Alkaneen kesän on käynnistänyt vilkas keskustelu johtajien lomista ja työviikkojen pituudesta. Kiihkeitä tunteita herätti Huawein tietoturvajohtaja Mika Lauhde, joka kertoi kesäkuun alussa Kauppalehden haastattelussa, ettei ole pitänyt neljään vuoteen kesälomaa ja tekee 80-tuntisia työviikkoja.
Monet johtotehtävissä työskentelevät ovat sittemmin muistuttaneet, että johdon tehtävä on näyttää pikemminkin muille esimerkkiä pitämällä lomansa. Tätä näkemystä edusti muun muassa NoHo Partnersin toimitusjohtaja Aku Vikström Kauppalehden jutussa, jossa myös Gigantin toimitusjohtaja Laura Tarkka kertoi pitävänsä kiinni kuuden viikon vuosilomasta.
Koronakriisi vaikuttaa kuitenkin yleisesti lyhentäneen yrittäjien lomia, kertoo Suomen yrittäjien gallup. Tilastokeskuksen mukaan pisimpiä työviikkoja Suomessa tekevät johtajat.
Laki suojelee jaksamista
Kaikesta huolimatta: pomonkin pitää lomailla. Suomen Ekonomien erityisasiantuntija Riikka Sipilä muistuttaa, että lepo ja säännöllinen ajatusten irrottaminen työstä on tärkeää kaikille asematasosta riippumatta. Myös johtajat ovat riskissä uupua etenkin, jos palautumiseen ei jää tarpeeksi aikaa.
Vaikka työpäivät herkästi venyvätkin, työaikalaki koskee myös useimpia esihenkilö- ja johtotehtävissä työskenteleviä.
”Kun työaikaa ei määritellä erikseen, itsensä johtamisen taidot ja omasta jaksamisesta huolehtiminen korostuvat entisestään. Sama pätee myös joustotyöajan valinneilla.”
Ekonomeille on tuttua, että omaa osaamista tarvitaan ja arvostetaan.
Kun työtä on paljon ja se vie herkästi mukanaan, työhommia tulee usein hoidettua vapaa-ajallakin. Ekonomeille tuttua on sekin, että omaa osaamista tarvitaan ja arvostetaan työpaikalla tai yhteistyökuvioissa – asiakastakaan ei voi jättää pulaan.
Vaikka töistä irtautuminen ei aina ole helppoa, loman alkaessa on hyvä muistaa, että Suomessa on säädetty mainiot lait suojelemaan työssä tekevän jaksamista. Itse pitäisi myös tajuta, että työpaikalla pärjätään hetki ilman omaa panosta. Ei ole mitään syytä tuntea huonoa omaatuntoa siitä, jos ei ole työnantajan tavoitettavissa loma-aikoina eikä seuraa sähköpostia vapaa-ajalla.
Suuri osa työikäisistä kokee tutkitusti ainakin ajoittain työuupumuksen oireita. Sitäkin tärkeämpää on kuormituksesta ja stressistä palautuminen.
Aivoja pitää hoitaa
Jos työntekijä on lomalla, ylityövapaalla tai saldovapaalla, hänen ei lain mukaan pidä olla käytettävissä töihin. Lomalla ei pitäisi joutua esimerkiksi jatkuvasti seuraamaan työmeiliä tai puhelinta, muistuttaa Ekonomien Riikka Sipilä.
”Jos halutaan, että on johonkin akuuttiin tilanteeseen tavoitettavissa, siitä pitää sopia erikseen pelisäännöt.”
Uudet ideat syntyvät silloin, kun saamme etäisyyttä arkeen.
Sipilä uskoo, että vastuullinen työnantaja ymmärtääkin palautumisen arvon: levättyäsi olet sekä itsellesi, läheisillesi että työnantajallesi enemmän iloksi kuin kiristettynä kuminauhana. Asiantuntijatyössä aivojen hyvinvoinnin merkitys on erityisen suuri.
”Uudet ajatukset ja ideat syntyvät monesti silloin, kun saamme etäisyyttä arkeen ja aivomme kohtaavat uudenlaisia ärsykkeitä. Aivot tarvitsevat lepoa, jotta ne pystyvät antamaan parastaan. Siksi niistä kannattaa huolehtia.”
Voi hyvin vuoden ympäri
Lomaviikot tai -päivät antavat työstä tarpeellisia hengähdystaukoja. Riikka Sipilä sanoo, että tärkeää olisi oppia palautumista ja lepäämistä kuitenkin myös muulloin kuin lomilla ja huolehtia omasta jaksamisesta ympäri vuoden. Kesällä voi olla aikaa pysähtyä miettimään myös omaa hyvinvointia ja mitä sen hyväksi voisi tehdä muutenkin.
Sipilä rohkaisee tarvittaessa ottamaan kuormituksen puheeksi myös työpaikalla.
”Jos töitä on jatkuvasti liikaa, pitäisi uskaltaa puhua toimenkuvasta. Jatkuva kuormitus voi aiheuttaa muistihäiriöitä ja tarkkaavaisuusongelmia.”
Kesäloman käyttämiseen Sipilä suosittelee rentoa otetta – sellaista, joka ei tee lomastakin suorittamista. Kun kalenterissa on paljon tyhjää, se rauhoittaa sykettä ja antaa tilaa uusille ideoille. Jos taas tekeminen virkistää, voi vaikka mennä uimaan tai löytää uuden lomakohteen.
”Tee vain sellaisia asioita, joista oikeasti pidät. Joskus uudet paikat ja ärsykkeet voivat auttaa irtautumaan rutiineista. Kun otat kunnon irtioton, palaat virkistyneenä töihin.”
Teksti: Arja Kuittinen
Lue myös:
Kuka päättää kesäloman ajankohdan?
Jos lomalla sairastuu, lomaa voi siirtää
Mitä on joustotyö ja kenelle se sopii? 10 kysymystä ja vastausta uudesta työaikamuodosta