Milloin voi kutsua itseään asiantuntijaksi ja miten asiantuntijuus pidetään? Onko hyödyllisempää verkostoitua oman alan sisällä vai täysin eri ammattilaisten kanssa? Työradiossa pohditaan tällä kertaa asiantuntijuuden syvintä olemusta.
Ahdistelevaa kaupittelijaa, tyhjänpäivästä rupattelua, nokkelia clousaustemppuja, luukutusta ja manipulointia – vai jotain ihan muuta? Taloudentekijöiden kahdeksannessa jaksossa selvitetään, millaista on nykypäivän myynti ja myyntiosaaminen.
Jäsenemme voivat nyt verkostoitua ja sparrailla keskenään kätevämmin ja nopeammin kuin koskaan aiemmin. Tutustu jäsensovelluksen uuteen verkostoitumistoimintoon ja luo itsellesi profiili jo tänään.
Opiskelijoille suunnatun Unikorni-yrittäjyyskilpailun voittajaksi valittiin Jobile. Heidän liikeideansa on alustapalvelu, jonka kautta kotitaloudet voivat ulkoistaa pihatöitä nuorille. Voittaja palkittiin 4 000 euron rahapalkinnolla.
Työikäisen väestön määrä laskee vauhdilla. Jotta hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja etuudet voidaan säilyttää tulevaisuudessa, Suomi tarvitsee lisää työntekijöitä ja kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita ulkomailta. Puoliväliriihessä on tehtävä päätöksiä, jotka edistävät työvoiman maahanmuuttoa ja kansainvälisten osaajien työllistymistä, Suomen Ekonomien erityisasiantuntija Ted Apter sanoo.
Onko raha hyvä vai huono motivaattori ja mikä on palkitsemisen sudenkuoppa? Kun pinkka on kunnossa, niin mitä sen jälkeen? Tässä Työradion jaksossa puhutaan palkasta ja etsitään reseptiä töissä viihtymiseen.
Verot koskettavat meitä kaikkia, mutta uhkaako digitaalisuus veronkantoa? Mikä on verotuksen tulevaisuus ja miksi Verohallinnolla on 130 projektia ulkomailla? #Taloudentekijät-podin jaksossa kuulet täydellisen kattauksen siitä, mitä et ikinä ole ymmärtänyt tietää Verohallinnosta.
Yrittäjyyskilpailun finalistit ratkovat kysymyksiä, jotka liittyvät rakennustyömaiden työkaluvarkauksiin, jokamiehentöiden ulkoistamiseen ja vaatetusalaan.
Kylteri, saitko kesätöitä tai teetkö töitä osa-aikaisesti opintojen ohessa yli 18 tuntia viikossa? Tiesitkö, että sinun kannattaa liittyä KOKO-kassaan jo opiskeluaikana? Liian moni opiskelija herää asian tärkeyteen vasta, kun on liian myöhäistä. Älä ole yksi heistä, vaan lue työttömyysturvasta jo nyt.
Miten pomoutta voi harjoitella? Keneltä johtaja kysyy neuvoa, kun tie nousee pystyyn? Näitä kysymyksiä ratkotaan Työradion toisen kauden avausjaksossa, jossa pohditaan johtajuutta ja esihenkilötyötä.
Vaikeuksia ei voi välttää, koska ne kuuluvat elämään. Yrittäjä Saku Tuominen antoi Ekonomien ja TEKin jäsenille vinkit siihen, miten elämässä pääsee eteenpäin ja kuinka epävarmuutta voi sietää.
Kumpi lisää enemmän tuskaa: tieto vai tietämättömyys? Taloudentekijöiden jaksossa Kata ja Martin pohtivat, mitä he ovat oppineet podcastin ensimmäisiltä vierailta.
Ammattiliitot ovat tärkeä osa Suomen taloutta. Mutta onko joukkovoima muuttunut kehityksen jarruksi? #Taloudentekijät-podin jaksossa selvitetään, mihin tarvitaan työmarkkinajärjestelmää ja työelämän edunvalvontaa.
Yrityksillä on keskeinen merkitys kasvun ja työpaikkojen luomisessa, mutta menestyäkseen on pysyttävä ajan hermolla ja mukana kansainvälisessä kilpailussa. #Taloudentekijät-podin jaksossa kuullaan, mitkä ovat yritystalouden menestyksen avaimet hallitusammattilaisen näkökulmasta.
Teknologiateollisuus ry:n päätöksellä siirtää sopimustoiminta Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle saattaa olla vaikutuksia työehtosopimusten yleissitovuuteen. Tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa on, kuinka suuri osa työnantajayrityksistä liittyy uuden sopijayhdistyksen jäseneksi. Suomen Ekonomit haluaa jatkossakin solmia valtakunnallisia työehtosopimuksia, koska ne parantavat myös ekonomien työehtoja.
Atte Hujasen perustama Singa on karaokealan kasvuyritys, jonka tavoitteena on vallata 15–20 miljardin suuruinen karaokemarkkina. Millaisella strategialla Singa pyrkii merkittävään kasvuun ja maailmanvalloitukseen?
Mitä tapahtuu suomalaisen talousjournalismin ytimessä? Onko taloustoimittaja puolueeton tarkkailija, poliitikkojen sparraaja tai kansanvalistaja? #Taloudentekijät-podin kolmannessa jaksossa selvitetään, miten talousvallan vahtikoira toimii.
Kuka tekee työt ja maksaa eläkkeet, kun väestöpyramidi seisoo päällään? #Taloudentekijät-podin toisessa jaksossa pohditaan, miten Suomeen saataisiin lisää tekijöitä kasvattamaan talouden kakkua.
Syksyllä 2020 Hannaliisa Johnson halusi tehdä jotakin uutta ja isoa, jonka avulla rakentaa hiilineutraalia ja sosiaalisesti kestävää muutosta yhteiskunnassa. Syntyi teknologiayritys Zeamly, joka valmistautuu parhaillaan ensimmäiseen rahoituskierrokseensa.
Martti Hetemäki ja Martin Paasi etsivät Suomen Ekonomien talousaamussa avaimia siihen, miten Suomen talous saadaan nousuun koronakriisin jäljiltä.
#Taloudentekijät on Martin Paasin ja Katarina Naumasen vetämä podcast, jossa puhutaan laajasti Suomen taloudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Ensimmäisessä jaksossa kuullaan, mistä podcast sai alkunsa ja keitä ovat taloudentekijät Martin ja Katarina.
Huono asiakaskokemus sai Kalle Grönqvistin perustamaan isännöintitoimisto Fluxion, joka haluaa ratkaista alalla pitkään vallinneita haasteita. Millainen on uuden ajan isännöintitoimiston palvelulupaus ja miten se eroaa perinteisestä isännöinnistä?
Kylteriyhteisöt voivat jälleen ehdottaa opettajaa tai opettajatiimiä Suomen Ekonomien opetuspalkinnon saajaksi. Tänä vuonna palkinto myönnetään henkilölle, joka on onnistunut luomaan yhteisöllisyyttä ja läsnäolon kokemuksen etäopetuksessa.
Jaakko Alasaarela on menestynyt kasvuyrittäjä, toimitusjohtaja ja motivaatiopuhuja. Hänen elämänsä ei kuitenkaan ole ollut suoraviivaista onnistumista, vaan siihen on mahtunut monta käänteentekevää hetkeä. Millainen vaikutus näillä hetkillä on ollut Jaakon elämään ja yrittäjyyteen?
Kasvuyritykset pystyvät pienuutensa ja notkeutensa ansiosta nopeisiin siirtoihin. Myös kuluttajille yritysten ketteryys on erinomainen asia. Työpaikalla tahti ei kuitenkaan voi olla koko ajan kova, Amel Gaily sanoo.
Helene Auramo on startup-yrittäjä ja vaikuttaja, joka on ollut rakentamassa montaa kasvavaa yritystä ja yhteisöä. Hän on myös yksi niistä harvoista naisista, jotka tällä hetkellä toimivat suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa. Millaista polkua Helene on menestykseen kulkenut?
Onko palkka oikealla tasolla, milloin voi keskustella palkankorotuksesta ja voiko palkitseminen olla muuta kuin rahaa? Näihin ja moneen muuhun kysymykseen vastataan 15.2. alkavalla viikolla, joka on Suomen Ekonomien palkkaviikko.
Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinnon 30 000 euron palkintosumma jaettiin tänä vuonna kolmen voittajan kesken.
Vielä opiskelun alkuaikoina Rudi Skogmanin pääaineena oli rahoitus ja tavoitteena pörssihain ura. Opiskelijoiden yrittäjyystoiminta vei kuitenkin Rudin mennessään, ja nykyään hän on yksi kasvuyritys Blokin luotsaajista.
Ekonomiksi valmistunut Päivi Kangasmäki teki pitkän korporaatiouran eri tehtävissä. Nykyään hän on kasvuyritys Riskraten perustaja ja toimitusjohtaja.
Bisnesenkeli Lennu Keinäsen tavoite on kunnianhimoinen: hän haluaa olla rakentamassa sataa kasvuyrittäjyyden menestystarinaa, jotka luovat 10 000 uutta työpaikkaa.
Osaamisen kehittäminen ei ole selkeästi kenenkään vastuulla eivätkä monet tiedä, onko omalla työpaikalla edes sitä varten suunnitelmaa.
Kun ymmärrät, mistä eri osista palkkasi koostuu, voit myös helpommin vaikuttaa sen suuruuteen. Lue tästä, mihin osiin palkasta voit työlläsi vaikuttaa.
Marianna Kupias opiskelee oikeustiedettä ja siirtyy Ekonomeille työelämäkoulutuksia tarjoavasta yrityksestä. Työssään Kupias avustaa Ekonomien asiantuntijoita monipuolisissa edunvalvonnan ja viestinnän tehtävissä.
Maisteriopintojaan tekevä Jenna Tapiola sai apua työhakemuksen ja ansioluettelon laatimiseen kylterien kesätyöpalvelusta. Myös Ekonomien uravalmentajan neuvoista oli hyötyä, kun Jenna pitkästä aikaa oli hakemassa työtä.
Ekonomit ovat keksineet paljon tapoja, joilla työstä palautuminen ja stressinhallinta onnistuu paremmin. Lue 101 vinkkiä työpaineiden purkamiseen jäsenpulssiimme vastanneilta ekonomeilta! Kuinka moni niistä on jo käytössäsi?
Pirstaloituvat markkinat vaativat yrityksiltä yhä monimuotoisempaa ajattelua. Se ei kuitenkaan onnistu, jos yrityksessä ei osata hellästi hoivata avointa, kaikki mukaan ottavaa ja tasa-arvoista yrityskulttuuria. Siksi yritykset investoivat nyt diversiteettiin ja inkluusioon.
Koronavirus: Mitä jos joudun lomautetuksi? Mistä saan neuvoja? Tästä päivittyvästä jutusta löydät vastauksia moniin usein kysyttyihin kysymyksiin.
Vaikka työssä on paljon palkitsevaa ja hyvää, ekonomit kokevat yleisesti työstään stressiä ja kaipaavat siihen muutoksia. Sitäkin tärkeämpää on kunnollinen työstä irtautuminen lomilla, johon lakipykälät antavat luvan.
Suomen Ekonomit selvitti jäsentensä ja työnantajien näkemyksiä siitä, minkälaisia yhteiskunnallisia toimia tarvittaisiin yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamiseksi. Rajoitusten sijaan toivottiin taloudellisia helpotuksia työnantajille. Julkisuudessa paljon esillä ollut eläkeputken poisto ei saanut kannatusta.
Työmarkkinajärjestöt esittivät viime vuonna yhdessä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän moninkertaistamista. Korona-aikana keskustelu aiheesta on tyrehtynyt. Suomen Ekonomit haluaa nostaa sen uudelleen esiin, sillä Suomi tarvitsee ratkaisuja osaajapulaan.
Suomen Ekonomien syysliittokokous valitsi 21. marraskuuta Martin Paasin liiton puheenjohtajaksi kaudelle 2021–2023.
Etsitkö työtä tai haaveiletko uudesta, mutta arvelet ikäsi olevan este? Uravalmentajamme antaa neuvoja työpaikan vaihtamiseen tai löytämiseen sinulle, jonka taskussa on jo paljon osaamista.
Kun vuoden vanha Eevert tuhisee päiväunillaan, isä Aki Pennanen ripustelee ehkä pyykkejä narulle. ”Uskon, että lapsen kanssa kotona oleminen vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen”, jo toista kertaa hoitovapaalle jäänyt Aki sanoo.
Vaasassa opiskeleva Erik Kesti käytti Suomen Ekonomien uravalmennusta, kun hänen oli tehtävä opinnoissaan tärkeä päätös. ”Neuvoista oli niin iso apu, että olisin voinut maksaa niistä enemmänkin.”
Kun yli viisikymppinen työttömäksi jäänyt yrittää työllistyä koronakriisin hiljentämillä työmarkkinoilla, tehtävä voi kuulostaa mahdottomalta. Jari Myllyperkiö todisti, ettei se sitä ole.
Vaihto-opiskelu on yksi opintojen kohokohdista. Opintosuoritusten lisäksi matkaan tarttuu usein unohtumattomia kokemuksia ja kansainvälisiä ystävyyssuhteita. Tänä vuonna vaihto-opinnoissa jouduttiin tekemään äkkijarrutuksia ja muutoksia suunnitelmiin.
Kun työelämään astuminen lähestyy, opiskelijalle voi olla paljon apua KylteriPlussaan kuuluvasta uravalmennuksesta. Mona Mäkkylä sai opintojensa loppusuoralla Suomen Ekonomien uravalmentajalta kullanarvoisia vinkkejä työnhakuun.
Kun työ jatkuvasti muuttuu, miten jaksaa yhä uusien oppimisen tarpeiden keskellä?
Suomen Ekonomien lakimiehille tulee päivittäin kysymyksiä työsuhteen päättämissopimuksiin liittyen. Mitä työntekijän on hyvä huomioida sopimuksessa?
