Blogissamme sekä omat että vierailevat asiantuntijat kirjoittavat työelämän ajankohtaisuuksista ja sparraavat eri elämäntilanteissa olevia ekonomeja.
Perinteillä on merkitystä. Jo vuosikausia kylteriainejärjestöjen hallitusten tehtävänkuvaan on sisältynyt edustaminen sekä paikallisesti että kansallisella tasolla. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja edunvalvonnan lisäksi tähän edustamiseen on kuulunut olennaisena osana osallistuminen vuosijuhliin ympäri Suomea. Vaikkakin perinteitä tulee kunnioittaa ja ne ovat olennainen osa opiskelijakulttuuria, olemme kylteriainejärjestöissä tulleet siihen tulokseen, että niitäkin voi ja tulee uudistaa. Nyt on aika tehdä jotain toisin.
Tilastojen mukaan ”tyypillinen” akavalainen yrittäjä on ammatinharjoittaja tai itsensä työllistävä yksinyrittäjä. Vuonna 2016 Akavaan kuului noin 30 000 yrittäjää. Suurin osa heistä on yksinyrittäjiä ja toimii yrittäjänä päätoimisesti. He eivät kuitenkaan työskentele yksin, vaan he ovat verkottuneita ja tottuneita projektityöskentelyyn. Alihankkijana toimiminen ja yhteisprojektit ovat heille arkea.
Istuin kesäduunissa kahvitauolla ja luin mielipidekirjoitusta paikallislehdestä. "Suomessa on tuhansia nuoria, joilla on niin heikko lukutaito, että he eivät hoksaa lukemansa merkitystä, vaan ovat jääneet lukemisessa mekaaniselle tasolle." Teksti käsitteli ulkonäkökeskeistä, narsistista ja visuaalista nyky-yhteiskuntaamme. Itse tartuin rivien välistä kuitenkin teknologian merkitykseen luku- ja keskittymisongelmissa. Olin hämmentynyt niiden paljoudesta.
Koulu on kovaa työtä. Tämän päivän opiskelu on aivan eri asia kuin mitä se oli yli 20 vuotta sitten, kun olin itse nuori kylteri. Menestymisen vaatimukset ovat kovat, kilpailu opiskelu- ja pääainepaikoista kireää ja opiskelutahti vauhdikas. Luentojen, ryhmätöiden, projektien ja tenttien lomassa pitäisi ehtiä verkostoitua ja olla mukana koulun vapaa-ajan toiminnassa, jotta saa tarpeellista näkyvyyttä ja kannuksia tulevaa uraa silmällä pitäen. Miten pärjää kylteri kaiken tämän keskellä?
Näytä lisää