”Jos perhe haluaa optimoida taloudellisen tilanteensa, molempien vanhempien kannattaa käyttää ansiosidonnaiset vanhempainvapaansa täysimääräisesti”, toteaa Suomen Ekonomien pääekonomisti Elias Erämaja. Taloudellisten hyötyjen lisäksi jakamisella on myös muita hyötyjä.
Kummankaan vanhemman ei kannata jättää ansiosidonnaisesti korvattuja vapaita käyttämättä, jos vaihtoehtona on, että toinen vanhempi on kotihoidontuella.
Erämaja päätyi johtopäätökseen tehtyään laskelmia eri tulotasoilla. Hän halusi tarkastella perhevapaiden taloudellisia vaikutuksia nyt, kun perhevapaauudistus on tehty ja ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksiin on tullut uusia kirjauksia perhevapaista. Viime neuvottelukierroksella kaikkiin ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksiin saatiin aiempaa pidempi palkallinen perhevapaa myös ei-synnyttävälle vanhemmalle.
”Perhevapaiden keskittämistä vain toiselle vanhemmalle perustellaan usein taloudellisilla syillä, vaikka todennäköisesti harvassa perheessä talousvaikutuksia edes lasketaan. Nyt viimeistään voidaan kumota tuloihin liittyvät myytit”, Erämaja sanoo.
Ensimmäisen myytin mukaan pienempituloisen kannattaa jäädä kotiin, koska hänellä on pienemmät palkkatulot. Toisessa myytissä isompituloinen jää kotiin, koska hän saa suuremmat ansiosidonnaiset tuet.
Tärkein tasa-arvoteko
Ekonomien tasa-arvoasiantuntijan Kosti Hyypän mielestä perhevapaiden tasaisempi jakaminen on työelämän tärkein tasa-arvoteko. Jakamisesta on hänen mukaansa ainakin seuraavia hyötyjä:
- palkkatasa-arvo lisääntyy
- molemmilla vanhemmilla mahdollisuus keskittyä uraan
- molemmilla vanhemmilla mahdollisuus osallistua perheen arkeen
- perhevastuu jakautuu tasaisemmin, minkä vaikutukset ulottuvat paljon pidemmälle kuin pikkulapsiaikaan
- myös työnantaja hyötyy, kun poissaolot ovat lyhyempiä jaksoja eikä vuosia.
Perhevapaauudistuksen myötä on tapahtunut pientä positiivista liikehdintää vapaiden jakamiseen, mutta vauhti on Hyypän mukaan valitettavan hidas.
”Tarvitaan vahvempaa ohjausta. Tasa-arvoisemmat palkalliset perhevapaat pitäisi saada läpi kaikkiin työehtosopimuksiin alasta riippumatta. Jos muutos etenee vain korkeasti koulutettujen osalta, se hidastaa kulttuurin muuttumista”, Hyyppä uskoo.
Hyypän mukaan myös kotihoidon tuki heikentää työelämän tasa-arvoa, koska se houkuttelee jäämään kotiin. Tuen kestoa tulisi lyhentää tai päiviä jakaa vanhempien kesken, jolloin sama vanhempi ei voisi olla kolmea vuotta kotona.
Pääekonomisti Elias Erämaja teki esimerkkilaskelmia, jotka havainnollistavat perhevapaiden jakamisen taloudellisia vaikutuksia. Laskelmat ovat suuntaa antavia.
Esimerkkilaskelmissa raskausraha alkaa tammikuun alussa vuonna 2023. Laskelmissa on huomioitu kahden vuoden ajanjakso, jotta alentuneen tulotason verovaikutukset tulevat huomioiduksi.
Äiti saa työehtosopimukseen pohjautuvaa täyttä palkkaa raskausrahan ajalta 40 vuorokautta ja molemmat vanhemmat täyttä palkkaa 32 vuorokautta vanhempainrahakaudella. Vanhemmat eivät käytä vanhempainvapaita yhtäaikaisesti tai kertyneitä vuosilomia, eikä kunta maksa kotihoidon tuen kuntalisää. Vanhempien veroaste on Veronmaksajain Keskusliiton julkaiseman taulukon mukainen keskimääräinen veroaste eri palkkatuloilla. Vuoden 2024 tuloissa on käytetty edelleen vuoden 2023 taulukkoa.
Laskelmissa molemmat vanhemmat palaavat takaisin työelämään, kun kaikki vanhempainvapaat on käytetty. Jos toinen vanhemmista ei käytä vanhempainvapaita, toinen vanhempi on vastaavan ajan kotihoidon tuella.