Adeccon toimitusjohtajaksi nimitetty Sami Itani: "Arvostan hyvää johtajuutta"

Artikkeli 13.1.2020

Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Sami Itani, 32, on pehmeän vaikutusvallan mestari. Koulutetun, sosiaalisesti taitavan ja laajasti verkostoituneen Itanin valintaa SUL:n johtoon pidettiin raikkaana ratkaisuna. Häntä nuorempana liittoa on johtanut ainoastaan Urho Kekkonen. Nyt Itani on nimitetty Adeccon toimitusjohtajaksi.



Sami Itani on Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja, kauppatieteiden tohtori ja kaksinkertainen kymmenottelun Suomen mestari. Tammikuussa 2020 hänet nimitettin Adecco-konsernin toimitusjohtajaksi ja valittiin Talouselämä-lehden Suomen Top 35 Under 35 -johtajalistalle. Ekonomi-lehti haastatteli häntä loppuvuonna 2019.

 

"Urheilutaustastani on ollut työurallani valtavasti hyötyä. Työelämän tilanteet on helpompi hallita, kun on pienestä pitäen oppinut käsittelemään urheilukentällä raskaita pettymyksiä ja onnistumisen riemua.

Urheilijat ovat hyviä analysoimaan tuloksia, tekemään johtopäätöksiä ja ennen kaikkea pysymään aikataulussa. Urheilijan on kisattava silloin, kun kisa on. Deadlinea ei voi siirtää eteenpäin, vaan määrätyllä hetkellä on kilpailtava parhaansa mukaan. Samalla asenteella olen opiskellut kauppatieteiden tohtoriksi ja siirtynyt työelämään.

Työskentelen henkilöstöpalveluyritys Adeccolla varatoimitusjohtajana. Työuraani Adeccolla on siivittänyt myös onni, kun tulin vuonna 2016 valituksi satojen hakijoiden joukosta kesätoimitusjohtajaksi. Sain näyttää kykyni.

Intohimo lajiin tuo haasteita johtamiseen

Etenemiseni SUL:in puheenjohtajaksi viime vuonna näytti tapahtuvan hetkessä, mutta taustalla olivat yleisurheilussa kahdenkymmenen vuoden aikana rakentuneet verkostot ja luottamus.

Vallankäytössä ja johtamisessa on eroja yrityksissä ja järjestöissä. Järjestöissä työskennellään lähes poikkeuksetta vapaaehtoisorganisaation kanssa. SUL:in jäsenseuroissa on noin 70 000 jäsentä, joilla kaikilla on intohimo ja vahva tunneside omaan lajiin. Tämä on voimavara, mutta tuo johtamiseen myös omat haasteensa.

Asemaan perustuva auktoriteetti on yritysmaailmassa paljon johdonmukaisempi kuin järjestössä, jossa sidosryhmiä on enemmän ja päätöksenteko demokraattisempaa ja hitaampaa. Liiketoiminnassa harva ajattelee, että jokaista mielipidettä voi tai on edes kannattavaa ottaa huomioon.

Todellinen valta on kykyä vaikuttaa toisiin

Tänä päivänä määräysvalta toiseen menettää koko ajan merkitystään, ja hyvä niin. Koen, että todellinen valta on kykyä vaikuttaa toisten mielipiteisiin ja tunteisiin joko retorisin tai emotionaalisin keinoin, ja sitä kautta saada heidät toimimaan toisin. Se ei välttämättä vaadi tiettyä titteliä, vaan hyvinkin usein todellinen valta on jossain organisaation taskuissa.

Uskon, että ’pelin ulkopuolelta’ tulevia nuoria johtajia tullaan näkemään organisaatioissa enemmänkin.

Arvostan hyvää johtajuutta, joka on mielestäni sosiaalista älykkyyttä ja uskallusta ottaa vaikeita asioita esille rakentavasti ja johdonmukaisesti. Tähän olen myös itse pyrkinyt ja uskon, että se on vienyt minua urallani eteenpäin.

Ympärilläni on ollut ihmisiä, jotka ovat luottaneet sekä antaneet mahdollisuuksia oppia ja tehdä myös virheitä. Toivon, että tulevaisuudessakin saan tehdä mahdollisimman vaikuttavaa työtä. Mitä enemmän vastuuta, sitä palkitsevampaa on onnistuminen."


Teksti: Heidi Haapalainen
Kuva: Emmi Korhonen

Artikkeli on julkaistu Ekonomi-lehdessä 4/2019.

Lue myös

Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa: ”Tarvitsemme ihmisiä, jotka tavoittelevat korkeita”

Mirva Norén-Sluijter: "Halusin tehdä jotain, jolla on suurempi tarkoitus”