Suomea vaivaa pitkään jatkunut hidas tuottavuuskasvu, alhainen työllisyysaste, investointivaje ja epäsuotuisa väestökehitys. Nykyistä kunnianhimoisemmalla koulutus- ja työperäisellä maahanmuutolla luodaan edellytyksiä nopeammalle talouskasvulle.

Suomea vaivaa pitkään jatkunut hidas tuottavuuskasvu, alhainen työllisyysaste, investointivaje ja epäsuotuisa väestökehitys. Nykyistä vahvemmalla kotimaisella omistajuudella olisi mahdollista luoda edellytyksiä nopeammalle talouskasvulle.

Hallitus julkisti tänään uuden perhevapaajärjestelmän, jonka on tarkoitus tulla voimaan elokuussa 2022. Uudistuksella ei ole minkäänlaista vaikutusta perheisiin, joissa isä ei käytä vapaita lainkaan. Lisävapaista hyötyvät lähinnä ne perheet, joissa vapaat jaettaisiin muutenkin. 

Tutkimuksen mukaan kotitalousvähennys ei näyttäisi lisäävän palvelujen käyttöä tai vähentävän harmaata taloutta. Pitäisikö vähennys nyt kuopata tehottomana ja julkista taloutta rasittavana turhakkeena?

Työelämän tasa-arvon kannalta kotihoidontuki on järkyttävä järjestelmä. Suomi on vanha tasa-arvon mallimaa, mutta vuonna 2021 olemme työelämän osalta kaukana tasa-arvon malliesimerkistä. Kotihoidontuki on tähän yksi keskeinen syyllinen.

Turhien kilpailukieltojen rajoittaminen on viimeistä silausta vaille valmis. Hallituksen esitys asiasta on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Vaikuttamistyössä olen oppinut sen, että mikään ei ole niin varma kuin epävarma. Mutta voiko mikään puolue tai kukaan kansanedustaja oikeasti olla tätä uudistusta vastaan?

Ekonomeja työskentelee yhteiskunnallisesti merkittävissä pesteissä aina avustavista tehtävistä johtotasolle saakka. Ekonomien asiantuntijuutta arvostetaan ja tarvitaan, mutta miten käy, jos jo kylterit voivat huonosti?

Kulunut vuosi on ollut monille meistä poikkeuksellisen raskas. Koronakriisi on vaikuttanut toimeentuloon, työntekoon ja myös mielen hyvinvointiin.

Mielenterveyspoolin hankepäällikkö Turkka Sinisalo on kokenut järjestötyön ja opintojen yhdistämisen hyvät ja huonot puolet. Joskus intohimo ja näyttämisen halu voivat johtaa uupumiseen, Sinisalo kirjoittaa.

Meillä on yhdessä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen kanssa käynnissä ekonomien osaamistarpeiden kartoitukseen tähtäävä tutkimushanke, jonka tulosten avulla voimme vaikuttaa jatkuvan oppimisen mahdollisuuksiin ekonomien työuran kannalta. Vastaa kyselyyn, ja turvataan yhdessä Suomen menestyksen kulmakivi – osaaminen.

Keskustelu ilmastonmuutoksen ympärillä on vilkastunut viime vuosina ja hyvä niin. Myös kauppatieteiden taholta siihen löytyy kiinnostavia näkökulmia.

Osaamisen kehittämisen ylistystä on netti pullollaan, ja LinkedIn suorastaan natisee ihmisten hehkutusta oppimiskokemuksistaan. Oppimisen mahdollisuuksia piisaa, mutta mihin ammattilaisen kannattaisi rajallinen aikansa käyttää?

Hämmästyttävän harva kylteri on työttömyyskassan jäsen, vaikka kassaan voi hyvin liittyä jo opiskeluaikana.

Ihmiset tuijottavat kadulla älyluurejaan eivätkä noteeraa toisiaan. Ei ihme, että älylaitteitaan käyttävät leimataan epäsosiaalisiksi ja eristäytyviksi. Ruutujen takana on kuitenkin toisia ihmisiä ja oma sosiaalinen maailmansa.

Koulutus- ja osaamistason nostoon ja uudenlaiseen jatkuvan oppimisen tarjontaan tarvitaan kaikkia korkeakouluja. Myös KARVIn tuore arviointi patistaa niitä entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa?

Suomi on jäänyt jälkeen keskeisistä verrokkimaista kansalaisten koulutustasossa. Työmarkkinoilla on tällä hetkellä koko maassa kasvua haittaavaa osaaja- ja osaamispulaa.

Kapitalismi on rikki -keskustelu käy nyt vilkkaana, koska talousvaikuttajien ja liiketoimintaosaajien arvot ovat tutkitusti pehmentyneet. Hyvä niin. Äärilaidat voidaan kuitenkin jättää omaan arvoonsa, sillä muutama asia pysyy.

Yllätyn kerrasta toiseen, kuinka ihmiset haluavat auttaa ja antaa aikaansa. Jakaa asiantuntemustaan. Ratkaista ongelmia. Jos vain uskaltaa kysyä.