Ostovoima kasvaa tilastoissa, mutta kotitaloudet pitävät kukkaron nyörit kireänä. Elpymisestä huolimatta yli puolet suomalaisista kokee ostovoimansa heikentyneen, paljastaa Suomen Ekonomien selvitys.
Suomen Ekonomien asiantuntijat kommentoivat hallituksen budjettiriihen tuloksia. Tarjolla on sekä risuja että ruusuja.
Työpaikalla tarjotulla tekoälykoulutuksella on selvä yhteys osaamistasoon.
Hallitus antoi esityksensä tasa-arvolain muuttamisesta EU:n palkkaläpinäkyvyysdirektiivin mukaiseksi. Suomen Ekonomien tasa-arvoasiantuntija Kosti Hyypän mukaan mentiin sieltä, mistä aita oli matalin.
Yli vuoden mittaiset työnhakurupeamat ovat arkea monelle maisterille. Runsas kolmannes työnhaussa olevista ekonomeista työllistyy vasta yli vuoden työnhaun jälkeen. Tyypillisin työttömyysjakson kesto ekonomeilla on 3–6 kuukautta. Sitä nopeammin työpaikan nappaa vain joka kymmenes.
Hallituksen päätös leikata kireimpiä rajaveroasteita on merkittävä kasvutoimi, joka saattaa jopa lisätä verokertymää. Yhteisöveroasteen kevennys voi niin ikään toimia kasvun käynnistäjänä.
Tuoreen palkkatutkimuksen mukaan vain joka toisen kauppatieteilijän palkka perustuu palkkausjärjestelmään, jossa arvioidaan tehtävien vaativuutta. Tulos paljastaa palkkojen läpinäkyvyyteen liittyvien ongelmien mittakaavan, sillä kauppatieteilijät työskentelevät laajasti eri toimialoilla. Asiantuntija uskoo lakiuudistuksen lisäävän palkkausjärjestelmiä ja palkkauksen läpinäkyvyyttä.
Kasvuriihi-hankkeen loppuraportissa on hyviä eväitä talouskasvun vauhdittamiseksi, mutta etenkin verotukseen ja osaajien riittävään saatavuuteen liittyvät ehdotukset ovat jääneet unholaan. Nyt on huolehdittava, että raportti ei jää pölyttymään, vaan hallitus uskaltaa tarttua härkää sarvista heti tulevassa puoliväliriihessä.
Tuoreen palkkatutkimuksen mukaan ekonomien mediaanipalkka vuonna 2024 oli 5 700 euroa kuukaudessa. Palkka nousi 75 prosentilla vastaajista ja yleiskorotus oli yleisin syy palkankorotukseen. Ekonomit suhtautuivat omaan tilanteeseensa luottavaisesti.
Ekonomien jäsenkyselyn mukaan sijoittaminen on sukupuolittunutta myös talouden ammattilaisilla. Miehet käyttävät sijoittamiseen enemmän rahaa ja ottavat suurempia riskejä. Naisten sijoittaminen on maltillisempaa, mutta säännöllisempää.
Fingridin päätös rajoittaa uusien sähköliittymien myöntämistä herättää huolta. Elinkeinopolitiikan asiantuntijan mukaan nyt pitäisi vauhdittaa energiaverkkojen kehitystä ja hyödyntää puhtaan energiantuotannon kasvumahdollisuudet.
Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel pelkää, että irtisanomista helpottava lakimuutos iskee toteutuessaan erityisesti korkeasti koulutettuihin myynnin ammattilaisiin, kuten ekonomeihin. Hän pitää täysin mahdollisena, että esimerkiksi saavuttamatta jääneet tulostavoitteet katsotaan jatkossa riittäväksi syyksi irtisanomiselle.
Suomen verojärjestelmä kaipaa perusteellista uudistusta. Palkansaajien verotaakka on kiristetty äärimmilleen, mutta järjestelmän oikeudenmukaisuutta nakertavaan verosuunnitteluun ei ole haluttu puuttua.
Hallituksen kaavailema ulkomaalaislain tiukennus hankaloittaa merkittävästi Suomessa asuvien ulkomaalaisten työntekijöiden elämää. Vaikutukset ovat negatiiviset myös Suomen taloudelle, ja ne ulottuvat kansalaisiin asti
Yli 55-vuotiaiden syrjintä työelämässä voidaan havaita myös työttömyystilastoissa. Pääekonomisti pitää ikäsyrjintää hyvin haitallisena työllisyyden ja talouden kannalta, ja uskoo varttuneempien työntekijöiden olevan alihyödynnetty resurssi työmarkkinoilla.
Kaksi kolmesta yli 50-vuotiaasta ekonomista on miettinyt työpaikan vaihtamista tai irtisanoutumista ikäsyrjinnän vuoksi, ilmeni Suomen Ekonomien teettämästä ikäsyrjintätutkimuksesta. Työpaikoilla moni jättää kuitenkin kertomatta syrjinnästä. Ne, jotka ovat nostaneet asian esille, kokevat, ettei sillä ollut vaikutusta. Vain hyvin pieni osa tapauksista selvitetään ja sovitaan.
Ekonomien kesätyökyselyn tulokset paljastavat, millainen kylterien kesätyötilanne oli kesällä 2024.
Budjettiriihen sopeutusratkaisut saavat ymmärrystä julkisen talouden vaikeassa tilanteessa. Veroratkaisut kuitenkin heikentävät työnteon kannusteita. Samaan aikaan uutta rahaa virtaa Kela-korvauksiin, joilla ei saavuteta tavoiteltuja hyötyjä.
Professori, varadekaani Niina Nummela palkittiin 21.8.2024 Suomen Ekonomien opetuspalkinnolla Kauppatieteiden päivillä. Lisäksi kunniamaininnan saivat Åbo Akademin Jessica West sekä Itä-Suomen yliopiston Esa Hiltunen.
Tänä vuonna opetuspalkinto myönnetään opettajalle, joka on erityisen hyvä opinnäytetöiden ohjaamisessa. Shortlista on nyt julkaistu, ja voittaja palkitaan 21.8.2024 Kauppatieteiden päivillä.
Lue vinkit siitä, mitä työsuhteessa olevan kannattaa huomioida, jos haaveissa on sivutyön tekeminen.
Opiskelijoiden toimeentulo herätti huolta ja keskustelua Ekonomien liittokokouksessa lauantaina 18.5. Hämeenlinnassa. Ekonomien puheenjohtaja Jukka-Pekka Kokkonen kehottaa työnantajia vielä harkitsemaan, voisiko ensi kesäksi palkata kesätyöntekijän.
Kehysriihitoimien suunta on oikea, mutta yritystuet nauttivat edelleen perusteetonta erityissuojelua. Hallitus otti takapakkia myös kiristämällä työn verotusta. Tavoiteltu koulutusasteen nosto voi kehyspäätöksillä jäädä vain haaveksi, kun kasvupaketissa ei huomioitu korkeakoulujen perusrahoitusta ja leikkauksia päätettiin kohdentaa opiskelijoiden toimeentuloon.
Kolmen miljardin sopeutustoimet ovat löydettävissä ilman ansiotuloverotuksen kiristyksiä tai kasvua heikentäviä menoleikkauksia. Esimerkiksi eläkeyhtiöiden salkunhoitokuluista mahdollista saada huomattavat säästöt.
Tasa-arvon päivää vietetään 19.3. Sen kunniaksi Suomen Ekonomit julkaisee uusia laskelmia tasa-arvoisemman työelämän edistämiseksi.
Ekonomit ja TEK esittävät Suomeen uutta maahantuloväylää osaajien houkuttelemiseksi. Väylä tarjoaisi Kanadan tapaan maahanmuuttajille mahdollisuuden saada välittömästi pysyvän oleskeluluvan. Valinnat ehdotettuun väylään tehtäisiin pisteyttämällä. Pisteitä voisi saada esimerkiksi osaamisesta työvoimapula-aloilla, koulutuksesta ja kielitaidosta.
Tuoreen palkkatutkimuksen mukaan ekonomien mediaanipalkka vuonna 2023 oli 5 603 euroa kuukaudessa. Palkka nousi 78 prosentilla vastaajista.
Suomen Ekonomien tuoreesta tutkimuksesta selviää, että kilpailukieltojen määrä on lähes puolittunut sen jälkeen, kun niihin liittyvää lainsäädäntöä päivitettiin. Tilalle on kuitenkin tullut uusi ongelma.
Mielenterveysongelmien puolittaminen poistaisi kestävyysvajeen, mutta parannusta ei ole näköpiirissä. Mielenterveyden tulosvaroitus -kampanjassa puhutaan opiskelijoiden ja nuorten pahoinvoinnin syistä ja raskaista talousvaikutuksista.
Työttömyysturvaan on valmisteilla useita muutoksia. Mikä muuttuu ja miten muutos vaikuttaa? Katso ekonomien mediaanipalkalla tehty laskelma.
Johtajien työhyvinvointi on kaikilla osa-alueilla parempaa kuin keskijohdolla tai asiantuntijoilla. Johtajan kokemus voi poiketa paljonkin väliportaasta ja asiantuntijoista. Työhyvinvoinnin kehittämisen näkökulmasta on tärkeää, että johto on aidosti tietoinen työntekijöiden kokemuksista.
Hallitusohjelman mukaiset verokevennykset olisi tullut tehdä etupainotteisesti ja täysimääräisinä, katsoo Suomen Ekonomien pääekonomisti. Verotuottoja olisi ollut löydettävissä esimerkiksi valmisteverojen indeksitarkastuksilla ja luopumalla polttoaineveron kevennyksistä, ei valtion budjettitalouteen kuulumattomien työttömyysvakuutusmaksujen syömisestä.
Suomen Ekonomien pääekonomisti on huolestunut palkansaajien kireistä rajaveroasteista, eikä hallitusohjelma lupaa tilanteeseen parannusta. Verrokkimaissa kehitys on kulkenut jo vuosia toiseen suuntaan. Pääekonomistin mukaan Suomi tarvitsee uskottavan tiekartan rajaverojen kohtuullistamiseksi.
Opetuspalkinto 2023 ja erillinen kunniamaininta myönnettiin opettajille, jotka ovat lisänneet opiskelijoiden valmiuksia menestyä vastuullisesti nopeasti muuttuvassa maailmassa ja tukeneet opiskelijoiden omaa kriittistä ajattelua.
Suomen Ekonomien pääekonomisti pitää aikuiskoulutustuen lakkautusta perusteltuna toimena. Jatkuvan oppimisen merkitys ei ole kuitenkaan kadonnut, joten vaihtoehtoinen malli tarvitaan pian. Osaamistili olisi yksi varteenotettava keino ylläpitää jatkossa osaamista työmarkkinoilla.
Suomen Ekonomien elinkeinopoliittinen asiantuntija Ted Apter pitää hallitusohjelman kasvupolitiikan kirjauksia riittämättöminä. Kasvun suurimpana esteenä on laajamittainen työvoimapula. Työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton mittavat kiristykset vaikeuttavat entisestään tätä tilannetta.
Suomen Ekonomien pääekonomisti pitää hallitusohjelman talouspolitiikan kirjauksia uskottavina keinoina vahvistaa Suomen julkista taloutta ja kohentaa työllisyyttä. Verotuksen osalta suunta on oikea, mutta kunnianhimon taso jäi vaisuksi. Myös yritystuet saavat kritiikkiä.
Ekonomien ja TEKin pamfletti kertoo neljätoista tositarinaa Suomeen työllistymisestä ja antaa yhteiskunnalle ratkaisut, joilla tilannetta parannetaan. Lataa pamfletti suomeksi tai englanniksi.
Julkisuudessa esitettyjen asioiden takia hänellä ei ole edellytyksiä hoitaa työtehtäviään Suomen Ekonomeissa.
Suomen Ekonomit kannustaa hallitusneuvottelijoita lopettamaan solidaarisuusveron. Veron piti olla määräaikainen, mutta sitä on peritty jo kymmenen vuotta. Solidaarisuusvero heikentää työnteon kannusteita ja on tehoton tapa vahvistaa julkista taloutta.
Kesälomakausi alkaa 2.5. Voiko kauan odotettu tauko valua hukkaan sairastellessa? Voivatko lomasuunnitelmat kariutua pomon takia? Katso 5 yleisintä lomakysymystä, joita kauppatieteilijät kysyvät juristilta.
Tänään julkaistun Lähtijät-tutkimuksen mukaan seitsemän kymmenestä palkansaajasta hautoo ajatusta irtisanoutumisesta. Eniten hiertävät johtaminen ja palkka. Korkeasti koulutettujen työelämän tuntevassa järjestössä tiedetään olennaiset mokat johtamis- ja palkkatyytymättömyyden taustalla.
Perhevapaalta palaavalla on työsopimuslain mukainen oikeus ensisijaisesti palata siihen työhön, josta on jäänyt perhevapaalle. Suomen Ekonomien kyselystä selvisi, että paluu työelämään ei aina suju sulavasti. Tehostettu irtisanomissuoja suojaisi töihin palaavia tehtävien perusteettomilta muutoksilta.
Moni havittelee itselleen palkankorotusta, mutta uskaltavatko asiantuntijatyötä tekevät ottaa toiveen puheeksi työnantajan kanssa?
Tuoreen palkkatutkimuksen mukaan ekonomien mediaanipalkka vuonna 2022 oli 5 400 euroa kuukaudessa. Palkka nousi 72 prosentilla vastaajista. Tutustu myös trendiraporttiin, johon kokosimme 5 trendiä palkasta ja palkitsemisesta.
Pitkän aikavälin kasvun edellytyksille keskeinen yritysten pysyvä uusi TKI-verokannustin hyväksyttiin eduskunnassa. Verovähennys tulee voimaan 1.1.2023. Se perustuu 142 kansanedustajan lakialoitteeseen, joka puolestaan perustuu pitkälti hallituksen esitykseen. Lakialoitteen jätti parlamentaarisen TKI-ryhmän puheenjohtaja ja SDP:n kansanedustaja Matias Mäkynen.
Tasa-arvoasiantuntija pitää käsittämättömänä, että toistuvat tulokset kotihoidontuen negatiivisista vaikutuksista työelämän tasa-arvolle eivät ole vaikuttaneet poliittiseen päätöksentekoon.
Yritysten TKI-verokannustimen oli tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta, mutta nyt se joutui hallituksen kiistanalaisten hankkeiden joukkoon. Kannustimen kaatuminen uhkaa pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä.
Opiskelijat maksavat terveydenhuollostaan, mutta hoitoon pääsy takkuaa. Jonot ovat pitkät ja opiskelijat voivat entistä huonommin. Ongelmia on erityisesti mielenterveyspalveluissa.
Uudistunut perhevapaajärjestelmä tuo toivottua joustoa työn ja perheen yhteensovittamiseen. Muutoksessa piilee kuitenkin haaste, johon fiksut työnantajat valmistautuvat ajoissa.
