Joskus työnhaussa tulee kiire. Eteen ilmaantuu avoin työpaikka, jota tekee ehdottomasti mieli hakea, ja aikaa on vähän. Vaikka ansioluettelo ja hakemuksen pohja olisivat valmiina, ne on hiottava nopeasti kuntoon juuri tätä työpaikkaa ajatellen.
Juuri näin kävi turkulaiselle Kirsi Kauselle, joka kolme vuotta sitten oli joutunut allergian vuoksi vaihtamaan alaa ja alkoi opiskella kauppatieteitä Turussa. Kesällä hän sai käteensä kandin paperit, ja alkuaan tavoitteena oli valmistua maisteriksi tänä vuonna. Kun Kause kuitenkin näki kiinnostavan työpaikkailmoituksen, hän päätti hakea paikkaa, koska oma työkokemus ja osaaminen tuntuivat sopivan siihen täydellisesti. Työtä oli tarkoitus hakea pian muutenkin, mutta nyt askel oli otettava nopeasti.
Mutta miten sen osaisi avata onnistuneesti hakupapereissa? Kuinka kuvata toiselta alalta kertynyttä osaamista niin, että se vakuuttaisi?
”Olin toki kuullut oppeja siitä, miten ansioluettelo ja hakemus kannattaa tehdä, mutta yleisten oppien soveltaminen omaan tilanteeseeni oli haastavaa. Ymmärsin tarvitsevani jeesiä”, 45-vuotias Kause sanoo.
Toissa vuonna Kause oli osallistunut Suomen Ekonomien työelämätaitojen kurssille ja tiesi siksi, mistä hakea tukea. Kurssilla hän oli kuullut myös liiton muista palveluista, kuten uravalmennuksesta.
Vahvuudet esiin
Ekonomien jäsenille tarjottavan uuden täsmäsparrauksen ideana on, että CV:n ja työhakemuksen viimeistelyyn saa halutessaan lyhyen sparrauksen nopeasti. Kause meilasi laatimansa ansioluettelon ja hakemuksen pohjat uravalmentajan katsottavaksi.
Ekonomien uravalmentaja Noora Welling kävi Kausen hakupaperit läpi etukäteen, jonka jälkeen he puhuivat puhelimessa niiden sisällöstä.
”Kävimme niitä läpi ennen kaikkea vahvuuksien näkökulmasta. Koin sen tosi hyödylliseksi. Noora toi selkeästi mutta positiivisesti esiin kohdat, joissa voisi miettiä toisenlaista ilmaisua. Päädyin esimerkiksi siihen, etten kuvaa itseäni ympäripyöreästi vain kauppatieteiden kandina vaan maatalouden markkinointiosaajana. Se antaa osaamisestani paljon selvemmän kuvan.”
Kause on alkuperäiseltä koulutukseltaan agrologi ja ehti työskennellä pitkään maataloussektorilla asiantuntija- ja myyntitehtävissä – hänen asiantuntemuksensa liittyi lehmien ruokintaan ja maidontuotannon ohjaukseen. Alanvaihdon jälkeen Kausea vaivasi sama pulma, joka monia muitakin työtä hakevia: mistä omasta työhistoriasta ja osaamisesta kannattaa kertoa ja mitä voi surutta jättää kertomatta?
Uravalmentaja Noora Welling näki, että Kirsi Kauselle on rajaamisesta erityistä hyötyä, sillä Kausen urapolku on kulkenut melko epätavallista reittiä ja kokemusta on kertynyt useammalta alalta.
”Vihdoinkin uskalsin ja maltoin luopua epäolennaisuuksista CV:ssäni.”
”En ole raaskinut jättää monia aiempia työkokemuksiani CV:stä, koska ne ovat olleet kuitenkin kunnon duuneja. Niiden pitäminen mukana teki CV:stäni sekavan ja vei huomion vääriin asioihin. Nyt uskalsin ja maltoin luopua epäolennaisuuksista.”
Sama tapahtui hakemukselle: sekä sen sisältöä että rakennetta selkeytettiin. Myös sävy muuttui.
”Noora rohkaisi käyttämään itselleni muutenkin ominaista, itsevarmempaa tyyliä. Hakemuksesta tuli rohkeampi ja enemmän minun näköiseni, se ei enää ollut niin hajuton ja mauton kuin se oli ollut. Myös motivaationi juuri tähän työhön tuli vahvemmin esiin.”
Uusi ymmärrys itsestä
Kirsi Kause näkee saamansa pikasparrauksen suurimpana antina sen, että hän oppi tarkastelemaan osaamistaan asiantuntijuuden kautta, entistä laajemmin. Hän ymmärsi, että on hyvin sisällä myös konsultointityössä ja siinä, miten asiakkaita kohdataan. Tämän laajasti sovellettavan taidon lisäksi hänellä oli alansa vahva asiantuntemus.
Oivalluksesta oli paljon iloa sekä työnhaun kannalta että muuten: Kause kokee, että hänen ammatillinen itsetuntonsa koheni.
”En pelkästään oppinut sanoittamaan niitä papereihini vaan sain asiat myös jäsenneltyä päässäni. Sen jälkeen minun oli myös työhaastattelussa helpompi olla rohkeammin oma itseni.”
Mahtava hetki tuoreelle kauppatieteiden kandille oli, kun rekryprosessin tulokset selvisivät: hänet oli valittu Lantmännen Agron markkinointikoordinaattoriksi yli neljänkymmenen hakijan joukosta.
”Näin mieluisan työpaikan saaminen jo tässä vaiheessa on aivan mahtavaa.”
”Meillä on myös tytär, maatila ja iso puutarha, joten kokopäivätyön aloittaminen hidastaa opintojen loppuun saamista, mutta on todellakin sen arvoista. Näin mieluisan työpaikan saaminen jo tässä vaiheessa on aivan mahtavaa.”
Syyskuussa työssä aloittanut Kause uskoo, että jos hän olisi käynyt keskustelun Ekonomien uravalmentajan kanssa aiemmin, hän olisi pärjännyt jo edellisessä rekryssä paremmin.
”Silloin kuitenkin laahasin vielä työhistoriaani kuuluvia lehmiä mukana keskustelussa. Yritin myös vakuuttaa haastattelijat osaamisestani. Nyt ero oli siinä, että en vakuuttanut vaan kerroin, että osaan. Siinä on sävyero.”
Huima merkitys hyvinvoinnille
Suomen Ekonomit on tullut tutuksi opintojen ohessa Kirsi Kauselle kylteriyhdyshenkilön kautta. Toisen alan ammattiliitosta Ekonomeille siirtyminen on hänestä ollut erinomainen muutos. Kause näkee liittojen välillä suuren eron ja arvostaa Ekonomien toimintaa. Entiseen liittoonsa verrattuna Ekonomeja on hänestä paljon helpompi lähestyä.
”Myös yhteisöllisyyttä tunnen aivan eri lailla kuin entisessä liitossani. Minulle on tärkeää tuntea, että linkityn osaksi ekonomien yhteisöä. Jos en kuuluisi liittoon, en tuntisi olevani osa sitä.”
Kause kiittää liiton näkyvyyttä yliopistolla ja erilaisissa tilaisuuksissa. Oppilaitoksen tapahtumista ja työelämäkurssista hänelle oli jäänyt mieleen, että yhteyttä voi ottaa helposti ja apua saa tarvittaessa.
”Ekonomien jäsenyys on minulle eräänlainen vakuutus.”
”Koen, että Suomen Ekonomit on kuin hyvä ystävä, jolle voi soittaa silloin kun tarvitsee. Heti kun näin ilmoituksen tästä työpaikasta, ensimmäinen ajatukseni oli, että nyt mä otan yhteyttä Ekonomeihin.”
Kauselle yksi liittoon kuulumisen tärkeä syy on tietoisuus siitä, että tarpeen tullen tarjolla on tukea ja turvaa.
”Ekonomien jäsenyys on minulle eräänlainen vakuutus. Maksan tavallaan siitä, että tarvittaessa on joku, kenen puoleen kääntyä.”
Hinta tästä kaikesta ei ole hänen mielestään kova. Kause näkee saaneensa uravalmennuksen ansiosta paljon enemmänkin kuin työpaikan.
”Onhan sillä huikea merkitys omalle hyvinvoinnille, että oppii tunnistamaan vahvuutensa ja osaamisensa paremmin. Mikä on sellaisen hyvinvoinnin hinta? Minusta sen arvo on paljon suurempi kuin mitä rahalla voi edes mitata.”
Teksti: Arja Kuittinen
Kuva: Jussi Vierimaa
Lue myös:
KylteriPlus: Avaa opiskelijajäsenyyden uusi ulottuvuus
”Haen työtä pitkästä aikaa, mutta mistä aloittaa?” – Näin uravalmentaja neuvoo
Työnhaku yli 50-vuotiaana on oma taiteenlajinsa – näin onnistut