Milleniaalit havittelemassa merkityksellisyyttä

Blogi 22.4.2020

Veera Hellman avustava asiantuntija


Maanantaina julkaistiin Nuorisobarometri 2019, jonka teemana oli työ ja yrittäjyys. Yhtenä tärkeimpänä havaintona esiin nousi se, että nuoret kokevat työn merkitykselliseksi. Mitä ihmettä tämä tarkoittaa käytännössä?

Työmarkkina-asioista kiinnostuneiden olisi hyvä olla kiinnostunut tutkimuksen tuloksista, koska se kertoo niiden ihmisten elämästä, jotka vasta ovat siirtyneet tai siirtymässä työelämään. Jokaista tutkimusta leimaa se, että nuoret eivät ole mikään homogeeninen joukko, vaan nuoriso koostuu yksilöistä siinä missä kaikki muutkin ikäryhmät. Tutkimuksesta voi hyvin vetää johtopäätöksiä, mutta mitä asiat tarkoittavat käytännössä? Sen tietävät vain yksilöt itse. 

Merkityksellisyyden lisäksi mielenkiintoinen havainto oli se, että milleniaalien suhde työhön eroaa hieman aiemmista sukupolvista. Nykyisin työ ei ole vain moraalinen pakko tai keino ansaita elanto. Se on mahdollisuus vaikuttaa ympäröivään maailmaan. Suurin osa kokee työnteon mielekkääksi ja yrittäjyyden suosio on kasvussa.  

Työ on milleniaaleille mahdollisuus vaikuttaa ympäröivään maailmaan.

Sukupuolten välillä on kuitenkin vielä huomattavissa eroja työmarkkina-asemaan suhtautumisessa ja tulevaisuuden näkymissä. Nuorten ikäpolvessa naiset ovat enemmän huolissaan työhön liittyvistä kysymyksistä sekä omasta jaksamisestaan. 

Onko 37,5 tuntia viikostasi merkityksellisiä? 

Merkityksellisyydestä työelämässä on kirjoitettu viime aikoina paljonkin. Filosofian Akatemian Frank Martela on yksi heistä, joka on tutkinut aihetta ja kirjoittanut siitä muun muassa kirjan. Hän muistuttaa, että vietämme jokaisesta arkipäivästä keskimäärin kahdeksan tuntia töissä. Kauppatieteiden opiskelijan matematiikalla laskettuna voisi siis olla suotavaa, että yksi kolmasosa päivästä ei olisi pelkästään hermojen venyttelyä ja hampaiden kirskuntaa. 

En usko, että on olemassa ketään, joka ei olisi tehnyt joskus elämässään työtä, josta ei sillä hetkellä olisi hirveästi nauttinut. Minullakin oli tällainen työ lukion ohella. Silloin työ oli lähtökohtaisesti mahdollisuus kerätä rahaa siihen, että minun oli mahdollista muuttaa pois kotoa.  

Työ oli ihan ok. Mutta jos vertaan sitä esimerkiksi sitä seuranneisiin työsuhteisiin, merkityksellisyyden ja mielekkyyden tunne oli melko kaukana siitä, mitä se on tänä päivänä. Toiselle sen sijaan kyseinen työ voi olla hyvinkin merkityksellistä ja mielekästä, ja hyvä niin. 

Sanotaan, että merkityksellisyyden peruspilareina on, että työssä on mahdollisuus toteuttaa itseään ja mahdollisuus tehdä hyvää työn kautta. Merkityksellisestä työstä ei hyödy pelkästään työntekijä, vaan myös työyhteisö ja sitä kautta myös ympäröivä yhteiskunta.  

Se, mitä merkityksellisyys jokaiselle tarkoittaa, on yksilöllistä, ja siksi sitä olisikin hyvä miettiä tasaisin väliajoin.  

On myös meidän itsemme vastuulla, että teemme työstämme merkityksellistä.

Välillä on mielestäni täysin ok, että työpäivän jälkeen joku ottaa päähän. Se on inhimillistä. On kuitenkin myös meidän itsemme vastuulla, että teemme työstämme merkityksellistä. Merkityksellisyys kaipaa myös johtamista. Kyseessä on siis jokaisesta meistä lähtevä projekti, jota työstetään yhdessä työyhteisön kanssa. 

Samalla kun milleniaalit ja me Z-sukupolven edustajat mietimme merkityksellisyyttä työelämässä, työn tekemisen tavat ja muodot muuttuvat jatkuvasti. Saattaa olla, että parin vuoden päästä olen osittain palkkatöissä ja osittain työllistän itseni oman yrityksen kautta. Miltä siis työviikkoni tuleekaan näyttämään jatkossa? Sitä en tiedä, eikä sen edes niin väliä. 

Haluaisin nostaa esille pari seikkaa, jotka juuri minusta, kaupunkipyöräilevästä Z-sukupolven kauppatieteilijän alusta, voisivat tehdä työstä merkityksellistä.  

Jos kuitenkin haluaisin spekuloida sitä, mitä odotan nykyiseltä tai tulevilta töiltäni, haluaisin nostaa esille pari seikkaa, jotka juuri minusta, kaupunkipyöräilevästä Z-sukupolven kauppatieteilijän alusta, voisivat tehdä työstä merkityksellistä.  

Aluksi haluaisin, että minulla on tulevaisuuden näkymiä työssäni. Voisin siis edetä urallani tekemällä niitä asioita, joita teen ja että voisin oppia tekemällä ja olemalla tekemisissä minua osaavampien ihmisten kanssa.  

Toimeentulon merkitystä ei voi vähätellä, sillä onhan palkkapäivä usein mielekäs, mutta myös tärkeä päivä. Ilman toimeentuloa ei paljon laskuja ja vuokria maksella.  

Viimeiseksi haluaisin nostaa esille sen, mikä myös Nuorisobarometrissä nousi esille: halu tehdä arvojensa mukaista työtä.  

Toivottavasti myös sinä koet työn parissa viettämäsi keskimääräiset kahdeksan tuntia päivässä merkityksellisiksi. Mikäli näin ei ole, toivon, että löydät tavan tehdä työstäsi merkityksellistä yhdessä työnantajasi kanssa.

 

KylteriPlus-jäsenenä saat henkilökohtaista uravalmennusta jo opiskeluaikana: 

Tutustu KylteriPlus-jäsenyyteen