Siirryitkö etätöihin? Tarkista tästä verovähennykset, jotka etätyötä tekevälle myönnetään 

Artikkeli 7.4.2020

Tiedätkö, mistä kaikesta saat verovähennyksiä, jos teet töitä osa- tai kokopäiväisesti kotona? Katso ja laita muistiin myös ensi vuoden veroilmoitusta varten. 


Kodin käyttäminen työhön ei tunnu isolta asialta, kun etätyössä on päivän silloin ja toisen tällöin. Silloin käytät silti omaa asuntoasi, sähköäsi, kalusteitasi ja ehkä myös nettiyhteyttäsi työnantajan hyväksi.  

Näin tapahtuu sitäkin enemmän, kun teet hommia etänä kokopäiväisesti, kuten moni koronaviruksen vuoksi joutuu tekemään. 

Toimistotöihin tottuneelle ei ehkä juolahda mieleen, että joku voisi kompensoida kustannuksia, joista kotona töitä tehdessä myös työnantaja hyötyy. Se joku on verottaja. Kotona paljon töitä tekevä voi saada erinäisiä verovähennyksiä. 

Olennaista on huomata, että verotus kohdistuu aina edelliseen vuoteen. Etätyöt ovat monella lisääntyneet selvästi vasta koronatilanteen seurauksena, mutta jo ennestäänkin etätöitä on tehty varsinkin irtopäivinä. Mitä enemmän kotona työskentelee, sitä suurempi on esimerkiksi työhuonevähennys.  

Katso tästä, mitkä vähennykset etätyöntekijä saa veroilmoitukseen kirjata. Pidä ne myös mielessä vuoden päästä keväällä, sillä kuluvan vuoden aikana suuri osa meistä tulee tehneeksi paljon tavallista enemmän työtä kotonaan. 

”Kotona ei tarvitse olla työhuonetta” 

Kaikista kodeista erityistä työhuonetta ei löydy, mutta etätyötä varten työpiste kotiin on kuitenkin pitänyt perustaa. Saako mitä tahansa pöydänkulmaa kutsua työhuoneeksi vai pitääkö kodissa oikeasti olla erillinen huone työntekoon, jotta työhuonevähennyksen saa tehdä? Riittää, kun työskentelee kotona, verottaja vakuuttaa.  

”Kaavamainen työhuonevähennys ei edellytä, että käytössä olisi erillinen työhuone”, täsmentää ylitarkastaja Minna Palomäki Verohallinnosta. 

Juhlavalta kuulostava ”kaavamainen työhuonevähennys” tarkoittaa, että vähennyksen määrälle on määritelty prosentit sen mukaan, kuinka paljon työajastaan etätyössä viettää. Aivan yksittäiset etäpäivät vuodessa ei siihen oikeuta. 

”Vähennettävän määrän kannalta olennaista on, onko etätyötä tehnyt yli vai alle puolet työpäivien kokonaismäärästä”, Palomäki kertoo. 

Vähennys kasvaa sen mukaan, kuinka suuren osa vuosittaisista työpäivistään etänä ahkeroi. Jos etätyöpäiviä on vuoden työpäivistä enemmän kuin puolet, työhuonevähennyksen suuruus on 900 euroa. Jos taas etätyötä tekee alle puolet vuoden työpäivistä, myös vähennys pienenee puoleen eli 450 euroon. Satunnaisten sivutulojen hankkimisesta kotitoimistolla voi kirjata 225 euron vähennyksen. 

Minna Palomäen mukaan verotuksen kannalta ei ole merkityksellistä, onko työnantaja määrännyt työntekijän etätöihin vai onko kyseessä suositus.  

Sähköpöytää ikävä 

Entä sitten kalusteet? Työpaikalla monella on ihanan ergonomiset olot. Kotona työtä tulee helposti tehtyä huonoissa asennoissa ja muuhun kuin kirjoittamiseen tarkoitetuilla työpöydillä. 

Mitä verottaja sanoo siitä, jos kotiin kärrätään kaupasta monen sadan euron ergonominen tuoli tai sähköpöytä? Tuleehan niitä sen jälkeen käytettyä muutenkin kuin työpäivän aikana. Saako niistä vähennyksiä?  

Saa niistäkin, kertoo ylitarkastaja Minna Palomäki. Mitään ylärajaa ei ostosten summalle ole määritelty, mutta kalusteiden pitää olla työn tekemisen kannalta tarpeellisia.  

Kotona etätyötä tekevä voi tehdä joko kaavamaisen työhuonevähennyksen tai ilmoittaa todelliset kustannukset, jotka työtilan perustamisesta on syntynyt. 

”Ei siis voi vähentää niitä molempia. Lisäksi vähennys todellisista kuluista on mahdollista vain, jos työhön liittyy huomattavasti kotona tehtävää työtä. Jos kalusteet on hankittu muutaman kuukauden etätyöskentelyä varten, niitä ei voi vähentää.” 

Koronaviruksen vuoksi etätöihin siirtynyt ei voine tietää, kauanko töitä tullaan kotona tekemään. Tilanne on kuitenkin periaatteessa väliaikainen, joten Palomäen mukaan tällaisessa tilanteessa kyseeseen tulee lähinnä kaavamainen työhuonevähennys.  

Näyttö jäi työpaikalle 

Läppärikään ei pitkän päälle ole erityisen ergonominen työväline. Tietokoneen isompia näyttöjä ja näppäimistöjä onkin viime viikkoina hankittu ahkerasti koteihin, sillä moni on niihin tottunut. 

Jos työnantaja on hankkinut ne jo työpaikalle, mutta työntekijä kuitenkin ostaa samat varustukset kotiin omalla rahalla, saako ne laittaa verovähennyksiin?  

Taas tulee iloisia uutisia: kyllä saa, kertoo Minna Palomäki. 

”Työntekijä voi vähentää itse hankkimansa työvälineet tulonhankkimiskuluina.” 

Palomäen mukaan vähennystä työvälineistä kannattaa vaatia kuitenkin vain, jos kaikkien tulohankkimiskulujen yhteismäärä ylittää tulonhankkimisvähennyksen.  

”Se on kaikille palkansaajille automaattisesti myönnettävä vähennys, joka on suuruudeltaan 750 euroa.”  

Merkitystä on myös sillä, kuinka pitkään etätyötä joutuu koko työaikansa tekemään. Jos on hankkinut näytön ja näppäimistön poikkeusoloja varten, mutta palaa poikkeusolojen jälkeen tekemään töitä enimmäkseen toimistolla, kuluista voi vähentää vain osan. Jos tekee etätyötä esimerkiksi kolme kuukautta, vähennyksen saa vain kolmelle kuukaudelle lasketulta osalta kuluista. 

Myös hankintojen kokonaissummalla on merkitystä. Korkeintaan tuhat euroa maksaneiden työvälineiden kulut voi vähentää kerralla hankintavuonna, kun taas kalliimmista voi tehdä vähennyksiä neljän vuoden ajan 25 prosentin suuruisina poistoina. 

Pakko päästä nettiin 

Moni on tehnyt päivän pari viikossa etätyötä ennenkin, eikä ole koskaan miettinyt, kuka maksaa esimerkiksi työssä tarvittavan nettiyhteyden. Kotona toimiva nettiyhteys on useimmille jo itsestäänselvyys ja usein jaettuna vielä koko perheen käyttöön.  

Saisiko kodin nettiyhteyden kuluistakin verovähennystä, jos sitä joutuu käyttämään työasioihin?  

Minna Palomäki kertoo, että periaate toimii hiukan samoin kuin työhuoneen osalta: mitä enemmän jotain tarvitaan työn takia, sitä enemmän siitä voi saada verovähennyksiä. 

”Tietoliikenneyhteyden kustannukset voi vähentää kokonaan, jos käyttää yhteyttä pääasiassa työkäytössä. Jos sitä käyttää osittain työkäytössä ja osittain omassa, kustannuksista voi vähentää 50 prosenttia.” 

Vähennyksen saa tästäkin kulusta vain siltä ajalta, kun työhön sisältyy myös etätyötä. 

Kun verottaja tuntuu näin monia kuluja hyvittävän, mieleen tulee lopulta sähkölaskukin. Kuluuhan sähköäkin vähän enemmän, kun joutuu olemaan kotona töissä. Voisiko siis sähkölaskustakin saada vähennyksiä?  

Nyt tulee ensimmäinen ei.  

Minna Palomäen mukaan sähkönkulutus huomioidaan työhuonevähennyksessä. Jos tekee kaavamaisen työhuonevähennyksen, siihen sisältyvät myös sähköstä syntyvät kustannukset. 

Vielä ehtii tarkistaa veroilmoituksen 

Viimeistään nyt on hyvä havahtua miettimään myös viime vuoden harvempia etäpäiviä ja hankintoja. Verovähennyksiä voi kirjata ja muita korjauksia tehdä enää toukokuuhun mennessä, jolloin yksityishenkilöillä on kolme eri palautuspäivää veroilmoitukselleen. Oman palautuspäivän löytää Omavero.fi:stä, josta esitäytetyt veroilmoitukset jo löytyvät. 

Jos olet valinnut Suomi.fi-palvelussa sähköisen viranomaisasioinnin, Omaverossa on oletuksena, ettei tietoja ei postiteta kotiin. Postitse veroilmoitukset ovat perillä viimeistään huhtikuun lopussa.  

Korona-ajan etätyöläisen on hyvä pitää mielessä, että tänä vuonna syntyneitä verovähennyksiä anotaan vasta vuoden päästä, keväällä 2021 täytettävällä veroilmoituksella. Laita siitä vaikka jo nyt muistutus kalenteriisi. 

 

Teksti: Arja Kuittinen 
Kuva: Pixabay 

Lue lisää vähennyksistä Verohallinnon sivuilta!

 

Lue myös:

Näin selviydyt työnteosta muuttuneissa olosuhteissa - työpsykologi neuvoo

Jäitkö lomautetuksi tai työttömäksi? Näin haet työttömyysturvaa