilöstölle
Luottamusmiesjärjestelmä perustuu työehtosopimukseen. Luottamusmiehen oikeudet ja edellytykset edustaa henkilöstöä ovat paljon vahvemmat ja laajemmat kuin lakiin perustuvan luottamusvaltuutetun.
Ei mitään pasianssia
Edunvalvonta ei ole yksinpeliä. Siksi korkeasti koulutettuja työntekijöitä edustavat järjestöt ovat yhdistäneet voimansa. Näin on syntynyt Ylemmät Toimihenkilöt YTN. Se neuvottelee ylempien toimihenkilöiden työehtosopimukset, joita sovelletaan pääsääntöisesti ekonomeihinkin.
Noin puolet ekonomeista työskentelee aloilla, joilla on työehtosopimus. Iso osa on siis ilman. Tessit vaikuttavat positiivisesti myös heidän työehtoihinsa, sillä monet työnantajat haluavat tarjota vähintään samat työehdot kilpaillakseen parhaista osaajista.
Kokeneet pelaajat
Koska neuvottelupöytiä on monta, YTN:ssä vastuuta on jaettu eri järjestöjen kesken. Suomen Ekonomeista mukana on kokenut neuvottelijajoukko, joka pitää tiukasti esihenkilöiden ja asiantuntijoiden puolta.
Vaikka tavoitteena on täyskäsi, tarkoituksena ei ole kahmia koko pottia. Neuvottelijat ymmärtävät, että tässä pelissä murskavoitto ei ole kenenkään etu.
Juttu on julkaistu Ekonomi-lehdessä 3/2021.
Teksti: Riikka Mykkänen
Kuvat: Vesa Laitinen ja Olli-Pekka Latvala
Kuvitus: Berry Creative