Myös työyhteisöön kuuluvuuden tunne oli tutkimuksen mukaan suurinta johtajien keskuudessa (kuvituskuva).

Johtajat antoivat Suomen Ekonomien tuoreessa työhyvinvointitutkimuksessa sekä fyysisestä, psyykkisestä että sosiaalisesta hyvinvoinnistaan kautta linjan parempia arvioita kuin keskijohto ja asiantuntijat.

Tutkimukseen vastanneista johtajista 56 % oli joko tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen työhyvinvointiinsa kokonaisuutena. Keskijohdolla sekä asiantuntijoilla vastaava luku oli 47 %.

– Keskijohdon heikompia tuloksia voi selittää avoimissa vastauksissa esiin noussut syy. Keskijohto kokee, että heidän pitää olla tavoitettavissa vuorokauden ympäri. Ongelmana nähtiin erityisesti liiallinen työmäärä sekä resurssien puute. Tämä heijastuu selvästi myös heidän kokemukseensa työstä palautumiseen, joka oli keskijohdossa toimivilla ekonomeilla heikointa, sanoo uravalmentaja Sirja Kulmala-Portman Suomen Ekonomeista.

Arvot ja vaikuttamismahdollisuudet johtajien hyvinvoinnin taustalla?

Sopiva työmäärä ja työstä palautuminen haastavat kuitenkin keskijohdon lisäksi myös johtajia ja asiantuntijoita.

Asematasosta riippumatta kolmasosa vastaajista kertoi, että sopiva työmäärä ei toteudu heidän kohdallaan juuri koskaan. Yksi kymmenestä koki, että sopiva työmäärä ei toteudu ikinä. Lisäksi noin kaksi viidestä koki, että työstä palautumista ei tapahdu lainkaan tai juuri lainkaan.

Sen sijaan kokemukset työn ja omien arvojen yhteensopivuudesta sekä mahdollisuuksista vaikuttaa työhön ja kehittää omaa osaamistaan erosivat eri asematasoilla. Johtajat antoivat edellä mainituista selvästi parempia arvioita.

– Vaikka johtajatkin kokevat työmääränsä suureksi, se ei tutkimuksen mukaan kuitenkaan vaikuta samalla tavoin heikentävästi heidän työhyvinvointiinsa kuin asiantuntijoilla ja keskijohdolla. Tutkimuksesta voidaan päätellä, että johtoa suojaavat muun muassa hyvät mahdollisuudet tehdä arvojensa mukaista työtä, kehittää osaamistaan sekä vaikuttaa omaan työhönsä, Kulmala-Portman kommentoi.

Johtajat näkevät palkkauksen läpinäkyvyyden ja tiedonkulun toimivuuden eri tavalla kuin alaiset

Johtajat erottuvat selvästi myös siinä, kuinka he kokevat palkkaan ja palkitsemiseen liittyvän läpinäkyvyyden. Johtajista noin 60 % koki läpinäkyvyyden toteutuvan täysin tai melko hyvin. Asiantuntijoilla vastaava luku oli noin 30 %.

Johtajat ovat myös huomattavasti tyytyväisempiä tiedonkulun toimivuuteen työpaikalla.

Kulmala-Portman kehottaa johtajia huomioimaan tulokset työssään:

– Johtajan kokemus voi poiketa paljonkin väliportaasta ja asiantuntijoista. Työhyvinvoinnin kehittämisen näkökulmasta olisi erittäin tärkeää, että johto on aidosti tietoinen ihmisten kokemuksista. Tässä tutkimuksessa esiin nousi esimerkiksi tiedonkulun heikkous. Se saattaa osittain vaikuttaa siihen, että palkan ja palkitsemisen läpinäkyvyyden ei koettu toteutuvan kovinkaan hyvin, vaan ero johdon ja asiantuntijoiden välillä oli huomattavan suuri.

Faktaa työhyvinvointitutkimuksesta

  • Tutkimuksen toteutti Suomen Ekonomien tilauksesta Onway Oy
  • Vastaukset kerättiin 3.–22.5.2023
  • Tutkimukseen vastasi yhteensä 2 078 Suomen Ekonomien työikäistä jäsentä, eli kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittanutta henkilöä
  • Vastaajista 1 049 oli asiantuntijoita ja senioriasiantuntijoita, 429 keskijohtoa tai päälliköitä ja 341 johtajia tai ylintä johtoa
  • Suomen Ekonomit lahjoittaa jokaisesta vastaajasta 1 euron Mieli ry:lle

Lisätietoja

Kulmala-Portman Sirja
Uravalmentaja
p. +358443488431