Ekonomien toimikunnat Eyup Yilmaz
Eyüp Yilmaz ratkoo Ekonomien työelämätoimikunnassa sitä, miten työtä tehdään tulevaisuudessa.

Ekonomien toimikunnat ovat hallituksen alaisia työryhmiä, joiden jäsenet tuovat Ekonomien toimistolle ja hallitukselle tärkeää tietoa ja osaamista suoraan ”kentältä”.

Eyüp Yilmaz opiskelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa ja on yksi Suomen Ekonomien työelämätoimikunnan jäsenistä. Hänen mielipiteellään on siis painoarvoa siinä, millaista edunvalvontaa ja vaikuttamistyötä Ekonomeissa tehdään.

”Käsittelemme työelämätoimikunnassa erityisesti työn murrosta ja vaikutuksiltaan suurimpia muutoksia työelämässä. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että moni asiantuntija ja ekonomi erilaisista taustoista ja aloilta kokoontuu yhteen. Pyrimme luomaan yhteisen näkemyksen, jota viemme eteenpäin Ekonomien työmarkkina-asiantuntijoille”, Yilmaz sanoo.

Ekonomien toimikunnat ja etenkin työelämätoimikunnan toiminta perustuu Ekonomien keskeisimpään olemassaolon syyhyn – siihen, että kaikilla ekonomeilla olisi työelämässä asiat mahdollisimman hyvin.

Työelämätoimikuntaan valitaan 8–10 jäsentä kerrallaan ja se kokoontuu noin 5–7 kertaa vuodessa. Työelämätoimikunta muodostaa kannanottoja siitä, millaista ekonomien työ on tänään ja mahdollisesti tulevaisuudessa. Toimikunta tukee Ekonomien edunvalvontaa ja työmarkkina-asioiden vaikuttamistyötä.

Työelämätoimikunnassa on mukana myös Annukka Erkheikki, joka työskentelee Suomen Rahapajassa account directorina.

”Mielestäni yksi suuria anteja on se, että joutuu erilaiselle alueelle kuin mihin moni ekonomi on omassa työssään tottunut. Mittareiden ja selkeiden tuottotavoitteiden sijaan toiminta on vaikuttamista, jossa on mukana lukuisia eri tahoja. Ekonomien toimikunnat opettavat, miten vaikutetaan asioihin keskipitkällä aikavälillä ja mitä kaikkea se suomalaisessa työelämässä vaatii”, Erkheikki kuvailee.

Annukka Erkheikki Ekonomien toimikunnat
Annukka Erkheikin mukaan toimikuntatyön suola on nähdä, miten yhteiskunnallista vaikuttamista tehdään eri toimijoiden ja instituutioiden kanssa.

Työelämätoimikunnan apua ja ehdotuksia tarvitaan erityisesti parin kolmen vuoden välein toistuvien työehtosopimusneuvottelujen aikaan. Jokaisen ammattiliiton toiminnassa on keskeistä vaikuttaa siihen, millaisilla ehdoilla sen jäsenet ovat mukana työelämässä. Työelämätoimikunta avustaa Suomen Ekonomien työmarkkina-asiantuntijoita tässä tehtävässä.

Työelämätoimikunta on aitiopaikka siihen, mitä työssä ja työelämässä tapahtuu.

Työelämätoimikunta on aitiopaikka siihen, mitä työssä ja työelämässä tapahtuu. Toiminnalla on paljon vaikutusta: ryhmän päätösten avulla Suomen Ekonomien hallitus muodostaa omat kantansa.

”Mielestäni olemme hyvin onnistuneet vaikuttamaan vaikkapa ajattelutavan muutokseen siitä, mitä työ on tulevaisuudessa. Esimerkiksi työaikalakiin liittyen ajateltiin ennen, että työ tapahtuu tiettyyn aikaan ja tietyssä paikassa. Nykyään on jo aika selvää, että työtä tullaan tekemään huomattavasti joustavammin”, Yilmaz sanoo.

Yilmaz ja Erkheikki kannustavat hakemaan työelämätoimikunnan jäseneksi.

”Tässä on valtava mahdollisuus kehittyä itse ja lisäksi ymmärtää, miten laajasti Suomen Ekonomit vaikuttaa. Tässä opittavat neuvottelu- ja argumentointitaidot sekä keskustelukyky eri taustaisten ihmisten kanssa eivät koskaan ole haitaksi.”

Yrittäjyystyöryhmä: Ekonomit ei ole vain palkansaajan asialla

Mainostoimistoyrittäjä Juuso Enala on Ekonomien yrittäjyystyöryhmän jäsenenä vaikuttamassa siihen, että myös yrittäjien näkemys on mukana liiton toiminnassa.

Ekonomien jäsenistä muutama prosenttia on yrittäjiä, mutta maailma muuttuu nopeasti. Yrittäjyys on osa yhä useamman ekonomin työuraa. Jos ei päätoimisena, niin mahdollisesti sivutoimisena yrittäjyytenä. Myös yrittäjän kannattaa olla Suomen Ekonomien jäsen.

”Nykyään ei ole sellaista kiveen hakattua määritelmää kuin eläkkeelle jatkuva palkkatyö. Meidän tehtävämme on miettiä, miten työmarkkinat muuttuvat ja miten yrittäjyyden lisääntyminen vaikuttaa ekonomien sosiaalietuuksiin, työsuhdeturvaan, vakuutuksiin ja eläkkeisiin. Ekonomit ei ole vain palkansaajien asialla”, Enala toteaa.

Juuso Enala
Juuso Enala miettii yrittäjyystyöryhmässä, miten esimerkiksi yleistyvä kevytyrittäjyys ja itsensä työllistäminen muuttavat työmarkkinoita.

Yrittäjyystyöryhmään valitaan 8–10 jäsentä ja se kokoontuu nelisen kertaa vuodessa.

Työryhmä edistää ekonomiyrittäjyyttä, yrittäjien verkostoitumista, yrittäjämyönteistä ilmapiiriä sekä yrittäjyysasioita Ekonomien liittotasolla. Toiminnalla tavoitellaan parempaa yrittäjäelämää ja ekonomiyrittäjien järjestäytymisasteen nousua Suomen Ekonomeissa.

Tuomme konkreettista viestiä sinne, missä asioista päätetään ja vaikutetaan valtakunnan tasolla.

Kokouksissa saadaan aikaan konkreettisia tuloksia. Yrittäjyystyöryhmä laati vastikään Ekonomien yrittäjyysasioista vastaavan asiantuntijan Ted Apterin kanssa Ekonomien kasvuyrittäjyysohjelman. Ohjelma tehtiin, koska Suomen Ekonomeilla on yhteiskunnallisesti ainutlaatuiset mahdollisuudet vaikuttaa kasvuyrittäjyyden toimintaedellytyksiin.

Yrittäjyystyöryhmässä toimii myös opiskelija Samuel Latvanen. Hän pitää suurena etuoikeutena sitä, että pääsee työryhmässä keskustelemaan eri aloilta tulevien eri ikäisten ekonomien kanssa. 

”Ekonomien toimistolta tulee meille työryhmään näkemyksiä tai ponsi johonkin yrittäjyyteen liittyvään ajankohtaiseen asiaan. Meiltä kysytään näkemyksiä ja mielipiteitä niin sanotusti kentältä. Keskusteluiden jälkeen kerromme kantamme, ja Ekonomien yhteiskunnallisen vaikuttamisen ammattilaiset pääsevät tekemään työtään niin, että asialla voi olla – ja hyvin usein onkin – yhteiskunnallista merkitystä”, Latvanen sanoo.

Samuel Latvanen
Samuel Latvasen mukaan yrittäjyystyöryhmän jäsenyys antaa erinomaiset mahdollisuudet verkostoitumiseen ja vaikuttamiseen.

Sekä Latvanen että Enala painottavat ainutlaatuista mahdollisuutta päästä vaikuttamaan yrittäjien työelämäasioihin.

”Olemme avaamassa latua. Tuomme konkreettista viestiä sinne, missä asioista päätetään ja vaikutetaan valtakunnan tasolla. Kasvuyrittäjyysohjelman lisäksi olemme luoneet opiskelijoille suunnatun Unikorni-yrittäjyyskilpailun, jossa opiskelijat saavat sparrausta ja pääsevät pitchaamaan yritysideoitaan Leijonanluola-tyyliin.”

Koulutuspoliittinen toimikunta on saattanut monta isoa uudistusta alulle

Koulutuspolitiikan sektori on valtava. Suomen Ekonomien koulutuspoliittiset asiantuntijat eivät pysty yksin hoitamaan koko kenttää, vaan avuksi tarvitaan koulutuspoliittista toimikuntaa.

Toimikunnan jäsen ja varapuheenjohtaja, opiskelija Fanni Holmström-Mikkonen kertoo, että toimikunnassa ideoidaan, linjataan ja pohditaan asioita kriittisesti. Tärkein tavoite on kauppatieteellisen koulutuksen laadun takaaminen.

On erittäin mielenkiintoista ja opettavaa kuulla erilaisia näkökulmia ja oppia ymmärtämään kokonaisuuksia.

”Kannanottomme viedään eteenpäin Ekonomien toimistolle, josta sitten toteutetaan linjauksia käytännössä”, Holmström-Mikkonen kuvaa.

Koulutuspoliittisen toimikunnan jäseninä on tyypillisesti ihmisiä, joilla on laajaa osaamista ja kokemusta yliopistoista, ammattikorkeakouluista, aikuiskoulutuksesta ja opiskelijapolitiikasta. Mukaan toivotaan myös yritysmaailman edustajia, koska Suomessa koulutettavat opiskelijat työskentelevät pääasiassa yrityssektorilla.

Toimikunnassa tehdään konkreettista työtä, todellisuuteen istuvia ideoita ja ratkaisuja, joten osaamista ja ymmärrystä kentältä täytyy löytyä.

Pääasiallisesti koulutuspoliittinen toimikunta tekee vaikuttamista: kannanottoja, tiedon hankkimista ja yhteydenpitoa oppilaitoksiin. Kokouksia on noin viidesti vuodessa.

Toimikunta myös jakaa vuosittain 6 000 euron arvoisen Opetuspalkinnon erityisen ansioituneelle kauppatieteellisen koulutuksen kehittäjälle.

Yksi koulutuspoliittisen toimikunnan merkittäviä hankkeita on vastikään avattu myyntikoulu School of Sales, joka syntyi siitä ymmärryksestä, että myyntiosaamista tarvitaan Suomessa kipeästi lisää.

Samoin kauppatieteellisten yksikköjen yhteisten perusopintojen verkkototeutus on ollut Suomen Ekonomien käynnistämä hanke, jossa toimikunnalla oli suuri rooli. Tällaiseen projektiin tarvittiin ulkopuolelta tuleva koordinointi ja idea.

Toimikunnassa työskentely antaa aidosti mahdollisuuden vaikuttaa kauppatieteelliseen koulutukseen Suomessa.

”On erittäin mielenkiintoista ja opettavaa kuulla erilaisia näkökulmia ja oppia ymmärtämään kokonaisuuksia”, Holmström-Mikkonen sanoo.

Ekonomien toimikunnat haku auki nyt

Työelämätoimikunta, koulutuspoliittinen toimikunta ja yrittäjyystyöryhmä hakevat nyt aktiivisia toimijoita kaudelle 2021–2023. Hae mukaan.

Teksti: Eve Tarkkonen

Kuvat: Aleksei Dernjatin

Lue myös:

Ekonomien kasvuyrittäjyysohjelma – pienestä versoo isoja vaikutuksia

Estä syrjintä ja tee työpaikasta turvallinen – monimuotoinen työyhteisö kukoistaa

6 teemaa, joihin vaikutamme tänä syksynä